NBE 2017: Tervetuloa kansainväliset bloggaajavieraat!

Tänään se alkaa: Nordic Blogger Experience 2017 (tiiviimmin sanottuna NBE). Useita kymmeniä ulkomaalaisia matkabloggaajia tai matkustuksesta kirjoittavia bloggaajia saapuu Suomeen ja levittäytyy kaikkialle Lapista maan eteläisimpään kärkeen saakka.

Olen itse toista vuotta mukana host-bloggaajan roolissa, eli kuljen porukan mukana ja perehdytän parhaani mukaan ympärillä nähtävään ja koettavaan. Jaan puhelimestani wifiä, tulkkaan tarvittaessa ja autan juoksevissa asioissa.

Ja tietysti julistan, kuinka kaikki suomalaiset rakastavat avantouintia, vaikka itse olen kokenut sen vain kerran – enkä nauttinut yhtään.

Kuvissa on sympaattinen hetki viime vuodelta. Olimme Ahvenanmaan retkellä vajaa kymmenen hengen porukan kanssa. Istuimme Jurmossa, paikallisen kaverin kotona, joimme kahvia ja söimme korvapuusteja. Pihalla oli paukkui pakkanen, mutta sisällä oli lämmintä.

Olin niin kovassa flunssassa, että pelkäsin nenäni irtoavan.

Eivätkä nämä edes ole kovin kummoisia kuvia, mutta muistan tunnelman iholla vuoden jälkeenkin. Yllättävä kyllä, hetkessä oli paljon sysisuomalaisuutta.

Nyt olen matkalla lentokentälle, ja parin tunnin päästä lähtee lento Kajaaniin. Vuorossa on Wild Taiga -kierros Kainuuseen; Kuhmoon ja Suomussalmelle. Tiedossa on luontoa ja kulttuuria.

Saan mukaani kuusi bloggaajavierasta: Koreasta, Puolasta, USA:sta, Perusta ja kaksin kappalein Tsekeistä.

Samaan aikaan toiset bloggaajat ovat Rukalla, toiset Vantaalla, osa Järvi-Suomessa… Tiistai-iltana kokoonnumme yhteen ja loppuviikko meneekin MATKA-messujen hälinässä ja kansainvälisten vieraiden kanssa iltahippaloissa ja Nuuksiota valloittaessa.

Varsin hyvä tapa käyttää viimeiset lomapäivät viime kesältä. Ihana päästä näyttämään muualta saapuville intoaan ja rakkauttaan Suomeen, eritoten Kainuuseen ja Helsinkiin.

Miten kivaa tästä voi tulla, jos jo viime vuonna nautin nenä miltei irroneena?

-Henriikka

Ps. Jos projekti kiinnostaa, kannattaa seurata seuraavien 1,5 viikon ajan hashtagia #NBEfinland.

Talvinen Ahvenanmaa, check!

Voi katsokaa tuota abborre-maata! Siellä se pieni ja sitkeä saari sitkuttelee.

Mietin lähtiessäni, että Ahvenanmaa on kyllä omassa mielessäni jotenkin upea ja eksoottinen, kuitenkin tuttu ja lähellä. En ole edes tajunnut miten arkista nimeä se kantaa. On se onni, ettei meillä Hauenmaata, Siianmaata tai Kuhanmaata, vaikka olisihan niihinkin nimiin varmasti yhtä lailla tottunut. Ahvenanmaa kuulosta niin mukavalta suussa.

Palasimme tänään aamulla takaisin satamaan. Kymmenhenkinen, kansainvälinen ryhmämme vaikutti aika väsyneeltä. Osasyy voi olla kaksipäiväinen, pitkälti ulkona tapahtunut talviähellys. Toisena syynä nostaisin ehkä Viking Linen tanssilattian, jonka rytmit vei eilisyönä mennessään.

Kolme yötä reissussa tuntui pitkältä, kun tekemistä riitti aamusta iltaan. Eikä oikeastaan niinkään tekemistä vaan näkemistä ja kokemista. Yhdeksään uuteen ihmiseen tutustuminen ottaa aikansa. Omalta osaltaan haastetta tuo, että vain yksi joukosta puhuu natiivista englantia ja muut omalla, uniikilla tavallaan. Kaikki puhuivat tosin erittäin hyvin, joten sinänsä ongelmaa ei ollut, mutta äidinkieli on aina äidinkieli.

En ollut ennen hypännyt pois laivasta Maarianhaminassa aamuyöllä! Klo 04:25 riitti väsynyttä porukkaa silloinkin. Näiden väsyneiden hetkien väliin mahtuu nyt kuitenkin monta muistoa, joista laitan kuvia ja tekstiä satamaan myöhemmin.

Oli niin kaunista. Sellaista satumaailmaa, jota esittelee mielellään ulkomaisille vieraille. Seilasimme lautoilla ja kuuntelimme ratisevaa, nitisevää jäätä rannalla. Kaikki näytti kovin siniseltä ja vasta muiden ihmetellessä ymmärtää itsekin, miten vähän valoa Suomeen oikeasti joulu-tammikuussa tipahtaa.

Seikkailin kaikenkattavassa nuhassa koko kolme päivää. Aamulla kotiin palatessani peilistä katsoi kasvot, joiden keskellä, nenän ympärillä paistoi punainen alue. Loppuu niistetty naama on saanut nyt rasvaa viitisen tuntia putkeen, alkaa hiljalleen helpottaa. Voitte kuvitella millaista huumoriarvoa kerää suomalainen, joka aivastelee alvariinsa ja kiskoo nenäsumutetta salaa pöydän alla.

Vitsailivat, että olen niin tottunut 20 asteen pakkasiin, että leudompaan saaristoon mentäessä iskee vieroitusoireet päälle. Tämä tarina kuulostaa kivemmalta kuin liian pitkä flunssa. Olkoon siis niin.

-Henriikka

Mitä on matkustus?

IMG_8326 kopio

Olen Ruotsin laivalla. Silti tuntuu, että olen lähdössä reissuun, ”ihan oikealle matkalle”. Aion viipyä pois kotoa neljä yötä. Eikun kolme! Olen poissa kolme vaivaista yötä ja silti tuntuu, että nyt pakataan reppu ja lähdetään. Eihän niin lyhyellä matkalla edes tarvitse juuri mitään! Minulla on vain pieni reppu pakattuna täyteen asioita, joita en edes välttämättä tarvitsisi.

Ahvenanmaa on tuossa ihan kulman takana. Sinnehän polkisi vaikka pyörällä, jos sille päälle sattuisi. Mutta ehkä matkustamisessa onkin paljon enemmän kyse asenteesta ja kulttuureista kuin välimatkoista. Joskus tuntuu, että yhden yön telttaretki lähimetsään on uskomaton reissu. Toisaalta taas parin päivän työmatka Amsterdamiin ei välttämättä ole reissu eikä mikään.

Kun on lähdössä reissuun, kytkee usein löytöretkeilijän vaistot päälle ja tarkkailee kaikkea paljon tarkemmin. Pää pyörii kuin pöllöllä ja kotisuomen saaristokin muuttuu kiehtovaksi paikaksi jota tarkkailla. Ja olen monesti tänne kirjoittanut haaveesta hypätä joku kesäinen vapaapäivä Helsingin hop on hop off -bussin kyytiin viilettämään. Aivan varmasti tuntuisi matkustukselta, etenkin jos yöpyisi kodin ulkopuolella ja pakkaisi reppuun eväitä.

Videobloggaaja Timo Wilderness (ainoa videobloggaaja, jonka videoita oikeasti odotan innolla) teki videon inspiraationaan kysymys ”kuinka lähelle pystyy matkustamaan?”. Aivan mielettömän hyvä pätkä. Olen jo päättänyt toteuttaa videon naapurihaasteen jossain muodossa, mutta vielä en ole uskaltanut. Tarvitsen muutaman rohkaisun viikon ja uunista juuri tulleet korvapuustit.

Ehkä matkustus on mielentila. Ehkä matkustus on uuteen ympäristöön tai kulttuuriin astuminen. Tai vaihtoehtoisesti vanhaan ympäristöön tai kulttuuriin astuminen uudella asenteella.

Vanha kunnon Ahvenanmaa avautuu varmasti uusin, vähän vajain silmin huomenna, kun saavumme satamaan klo 04:25. Nyt nukkumaan.

-Henriikka