Kaupallinen yhteistyö: Cutrin Meillä oli ystäväni Bean kanssa toissapäivänä kahden hengen pikkujoulut. Sosiaalisten kontaktien supistuessa minimiin, olemme pitäneet kiitettävästi juhla-spirittiä yllä. Pari viikkoa sitten juhlimme kaksin kolmikymppisiämme, ja nyt vuorossa oli minikokoiset joulujuhlinnat. Normaalisti tähän aikaan pikkujoulukausi pyörisi kuumimmillaan. Glittermekot kävisivät kaupaksi, ja kuppilat pursuilisivat pöydällä tanssijoita. Emme lähteneet niin vallattomaan meininkiin, vaan varasimme illanLue lisää

Tuntuu ihan hullulta kirjoittaa näin, mutta minusta tuntuu, että olen tänä keväänä ollut sosiaalisesti paljon aktiivisempi kuin pitkään aikaan. Se on erikoinen ajatus siihen nähden, että olen nähnyt ainoastaan yhtä henkilöä. Tuntuu, että sosiaalisten voimavarojeni ämpäri vetelee ihan viimeisiään koko ajan. Jos ei päivittäin, niin viikottain on puhelua, virtuaalikaljoja ja viestienvaihtelua. On zoomia, hangoutsia jaLue lisää

Kevättaivas on ollut kirkas. Se on hullua, joka vuosi ihan yhtä hullua, kuin aurinkoa ei olisi nähnyt moneen vuoteen. Naurattaa aina kierrellä kevään ensimmäisinä päivinä kaupungilla ja katsella ihmisiä. Seinien viereen on pysähtynyt ihmisiä, jotka silmät valon voimakkuudesta ja silkasta nautinnosta suljettuina ojentavat kasvojaan aurinkoon päin. Yleensä lievästi hymyillen. Tiedättehän kevätpatsaat? Kevät tulee, on ainaLue lisää

Tapasin maanantaina ja tiistaina ystäviä, jotka ovat olleet ystäviäni jo tosi pitkään, lähes kymmenen vuotta, mutta joiden kanssa en ollut tavannut vuoteen, osan kanssa puoleentoista. Kouluvuoteni metsässä ajoi väkisinkin minut erilleen normaaleista ympyröistä, tavanomaisten ihmissuhteideni läheltä, ja ehkä jollain tapaa hainkin omaa tilaani myös aika rankasti kouluaikana ja jo ennen koulua, matkustellessani. Työelämässä lisääntynyt sosiaalisuusLue lisää

Kaupallinen yhteistyö: Pyhän Olavin Merireitti Lokakuussa vietin ihanan nelipäiväisen Turun saaristossa, Pyhän Olavin merireitillä. Turun Tuomiokirkolta alkava opastettu reitti yhtyy Olavinreittiin, joka on 1200 kilometriä pitkä pyhiinvaellusreitistö Turusta Ahvenanmaalle ja sieltä Ruotsin kautta aina Norjan Trondheimiin saakka, Atlantin valtameren rantaan. Jos ihmettelet, mikset ole aiemmin kuullut tästä, voi syy olla siinä, että Suomen reitti onLue lisää

Rakastan kesiä. Varsinkin jälkikäteen. Silloin hyttyset ja niiden aivoja raastava ininä ja ihoa raastavat paukamat ovat poissa, helle ei kuumenna liikaa mieltä, eikä hiki valu väärissä paikoissa. Silloin jäljellä on vain se kaikki valokuvista katsottava kauneus, muistoihin kirjatut hetket, joista minun aivoni muistavat vain ne ihanimmat – nin minun aivoni yksinkertaisesti toimivat. Ovat aina toimineet.Lue lisää

Kiinnyn sosiaalisiin rakenteisiin. Sellaisiin, jotka tuntuvat edes jonkun verran pysyviltä ja turvallisilta – että luottamuksen tunne vallitsee ja sitä uskaltaa olla oma itsensä. Kävin nuorena paljon erilaisilla leireillä ja niiltä oli aina yhtä hankala lähteä. Oli kesto sitten 3 tai kymmenen päivää, tuntui hajottavalta päästää illuusiomuurista, jonka tietyn hetken ihmisistä itselleen ja koko porukalle kyhäsi.Lue lisää

Istuimme tiistai-aamuna aamiaisella Idan kanssa. Paikkana oli Kalevankadun Hykke (en tiedä, miten saatoin olla siellä vasta ensi kertaa!) ja kulhossa jugurttia, granolaa ja sekamarjahilloa, jälkiruoaksi pannukakkua ja omenahilloketta. Puhuimme pitkästä aikaa kunnolla. Kuulumisia oli reilusti vaihdettavana. Aiheet vaihtelivat kevyistä raskaampiin, mutta juttujen yleislinja pysyi melko syvissä vesissä. Hyvän ystävän kanssa diipitkään jutut eivät vietä liianLue lisää

”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.” -Minna Canth Yrittäjien päivä oli eilen ja Keliakiaviikkokin taitaa olla juuri käynnissä, mutta unohtelen näitä suuria juhlapäiviäni yhtä tiuhaan kuin kuluvat kuukaudet ja viikonpäivätkin. Minna Canthin päivä meni jo maaliskuussa, mutta hänen sitaattinsa on pyörinyt päässäni aivan koko viikon. Miten upea onkaan tuo lause! Miten paljon seLue lisää

Tämä kesä on kestänyt ikuisuuden. Nämä kuvat ovat toukokuulta, kun olin juuri palannut Siperian reissulta, ja koko Etelä-Suomeen pyyhkäisi ensimmäiset helteet. Pakkasimme Bean kanssa ilmastoimattomaan autoon pyyhkeet, uikkarit ja eväitä ja suuntasimme merelle päin. Löysimme säkällä ihanan, rauhallisen paikan Lehtisaaresta, jossa olla löllötimme usean tunnin. Vesi oli vielä tuolloin kylmää, tosi kylmää, mutta urhoollisesti kuvittelimmeLue lisää

Juhannus kului kesämökillä. Oli myrskyä, mutta silti taianomaista ja lämmintä vähintään saunassa ja sydämessä. Oli seppelettä ja seurapelejä, hyvää seuraa ja sikeitä unia. Olimme päättäneet Jannen kanssa jatkaa suoraan juhannuksenvietosta Suomi-roadtripille. Itää ylös ja länttä alas, korkeinta Lappia välissä. Mikä olisikaan parempaa kuin suhata kotimaassa, seikkailla menemään? No, onneksi suunnitelmia voi aina muuttaa. Palasin sunnuntainaLue lisää

 Kaupallinen yhteistyö: Somersby & Asennemedia En suoraan sanoen kovasti välitä, mikä viikonpäivä on menossa, mutta koska lähes koko maailma makaa niiden mukaan, on niillä kuitenkin vaikutusta ajatuksiin. Maanantaina muka nukuttaa, tiistaina ahdistaa, keskiviikkona odottaa, torstaina alkaa tanssittaa, perjantaina lataillaan ja lauantaina krebataan. Sunnuntaina nukutaan pitkään ja sikeästi. Mutta tämän viikon maanantai tuntui aivan viikonlopulta. MaanantaiLue lisää

Kaupallinen yhteistyö: Visit Tampere Tampere on yksi suosikkilomakohteistani. No kidding, hirveän hieno kaupunki. Olen viettänyt paljon aikaa Tampereella. Siellä asuu rakkaita sukulaisia, vieressä Kangasalla lisää. Tampereella kävin riiaamassa Janneakin silloin teininä, kun hän oli vielä kotonaan viikonloppulomilla soittokunnasta. Kuitenkin vasta kaksi kesää sitten tein ensimmäisen varsinaisen lomani Tampereelle. Nukuin omppuhotellissa ja seikkailin ympäri kaupunkia, tutustuinLue lisää

Aina välillä eteen sattuu iltoja, jotka ovat jostain toisesta todellisuudesta. Sellainen oli Tampereen reissulla, Seitsemisen kansallispuistossa pari viikkoa sitten, kun istuimme Nellan kanssa iltaa laavun pihalla eräillallisen äärellä. Toukokuusta huolimatta sortseissa pärjäsi jo helposti koko yön, mutta itikoita ei ollut vielä missään. Flanellipaidan hihaan sai pyyhkiä salaa liikutuksen kyyneleitä, kun aurinko heijasteli laskuaan täysin tyveneenLue lisää

Yhtäkkiä rakas ystävä otti ja meni naimisiin. (Periaatteessa voisi ajatella, että noin vuoden tarkan päivämäärän tienneenä sitä ei olisi niin kovin ihmeissään, mutta yhtäkkiseltä se tosiaan tuntui.) Koko viime viikko meni aivan täysin häähurmiossa. En pystynyt tiistai-illan jälkeen miltei keskittyä mihinkään muuhun ympärillä tapahtuvaan. (Ei voi ainakaan syyttää siitä, etten omistautuisi.) Lauantai oli niin valtavanLue lisää

En kaipaa opiskeluaikoihin, mutta muistelen ilolla niitä aikoja ja eritoten olemista ystävien kanssa. Kaikkien elämän keskiössä oli silloin ystävät. Opiskeluja edistettiin kyllä, olin lähes joka viikonloppu töissäkin, mutta elin elämääni vahvasti vapaa-ajalle. Opinnot olivat tulevaisuutta varten, töissä käytiin rahan vuoksi, mutta se kaikki muu muodosti elämän tärkeimmän sisällön. Identiteetti rakennettiin vähän väliä uudestaan, eikä seLue lisää

Tuntuu, että tämä kesä on jo nyt ollut parempi kuin koko viime kesä. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Viime kesä oli yhtä maaginen kuin tämäkin (teimme esimerkiksi Kanada-Jenkit-roadtripin, juoksin maratonin ja ylitin maaliviivan Jukolan viestissä, koin kauniimpia auringonlaskuja kuin koskaan ikinä ja koska olin ensimmäistä kesääni täyspäiväisenä yrittäjänä, sain olla ulkona lähes koko kesän). ViimeLue lisää

Viime vuonna vappu näytti tältä. Päällä oli glitteriä, Suomenlinnan kaunokilla sattumalta samanlainen kimallus. Päässä tötteröt, huulilla hymy ja satunnainen porukka hyviä tyyppejä ympärillä. Ulkona oli aika viileää, mutta kuitenkin aika ihanaa. Viime vuonna sain mahdutettua pitkään vappuviikonloppuun PING Helsinki -festivaalin, kaksi brunssia, kolmet juhlat, parit kahvit ystävän kanssa, siskon vierailun Helsingissä ja vähän vappuhulinaista kaupunkihengailua.Lue lisää

Toinen kuvasarja, jonka halusin eilen jakamani lisäksi irrottaa omaksi kokonaisuudekseen, on tämä. Ihanat naiset rantasaunalla, avantoon menossa. Kun lopulta pääsimme laiturin päähän, tajusimme ettei avantoa oltu edes hakattu. Mutta tässä vaiheessa vielä olemme täynnä rohkeutta ja väkevyyttä ennen hyisenkylmää koetusta. Silmät vilkkuen, nilkat vilkkuen. Polttarisaunassa on aina jotain taianomaista. Ei ehkä niinkään sen hää- taiLue lisää

Hetkiä, jotka luulee muistavansa aina. Niitä on melko harvoin. Hetkiä, jotka tietää muistavansa aina. Niitä on hyvin harvoin. Hetkiä, jotka muistaa aina. Niitä ei ole juuri koskaan. Kuvissa on käsillä sellainen hetki, jonka toivoisin niin kovasti tipahtavan kolmoslokeroon. Meistä on Bean kanssa paljon kuvia, järkeviä ja järjettömiä, mutta tämä kuvasarja on minulle ehkä tähänastisista kaikistaLue lisää