Asuntosäästäminen ja muita hyviä päätöksiä elämässä

Kaupallinen yhteistyö: OP

Olen elämässäni sellaisessa pisteessä kotien ja asuntojen kanssa, jossa en suoraan sanoen olisi ikinä kuvitellut olevani. Vuokrasin juuri vuoden alusta Helsingin ensiasuntoni ja muutin omakotitaloon Porvooseen, joka on jo toinen omistamani koti. Omakotitalosta puolikas on toki kumppanin, mutta joka tapauksessa voin puhua niistä omistusasuntoina. Tähän pääseminen on vaatinut hyvää onnea, isoja unelmia ja reilusti työntekoa, mutta ennen kaikkea pitkäjänteistä asuntosäästämistä.

On ollut hätkähdyttävää ja hienoa tajuta, että unelmoiminen ja systemaattinen toimiminen ovat kantaneet tähän. Asuntosäästäminen ja ASP-tilin avaaminen aikoinaan ovat olleet ehdottomasti parhaat taloudelliset sijoitustoimeni tähän ikääni mennessä.

ASP-tili ja asuntosäästämisen aloittaminen

En tarkalleen muista, milloin avasin ASP-tilin ja miten ihmeessä sen keksin tehdä, mutta luulen olleeni vielä alaikäinen. Tunnen kuitenkin monia, jotka aloittavat ASP-säästäjinä paljon myöhemminkin, eikä siihen ole mitään estettä.

Aloitin ASP-säästäjänä, sillä ajattelin oman kodin oston olevan järkevä sijoitus tulevaisuudessa ja yksinkertaisesti siksi, että ASP-säästäminen vaikutti yksinkertaisimmalta ”fiksulta” sijoitusvalinnalta.

ASP-tili on 15–39-vuotiaille tarkoitettu Suomen valtion tukema järjestelmä ensiasunnon hankintaan. Tilin voi avata, jos on 15–39-vuotias, etkä ole aiemmin omistanut mistään asunnosta 50 % tai enempää. Käytännössä valtio siis haluaa olla vauhdittamassa ja tukemassa ensiasunnnonostajia mukaan asuntomarkkinoille.

Tilille tulee säästää vähintään 10% asunnon hankintahinnasta, jonka jälkeen pankki voi myöntää loput ASP-lainana. Asunto ja valtiontakaus riittävät usein ASP-lainan vakuudeksi. Korkotuetun ASP-lainan enimmäismäärä Helsingissä on 180 000 euroa, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla 145 000 euroa, ja muualla Suomessa 115 000 euroa. Säästöaika on minimissään 2 vuotta, eli tiliä ei voi avata ja siirtää koko säästösummaa tilille samantien.

Säästäminen on joustavaa, ja summat voivat vaihdella eri aikoina reilustikin. Muistan opiskeluaikoinani, että töitä tehdessäni laitoin paljon reilummin rahaa säästöön kuin vaikkapa kuukausina, jolloin pelkästään opiskelin.

(Yritän kirjoittaa asiaa mahdollisimman simppelistä ja ymmärrettävästi auki, sillä tämä ei oikeastaan ole mitenkään järisyttävän vaikea asia, vaikka aluksi saattaisi siltä vaikuttaakin. Lisätietoa ASP-tilistä ja kaikesta siihen liittyvästä voit lukea lisää täällä.)

Ensiasunnon osto

Ensiasuntoon liittyvät haaveet muuttivat koko ajan muotoaan ASP-säästämisen aikana. Ensin muutin Kouvolasta Helsinkiin, sitten muutin Jyväskylään, jonka jälkeen palasin pysyvämmin Helsinkiin.

Kuvittelin pitkään, että ensiasunto olisi jossain Helsingin laitamilla, Espoossa tai Vantaalla sijaitseva kerrostaloasunto, ihan maksimissaan 200 000 euroa. Asiat kuitenkin lopulta konkretisoituivat uuteen suuntaan, kun sain työn viestintäkonsulttina Helsingin keskustasta. Kuljin vuoden päivät toimistolle julkisen liikenteen avulla, kunnes tajusin, että tahtoisin mieluummin käyttää nuo vuorokauden raitiovaunussa tai bussissa istutut tunnit jollain muulla tapaa.

Näin ollen päädyimme lopulta silloisen puolisoni kanssa ostamaan ensiasuntomme Helsingin keskustasta. Muistan edelleen, kun sain viestin siitä, että tarjouksemme oli hyväksytty. Oli marraskuu, ja makasin teltassa Nuuksion kansallispuistossa. Ajattelin, että teltta oli virallinen ensimmäinen omistamani koti, ja tämä olisi sitten toinen.

Ostimme upean, vanhaa 1890-luvulla rakennettua taloa kunnioittaen remontoidun kaksion (43,5 neliöä) reilulla 300 000 eurolla vuonna 2015. (Nämä kuvat ovat kaikki sieltä.)

Käsiraha (asunnon hinnasta 10%) oli ASP-tilillä valmiiksi, ja olimme ennakkoon selvittäneet pankin kanssa, millaisia lainamahdollisuuksia meillä olisi, mutta vasta itse ostohetkellä katsoimme pankin kanssa vielä kaiken kokoon konkreettisesti sitä tiettyä kohdetta varten. Minulla oli silloin vakituinen työsuhde, mutta muuten kuroimme kyllä melkoisella palapelillä kasaan riittävästi tulovirtaa kaksion ostoa varten. Luulen, että suuressa osassa neuvotteluissa oli myös se, että olimme onnistuneet säästämään niin pitkään ja systemaattisesti.

Siirsimme ASP-tilimme OP:lle (ASP-lainaa voi hakea mistä pankista tahansa riippumatta siitä, mihin pankkiin ASP-tilin on avannut), minkä jälkeen olenkin ollut tyytyväisesti osuuspankin asiakas. Asuntolainat koostuivat lopulta ASP-lainasta sekä kahdesta muusta lainasta, sillä yksin ASP:illa ei pystynyt kattamaan asunnon hintaa. Kaikkialta emme olisi silloin saaneet edes lisälainaa, mutta onneksemme ymmärsimme neuvotella asiasta.

Kyselin silloin pankkivirkailijalta aivan loputtomasti kaikesta pankkiasioihin liittyen. Kaikki oli uutta ja jännittävää, enkä todellakaan ollut mikään ekspertti asuntoasioissa (enkä ole vieläkään). Saimme kärsivällisesti vastauksia loppumattomiin kysymyksiimme, mikä oli tietysti siistiä. Asiat alkoivat vaikuttaa sitä ymmärrettävämmiltä, mitä enemmän kyseli, kyseli ja kyseli.

Ostin asunnon kokonaan itselleni pari vuotta sitten eron myötä. Samalla kolmen lainan köntti yhdistettiin yhdeksi nimiini. Useamman välittäjän käydessä arvioimassa asunnon silloista arvoa, oli silmiä avaavaa tajuta, että asunnonosto oli totta tosiaan ollut sijoitus. Pieni kaksio oli nostanut arvoaan yli 10 000 euroa vuodessa. Ihan hullua! Luulen, että tällä hetkellä asunnon arvo on jo lähempänä 400 000 euroa.

Olen tietysti tietoinen, että asuntokuplan puhkeaminen on mahdollista, mutta olen siltikin sitä mieltä, että sijoitus oli erinomainen. Sen sijaan, että olisin maksanut vuokraa koko ajan jollekin toiselle, olen nyt lyhentänyt omaa lainaani kerryttäen omaisuuttani. Helsingin keskustan ja muiden aktiivisten kaupunkikeskittymien asuntokaupat ovat suht turvallisia sijoituskohteita, sillä arvot pitävät hyvin pintansa ja tarpeen tullessa asunnon saa myytyä eteenpäin melko helposti.

En itse lähivuosien kokemuksen kautta osaa enää ajatella asunnon omistamista samalla tavalla riskialttiina ja pelottavana. Pelottavammalta tuntuisi tajuta jossain elämänvaiheessa, että vuokraa maksaessaan ei ole tullut kerrytettyä omaisuutta tulevaisuuteen.

Näissäkin toki ratkaisee aina omat arvot, valinnat ja tyylit: joku sijoittaa lomamatkoihin, toinen asuntoon ja kolmas vaikkapa rahastoihin. Itse olen ollut valintaani tyytyväinen. Lainan saaminen vaatii tietysti myös aina tietyn tulotason ym., mutta ASP-säästäminen on hyvä startti kaikelle.

Nykyisen omakotitalon osto

Viime keväästä lähtien etsimme silloisen poikaystäväni, nykyisen avopuolisoni kanssa omakotitaloa. Syksyyn mennessä intomme vain kiihtyi, sillä haaveenamme oli ennättää asettua taloksi ennen kuin vauva keväällä syntyisi.

Lokakuussa vihdoin tärppäsi, lukuisten talonäyttöjen jälkeen, ja unelmat olivat taas uudessa paketissa, hirsitalon muodossa. Paketti maksoi jälleen reilut 300 000 euroa, jonka maksoimme puoliksi. Jälleen 10% asunnon hinnasta oli oltava valmiina ostohetkellä, eli kummallakin 5%. Uudesta Porvoon saaristokodista kirjoitin enemmän joulukuussa. Sinne pääsimme muuttamaan nyt joulukuussa.

Selvitin laina-asioiden hoidon yhteydessä, olisiko minulla mahdollisuutta pitää Helsingin kaksioni sijoitusmielessä ja laittaa se vuokralle. Ilokseni sain hoidettua kaiken niin, että asunnon pitäminen oli mahdollista, ja uuden vuoden alla sainkin entiseen kotiini mukavat vuokralaiset.

Omakotitalon osto maaseudulta ei ole yhtä lailla riskitön ratkaisu kuin ostaa vakavaraisen ja turvallisen taloyhtiön omistama, hyväkuntoinen kerrostaloasunto kasvukeskuksesta, mutta tällä kertaa etsimmekin kotia nimenomaan meille, mahdollisesti pitkäaikaiseksikin kodiksi. Ensisijaisesti pohdimme, millaista kotia itse toivoisimme ja toissijaisesti sitä, olisiko se hyvä sijoituskohde.

Toisaalta tuntui myös huojentavalta ostaa koti monien kohdevaihtoehtojen joukosta juuri Porvoosta. Vaikka kotimme onkin haja-asutusalueella, on se uusi ja erinomaisessa kunnossa oleva hirsitalo lähellä Porvoon kaupunkia, meren rannassa. Uskon, että koti pitää kyllä arvonsa, kun vain pidämme siitä huolta. Nyt haluamme kuitenkin vain tehdä siitä näköisemme, tehdä siitä kotimme.

Asuntolaina ja bonukset osuuspankissa

On helppo kirjoittaa rehellisesti, että olen ollut tosi tyytyväinen osuuspankin asiakas kaikki nämä vuodet ensiasunnon ostosta lähtien. Kaikki on sujunut nopeasti, helposti sekä riittävän maanläheisesti – kolme asiaa, joita pidän arvossaan.

Näiden kahden kodin asuntolainojen lisäksi olen siirtänyt myös vakuutusasiani sekä yritykseni vakuutusasiat Pohjola Vakuutukseen OP-bonukset mielessäni. Koska olen osuuspankin omistaja-asiakas, OP-bonuksia kertyy muun muassa asuntolainasta ja maksetuista vakuutusmaksuista. Bonuksilla kuitataan esimerkiksi pankin palvelumaksuja ja vakuutusmaksuja. Konkreettisimmin se on näkynyt nimenomaan vakuutuksia maksaessani, tai tarkemmin sanottuna siinä, etten ole maksanut vakuutusmaksujani aikoihin. Ne ovat kuittautuneet automaattisesti kertyneillä bonuksilla.

Konkretia, siinä neljäs ominaisuus, josta välitän.

Kaiken päälle on ollut mukava ymmärtää, että minä voin ymmärtää näitä asioita, minä voin oppia näistä. En ole saanut sellaista kasvatusta tai käynyt sellaisia kursseja, johon olisi kuulunut asuntosäästämisen tai -sijoittamisen perusteet, vaikka perheessäni puhuttiinkin paljon yleisesti säästämisestä. Kaikki on kuitenkin lähtenyt liikkeelle siitä, että olen halunnut taata itselleni ja perheelleni turvaa ja vapautta nykyhetkeen, mutta myös tulevaisuuteen.

En ole edelleenkään minkään tason guru näissä asioissa, todellakaan, enkä ole niinkään kiinnostanut sijoittamisesta itseisarvollisesti (haluaisin kyllä olla, mutta en vain ole). Sen sijaan roikun edelleen kiinni samoissa arvoissa, turvallisuuden ja vapauden sopivassa suhteessa, jotka ovat seuranneet sijoituspäätöksiäni.

-Henriikka

Ps. Jäikö joku asia askarruttamaan? Kysy! Onko sinulla samankaltaisia tai ehkä aivan erilaisia ajatuksia koskien ensiasunnon ostoa tai asuntosäästämisestä? Kerro!

Asuntolainan, asp-tilin, asp-lainan ja omistaja-asiakkuuden myöntää osuuspankki.

Kuvat 10, 13, 18: Dorit Salutskij

Turvaksi ja tavoitteita varten: Miten ja miksi aloittaa sijoittaminen?

Kaupallinen yhteistyö: Säästöpankki

Taloudellisen hyvinvoinnin lähettiläs täällä moi! Raha-talk jatkuu. Tällä kertaa haluan toitottaa, että toisin kuin usein luullaan, sijoittaminen ei ole vaikeaa!

Kyselin viime kuussa Säästöpankin yhteistyön tiimoilta teiltä, mitkä rahaan liittyvät aiheet kiinnostavat ja millaiset kysymykset askarruttavat. Vastauksia tuli aivan hirveän paljon, mikä oli huippua. Hieno seikka oli myös huomata, että joukossa oli todella laajasti erityyppisiä aiheita. Eritoten korostui myös poliittiset ja sosiaalipoliittiset näkökulmat ja raha kulttuurisena tekijänä: korreloiko rahan määrä poliittisissa valinnoissa, mikä on rahan ja itsetunnon suhde, rahan luomat mahdollisuudet ja haasteet… Näiden lisäksi korostuivat selkeästi myös säästäminen ja hankinnat, esimerkiksi ASP ja ensiasunnon osto. Kaikista eniten kysyttiin kuitenkin sijoittamisvinkkien perään.

Täältä tulisi siis hyvin yksinkertaista ja selkeällä suomella kirjoitettua asiaa sijoittamisesta ja sen aloittamisesta.

Olen saanut haastateltavaksi juttua varten Säästöpankin säästöpankkiiri Anna Laukan, joka on sijoittamisen ja varallisuudenhoidon super-asiantuntija. Olen heittänyt hänelle tyhmimmätkin kysymykseni, jotta aiheesta puhuttaisiin toooosi yksinkertaisesti, ilman vaikeita sanoja ja korkeita kynnyksiä. Tavoitteenani on puhua tästäkin asiasta suht lähellä maata ja korostaa, ettei oman sijoittamiseni tavoitteena ole se, että voisin juoda shamppanjaa ja äkkirikastua. Ylipäänsä ihmettelen sitä sijoittamisen ja shampanjan ainaista yhteyttä – kaipaisin ihan muunlaista visualisointia.

Ja hei! Halusin vielä alkuun kirjoittaa, että et ole luuseri, jos et sijoita tai halua sijoittaa. Tuntuu, että tällä hetkellä on valloillaan sellainen sijoituspuhe-buumi, että vähemmän kiinnostuneita huimaa. Olet ihan yhtä hieno tyyppi, vaikket sijoitakaan (tai ainakaan tiedosta sitä, sillä kaikkihan sijoittavat). Jos kuitenkin haluaisit aloittaa, tässä vähän tietoja ja vinkkejä.

Mitä sijoittaminen on?

Sijoittaminen tarkoittaa tavallisesti esim. osakkeiden tai muiden sijoituskohteiden ostoa, omistamista ja myymistä tarkoituksena tehdä voittoa. Pääperiaate on ostaa halvemmalla ja myydä kalliimmalla, jolloin syntyy voittoa. Yleensä ihmiset siis sijoittavat rikastuakseen enemmän tai vähemmän – tai ehkä paremmin sanottuna säästääkseen rahaa. Koko elämä on oikeastaan sijoittamista: esimerkiksi nelipäiväinen työviikko on sijoittamista vapaa-aikaan, uuden harrastuksen aloittaminen voi olla sijoitus hyvinvointiin ja mahdollinen eläkkeemmekin maksetaan sijoitusvaroilla!

Tässä kirjoituksessa puhun sijoittamisesta, jota itsekin teen: sijoittamista työn ohessa, sivutoimisesti. Toivon siis voivani elää rahojeni ja omaisuuteni kanssa niin, ettei se vaan lötköttele turhan panttina menettämässä arvoaan tilillä, vaan että varannot voisivat olla vähän aktiivisemmassa roolissa. Useimpien tilien tuotto ei verojen jälkeen riitä kattamaan edes inflaatiota eli hintojen nousua, sillä tällä hetkellä tilien, etenkin käyttötilien, korot ovat alhaisia. Vaikkei sijoittaminen olekaan se kaikista suurin intohimoni, pyrin miettimään, kuinka voisin helposti tehdä sellaisia toimia, että omaisuuteni nostaisi vuosien varrella arvoa – vaikka sitten hiljalleen, jos ei vauhdin hurmalla.

Sijoittaminen voi siis olla vaikka 10 euron sijoittamista kuukausittain johonkin valittuun kohteeseen tai fanaattista pörssiseurantaa miljoonat silmissä. Itse ainakin toivoisin, että ”sijoittaminen”-termistä karsiutuisi turha pelko ja korkealiitoisuus pois. Sehän on kaikessa yksinkertaisuudessaan vain omaisuudestaan välittämistä ja huolehtimista. Niin kuin vaikka villapaita tarvitsee huolenpitoa, tiettyä pesuainetta ja tiettyjä hoito-ohjeita, kaipaa varallisuuskin pientä huolehtimista pysyäkseen hyvänä ja säilyttääkseen hohtonsa. (Villapaita nyt harvoin tosin nostaa arvoa, joten köh köh, ei tämä nyt aivan mieletön aasinsilta ollut…)

Kysymys asiantuntijalle: Mikä on tärkeintä sijoittamisessa?

”Yksinkertaistettuna sijoittaminen on kuluttamisen siirtämistä tulevaisuuteen. Tärkeintä on ymmärtää instrumentit eli sijoituskohteet, joita säästämiseen ja sijoittamiseen käyttää. Hyödynnä varsinkin alussa asiantuntijaa. Asiantuntijan avulla on helppo määritellä sinulle sopiva tapa säästää ja sijoittaa.”

Miten itse sijoitan?

Laitoin monta vuotta kuukausittain rahaa ASP-tilille, kunnes vuodenvaihteessa 2016 ostimme ensiasunnon, johon ASP-tilin käytimme. ASP on mielestäni aivan huippu säästämistapa, joka toimi itselleni erinomaisesti varmaan vuosikymmenen. Nyt taas asuntoni voi nähdä sijoituksena: Helsingin keskustakoti ei ole kovin riski sijoitus, sillä arvo oletettavasti pysyy hyvin tai nousee. Nyt kolmen ja puolen vuoden ajan asunnon arvo on jo noussut reilusti, viimeisen arvion mukaan noin 10 000 euroa vuodessa. Toki asuntojen arvotkin voivat heitellä, ja keskustan asuntokuplakin voi tietysti joskus puhjeta. Joka tapauksessa oman asunnon kohdalla maksan vuokran sijaan lainaa niin sanotusti itselleni, mikä kerryttää kuukausi kuukaudelta omaisuuttani.

Minulla on myös yksi helppo rahasto-osuus pankin kautta, jonne automaattisesti siirtyy tililtäni rahaa 50 euroa kuukaudessa. Aloitin rahastosäästämisen joskus hetken mielijohteesta, kun tuntui etten saa isoja sijoituspäätöksiä koskaan tehdyksi. Vaikka tilitä siirtyykin vain 50 euroa kuussa, kerryttää se kuitenkin pitkässä juoksussa omaisuutta sekä silkan sukanvarteen säästön, että sijoittamisen näkökulmasta. Jos rahat eivät siirtyisi tililtä automaattisesti, saattaisin huomaamattani käyttää nuo kympit johonkin paljon turhempaan.

Tämän lisäksi minulla on myös muutamia osakkeita joukkorahoituksen kautta. Tämä ei ole mitään valtavaa sijoittamista, vaan enemmänkin sellaisten tahojen tukemista, joiden toivoo tulevaisuudessa menestyvän. Tietysti uskon ja toivon myös, että esimerkiksi IVALO:n osakkeenomistajana voisin joskus myös hyötyä osakkeistani rahallisesti.

Miksi kannattaa sijoittaa?

Kysymys asiantuntijalle: Miksi kannattaa aloittaa sijoittaminen?

”On helpompaa tehdä asioita elämässä, esim. matkustaa, sisustaa, tehdä lyhennettyä työviikkoa tai tehdä mitä tahansa rahaa vaativia asioita elämässä, jos oma talous on hallussa niin, että et elä kädestä suuhun.”

Sijoittaa kannattaa koska sillä turvaa tulevaisuuttaan ja mahdollisesti myös läheisten tulevaisuutta. Fiksulla sijoittamisella pystyy varautumaan taloudellisiin yllätyksiin ja toisaalta kerätä omaisuutta tavoitteita varten: itse haaveilen aina välillä siitä, että vaikka olen yrittäjä, voisin joskus päästä vielä ihan oikealle eläkkeelle. En sijoita tätä päivää ajatellen, vaan on mukava ajatella, että esimerkiksi omien lasten harrastuksia voisi kustantaa kerätyn omaisuuden turvin, vaikkei sen hetkinen tilanne olisikaan se varakkain.

Kysymys asiantuntijalle: Onko sijoittaminen riskialtista?

Tuotontavoitteluun liittyy aina riski, mutta riskinotto voi olla hallittua. Paras riskin hajauttaja on aika: mitä parempi ja pidempiaikaisempi sijoitussuunnitelma, sitä hallitumpi on riski.

Miten sijoittaminen aloitetaan: peruskysymykset

Kun olet päättänyt aloittaa sijoittamisen tai harkitset sitä, pohdi ensin läpi seuraavat kolme peruskysymystä:

1. Kuinka pitkäksi aikaa haluat sijoittaa?
2. Kuinka paljon haluat sijoittaa?
3. Kuinka ison riskin olet valmis ottamaan?

Olen itse esimerkiksi tähän mennessä ollut melko riskitön sijoittaja: olemassa oleva rahastoni on pitkällä aikavälillä melko riskitön vaihtoehto, jonka kautta hyvin epätodennäköisesti menetän rahojani ja hyvin todennäköisesti kasvatan niiden arvoa. Toisaalta taas pienet riskit tuovat myös pienemmät voittomahdollisuudet: en priorisoinut sitä, että saisin mahdollisimman paljon voittoa, enkä ainakaan olettanut sellaisia tulevan kovinkaan nopeasti. Laitoin rahastoon sellaisen kuukausittaisen säästösumman, että pystyn ajattelemaan sijoittamista pitkän aikavälin suunnitelmana. Kuvittelen sijoittavani rahastooni ainakin kymmenen seuraavaa vuotta.

Mietin nuorena myös ASP-säästämisen pidemmän aikavälin tavoitteena: ajattelin, että 5–10 vuodessa saisin tarvittavan potin kasaan pääkaupunkiseudun asuntoa varten. Laskin silloinkin, että pystyn säästämään ainakin 50 euroa kuukaudessa, sillä tein koko opiskeluajan töitä opintojen rinnalla. En halunnut ottaa riskejä siitä, että tarvitsisin tilille laitettuja rahoja myöhemmin, joten laitoin mieluummin vähän hintsummin rahaa kuin maksimit. Sijoittamisen yksi lainalaisuus on, ettei sijoitettuja rahoja saa käyttöönsä heti kun haluaa, jos voitot haluaa maksimoida.

Asunnon ostommekaan kohdalla riskit eivät olleet suuret, sillä tiesimme asunnon olevan melko helppo myydä eteenpäin. Osto kuitenkin vaati pitkää säästämisputkea ennakkoon ja ylipäänsä tasaista tulovirtaa, jotta laina myönnettiin. Sijoitus oli siis summaltaan suuri, vaikka riskit olivatkin maltilliset. (Täältä muuten voi ladata ensiasunnon ostajan oppaan, jos se on ajankohtaista.)

Monet sijoitusammattilaiset sanovat, että tavoitteen asettaminen on sijoittamisessa ensiarvoisen tärkeää, mutta itselleni tavoitteeksi on ainakin tähän mennessä riittänyt, että ylipäänsä sijoitan säästön vuoksi. Edes vähän. Joku kunnianhimoisempi ehkä laatii excelit ja listaa konkreettiset tavoitteet. Minä haluan lähinnä elää taloudellisesti turvatussa tilanteessa ja turvata myös lähimmäisten taloudellista hyvinvointia.

Kysymys asiantuntijalle: Miten sijoittaminen kannattaa startata? Mikä on helpoin ja kevyin tapa aloittaa?

”Tee budjetti. Mieti kuinka paljon rahaa talouteen tulee ja kuinka paljon kuukaudessa menee. Jääkö tästä yli? Jos jää, niin laita se säästöön. Hyödynnä alan ammattilaisia sijoituskohteen valinnassa. Riippuen omista rahataidoista ja ajasta, jonka haluat käyttää sijoittamiseen kuussa, sinulle voidaan valita juuri sopiva tapa hoitaa talouttasi.”

Kysymys asiantuntijalle: Millaista kuukausittaista summaa suosittelisit? Mikä olisi ideaali prosentuaalinen osuus kuukausituloista?

”Säästämisen voi aloittaa jo sillä, että laittaa viikoittain säästöpossuun (tai Säästöpankin säästöfanttiin) ylimääräiset, karsii menoja ja kuun lopussa näkee, minkä verran jäi yli. Säästämistä ja sijoittamista on turha mystifioida. Et voi sijoittaa enemmän kuukaudessa, kuin mitä sinulla jää ylimääräistä. Ideaalisummaa ei ole, sillä jokaisen talous on erilainen. Jotkut minimalisoivat kaikki kulunsa, jolloin säästöön jää valtaosa. Toiset pyrkivät siihen, että palkasta pystyy automaattisesti kuukausittain siirtämään sijoituskohteisiin (keskimäärin noin 100–200 euroa), mutta jo muutamalla kympillä pääsee alkuun.”
 

Miten sijoittaminen aloitetaan: sijoitusmahdollisuudet

Yleisimpiä sijoituskohteita ovat:

1. Pankkien talletustilit ja rahastot
2. Sijoitusasunto
3. Osakkeet

Näiden lisäksi sijoituskohteita ovat toki myös esimerkiksi valuuttakauppa ja vedonlyönti, mutta tällä kertaa keskityn erityisesti ensimmäiseen kohtaan. Talletus- ja säästötilit ovat yksi riskittömimmistä tavoista sijoittaa. Rahastosäästäminen pieksee kuitenkin inflaation (eli rahan arvon vähenemisen; saat samalla summalla vähemmän tulevaisuudessa kuin nyt saat) vuoksi tilit lähes varmasti. Rahastosäästäminen on myös yksi helpoimpia ja esimerkiksi aloittelijalle erittäin ystävällinen tapa sijoittaa, jos osakkeiden kyttääminen ei innosta.

Rahasto-osuuksilla ainakin itse starttaisin sijoittamiseni, jos en olisi vielä mitään sijoituksia koskaan tehnyt. Ja toisaalta rahastoihin aion myös jatkossa laittaa rahojani systemaattisesti: haluan sijoittaa, mutta päästä suht helpolla. Haluan tuottoja, mutten kaipaa mitään nopeasti enkä maksimaalisestikaan, jos se tehdään helppouden kustannuksella.

Kysymys asiantuntijalle: Mitkä ovat aloittavan sijoittajan yleisimmät virheet?

”Tee itsellesi sinun näköisesi sijoitussuunnitelma. Yleisimmät virheet ovat että ei ymmärretä sijoittamisen olevan pitkäjänteistä touhua, jolloin havitellaan pikavoittoja, ja että ei käytetä asiantuntijaa: Ei ymmärretä mitä on ostettu, eli sijoituskohde ei vastaa sinun tarpeitasi.
Kuunnellaan tiettyjä tahoja jotka lupailevat liikoja, riskitöntä tuottoa jne. Tärkeintä on, että tunnet oman taloutesi ja omat tarpeesi. Ja valitset itsesi näköisen tavan sijoittaa.”

Mikä on rahasto?

Kun säästät rahaa sijoitusrahastoon, ostat käytännössä osuuden rahastosta. Yleiskielessä puhutaan usein vain rahastosta, vaikka todellisuudessa tarkoitetaan siis rahaston osuutta.

Rahastosijoittamisessa osuuden omistaja ei itse hallinnoi varoja, vaan se tehdään hänen puolestaan. Käytännössä rahaston osuuden omistaja ostaa palvelun, jossa asiantuntija tekee sijoittamisen hänen sijastaan. Rahaston pääoma muodostuu ostetuista osuuksista. Jokaisella rahastolla on rahastonhoitaja tai rahastonhoitajatiimi, esimerkiksi pankeilla omat asiantuntijansa, joka pyrkii saamaan rahaston sijoituksille tuottoa.

Varat sijoitetaan useisiin kohteisiin, esimerkiksi osakkeisiin. Rahasto-osuuden arvo lasketaan joka päivä, minkä vuoksi se vaihtelee, ja mihin perustuu myös mahdollinen tuotto tai tappio.

Rahastosijoittamisen edut ja haittapuolet

Aloitin itse rahastosijoittajana, koska koin sen helpoksi tavaksi – se ei ole halvin tapa, mutta helppoa se on. Rahat siirtyvät kuukausittain rahastoon, ja asiantuntijat hoitavat itse sijoittamisen, johon minulla ei ole niin suurta paloa. Rahastosijoittamisessa on myös helppo valita, haluaako sijoittaa mieluummin pienillä riskillä, kohtuullista tuottoa odottaen vai suuremmalla riskillä, suurempaa tuottoa odottaen. Itselleni sopivimmalta tuntuu vaihtoehto näiden kahden ääripään väliltä – pidän riskeistä, mutten liian suurista.

Itse kävin ihan pankissa paikan päällä keskustelemassa asuntolainasta ja samalla puhuimme rahastohommista ja sijoittamisesta. Sen jälkeen olen käynyt kertaalleen päivittämässä rahastoasioitani ja kyselemässä lisää mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Koen itse helpommaksi kasvotusten kysellä kaikennäköistä ja päästä jyvälle koko hommasta, mutta esimerkiksi puhelinkeskustelukin toimisi omalla kohdallani oikein hyvin.

Kysymys asiantuntijalle: Rahastosijoittamisen edut? Entä haittapuolet?

”Rahastosijoittaminen on mahdollisuus käyttää ammattilaista apuna valitessasi sijoituskohteita. Rahastosijoittamisessa pääset jo pienillä summilla mukaan sijoittamaan globaalisti ja yhtiöihin, joihin et muuten pystyisi sijoittaa. Rahastoista on helppo lunastaa varoja pois tarvittaessa takaisin tilillesi.

Rahastoissa on kuukausittainen hallinnointipalkkio, jolla maksetaan edellä mainittujen ammattilaisen palvelut. Rahastojen kuluja on helppo vertailla ja niitä ymmärtäessä tajuaa helposti rahastosijoittamisen hyödyt.

Esimerkki: Säästöpankki Osake Maailma -rahasto sijoittaa noin 50 eri osakkeeseen ympäri maailmaa. Salkunhoitaja valitsee parhaat ja pitää huolen siitä, että salkussa on aina juuri sillä hetkellä järkevimmät osakkeet. Jos et halua maksaa tästä palvelusta voit itse valita mielestäsi parhaat osakkeet. Harva tätä työtä haluaa. Kaikki riippuu siis siitä, kuinka paljon aikaa sinä haluat käyttää sijoituskohteiden valintaan. Rahastot ovat ikään kuin ostettu palvelu sijoittamiseen.”

Vastuullinen sijoittaminen

Kysymys asiantuntijalle: Mistä voi tietää, mihin rahat menevät? Miten sijoittaa vastuullisesti?

”Jos sijoitat asiantuntijan kanssa, hän kertoo sinulle perusteellisesti sijoituskohteista. Laadukkaat palveluntarjoajat sijoittavat jo nyt eettisesti, ovat vastuullisia sijoitustoiminnassaan ja tarjoavat eettisiä sijoituskohteita, kuten Säästöpankki Ympäristö -rahasto.”

Sijoittamisessakin, niin kuin kaikessa muussakin elämässä, kannattaa olla tarkkana mihin rahansa laittaa. Eettinen sijoittaja ei halua laittaa varantojaan epäeettisiin firmoihin ja haluaa toisaalta myös aktiivisesti vaikuttaa siihen, millaisten yhtiöiden kautta voi parhaiten yhteiskuntaan ja maailman asioihin vaikuttaa. Varallisuutta voi kasvattaa ihmisten ja ympäristön kustannuksella, mutta onneksi myös muilla tavoin, eli tekemällä sijoitusratkaisuja, jotka sopivat omiin arvoihin ja arvomaailmaan.

Vähän niin kuin kaupallisuus yleisesti, sijoittaminenkin koetaan helposti jo lähtökohtaisesti epäeettiseksi, vaikka sen voi tehdä monella tapaa. Esimerkiksi vegaani pystyy rajaamaan osakesalkustaan lihayhtiöt pois ja valmiiksi vastuullisista rahastoista rajautuvat tyypillisesti pois esimerkiksi ase-, tupakka, öljy- ja fossiilisten polttoaineiden firmat.

Pankin kanssa asioista jutellessa kannattaa kysellä, kysellä ja kysellä, sekä haastaa sopivasti. Jokainen pankki hoitaa vastuullisuutta vähän eri tavoin, Säästöpankin vastuullisesta sijoittamisesta voi lukea täältä.

Millaisia tulevaisuuden sijoittamisvisioita minulla on?

Haluaisin miettiä rahankäyttöäni ja sitä kautta sijoittamistani vähän selkeämmin ja systemaattisemmin. Että olisin paremmin perillä edes siitä, mitä itse teen ja miksi.

Välillä pohdin, pitäisikö laittaa Helsingin asuntoni vuokralle ja harkita uuden, edullisen maaseutukodin ostamista ja sinne muuttoa. Olisin siinä tapauksessa vielä enemmän asuntosijoittaja. Tämä on kuitenkin vain alustavaa haihattelua, joka tuskin konkretisoituu aivan lähitulevaisuudessa.

Sen sijaan tiedän, että aion lähitulevaisuudessa ostaa mahdollisesti lisää osakkeita ja avata jonkun vähän riskialttiimman rahaston edellisen rinnalle. Haluaisin myös perehtyä vielä syvemmin ja tarkemmin nimenomaan tuohon vastuulliseen sijoittamiseen, sillä haluan sijoittaa ja säästää arvolataukset taustalla.

Kysymys asiantuntijalle: Mikä on kiinnostavinta ja/tai parasta sijoittamisessa?

“Riippuu keneltä kysyt. Joillekin matka on päämäärä. Ja joillekin kiinnostavinta on se mitä he saavuttavat säästettyään.”

Instagram-seuraajistani 86 prosenttia kertoi rahan kiinnostavan yleisesti, joten voihan se olla, että moni heistä luki innolla myös tämän maraton-jutun loppuun saakka.

Mikä jäi askarruttamaan? Kerro, niin vastaan itse tai kysyn vielä Annan apua tiukimpien kysymyksien edessä.

-Henriikka

Kuvat: Toni Eskelinen (blogi, Instagram)