Seesteinen päiväretki Fiskarsiin ja Dagmarin puistoon

Pari viikkoa sitten, eräänä kauniina (vaikka sateisena) päivänä lähdimme pienellä bloggaaja- ja toimittajaporukalla päiväretkelle Fiskarsiin. Huomasi kyllä, että kaikkia meitä muutamia mukanaolijoita yhdisti rakkaus luontoon ja ulkoilmaan: sade ei haitannut ketään, kun vaelsimme kesäkuun vihreän metsän keskellä.

Suurin osa päivästä vietettiin Dagmarin puiston alueella. Vaikka olin käynyt puistossa jo talvella, olin valmistautunut tykittämään kuvia kauniista kesästä. Kameran akku oli ladattu ja vara-akku mukana.

Vaan kävipä perinteiset: ensimmäistä kuvaa ottaessani näytölle ilmestyy teksti: ”ei muistikorttia”. Tyhmä minä. Onneksi seurassa oli Nella, uskollinen ystäväni, jonka kuvia päivästä pääsette nyt ihailemaan.

Keskityimme aamupäivän puhtaasti ulkoilmaelämään: kävelimme aluetta ympäri, SUP-lautailimme ja osallistuimme kehonhuoltotunnille laiturinnokassa. Ja mikä tietysti parasta: eväitä, eväitä! Dagmarin puisto on Fiskarsin lahja 100-vuotialle Suomelle ja Suomen kansalle. Kirjoitin lahjasta talven vierailullani enemmän.

SUP-lautailemaan en ollut päässyt vielä koko keväänä ja jos oikein muistan, niin lysti jäi minulta välistä viime kesänä täysin keskittyessäni kanoottihommiin. Nyt taas muistin, miten rauhoittavaa touhu on. Meloa eteenpäin kiireettömästi, ottaa aallot vastaan ja jatkaa. Pisarat tippuvat veteen ja lauta liikkuu eteenpäin. Tuntuu, että kaikki ympäriltä katoaa.

Erityisen hyvä mieli tulee alla olevasta kuvasta, jossa on minä ja Nellan jalat. Siinä kiteytyy sellainen toveruus, kun toinen on laiturilla odottelemassa. Mielelläni näkisin kyllä Nellan naamankin, hah.

Iltapäiväksi siirryimme Fiskarsin kylään. Kiersimme paikkoja ja kuulimme oppaalta yksityiskohtia Fiskarsin historiasta ja synnystä. Tuli palo palata viimeistään syksyllä takaisin. Kaikki pienet putiikit ja ravintolatkin jäivät vielä näkemättä. Ja kesäteatteri ja ja ja. Yhden yön pakeneminen pääkaupunkiseudulta: yö Fiskarsin hotellissa ja kaikki alueesta irti. Kuulostaa ihanalta!

Me viiletämme tällä hetkellä Kanadassa, Jasperin kansallispuistosta Banffin kansallispuistoon. Toissayönä telttassa oli melkein pakkasta, mutta onneksi viime yönä oli yli kymmenen astetta. Voin kertoa, että heräsin huomattavan paljon paremmin päivään valmiina.

Iloa alkaneeseen viikkoon!
-Henriikka

Kuvat: Nella Himari

Suomalaisia kahvikuppikuntia

Yhteistyössä Asennemedia ja Arabia

Tiesittekö, että Suomi on yhdistysten luvattu maa? Suomessa on enemmän yhdistyksiä kuin lähes missään muualla koko maailmassa. Epämuodollisia yhdistyksiä, kuten harrastekerhoja ja kahviseuroja, on sitäkin enemmän.

Yksi näistä epämuodollisista kuppikunnista on on minun ja ystäväni Bean Seikkailukerho.

Seikkailukerho aloitettiin kesällä 2014, kun tajusimme, että elämästä on saatava enemmän irti. Halusimme oppia uusia taitoja, kokea enemmän asioita ja olla enemmän ulkona. Pakenimme metsään maailman surkeimman teltan kanssa ja yritimme pystyttää sen sinnikkäästi. Selvisimme. Kaksi vuotta sen jälkeen telttailimme jo pakkasessa. Uusia asioita voi totta tosiaan oppia.

Yksi asia yhdistää kaikkia suomalaisia kuppikuntia: yhdistykset koostuvat ihmisistä, jotka kokoontuvat säännöllisen epäsäännöllisesti kupposen äärelle.

En tiedä voitteko kuvitellakaan, miten iso asia kahvi on meidän kerhollemme? Nuorgamin reissumme aamut lähtivät käyntiin höyryävällä kupilla kahvia: Bealle kasvimaitoa, minulle mustana. Vaeltaessamme keitämme vielä ennen nukkumaanmenoa jälkiruokakahvit. Tunnelmalliset, noentuoksuiset. Onni on ystävä, johon ei myöskään vaikuta kofeiini.

Näissä kuvissa näette vähän speasiaalimman kahvihetken. Kävimme päiväretkellä Källvikenissä, Dagmarin lähteellä, ja joimme juhlakahvit Arabia Suomi 100 -juhlavuoden mukeista.

Arabia on ollut suomalaisten kuppikuntien asialla jo yli 100 vuotta. Voisin kuvitella, että Arabia on myös Seikkailukerhon suuri fani.

100-vuotiaan Suomen kunniaksi suunniteltu mukimallisto edustaa itsenäisen maan elinkaarta ja kertoo tarinaa suomalaisen muotoilun, kattamisen ja suomalaisten kotien historiasta: jokaisen mukin koristelu on peräisin eri vuosikymmeneltä Suomen satavuotiaan historian ajalta. Yhdeksän kymmenestä juhlakokoelman kuviosta on otettu Arabian historiasta. Kuviot on piirretty uudelleen ja siirretty mukien pintaan.

Kymmenentenä kuviona, 2000-lukua edustamassa on uusi, taiteilija Heini Riitahuhdan suunnittelema punakukkainen Huvila-kuvio. Sen näettekin ylläolevassa kuvassa Bean kädessä. Oma suosikkikuvioni on ruskeakukkainen Myrna, sillä siitä tulee nostalgisesti mieleen isovanhempieni kultareunainen astiasto.

Mukit ovat saatavilla vuoden 2017 ajan ja ne on varustettu juhlavuoden pohjaleimalla. Sarja on herättänyt niin paljon tunteita ja ollut niin pidetty, että mukit on viety käsistä. Uusia valmistetaankin koko ajan.

Mutta sillekin on syy, miksi lähdimme päiväretkelle juuri Dagmarin lähteelle. Jos mukit ovat upea lahja Suomelle, on Arabian toinen lahja vähintään yhtä hieno.

Fiskars-konserni omistaa noin neljänkymmenen hehtaarin kokoisen maa- ja vesistöalueen Raaseporin liepeilleä, Källvikenissä. Alueella on niin metsää, hiekkarantaa, kalliota kuin mertakin. Alueella pulppuaa myös Dagmarin lähde, josta mekin täytimme mukit retkellämme.

Fiskars lahjoittaa suomalaisille luonnonrauhaa ja antaa 100-vuotislahjaksi Dagmarin puistoalueen kaikkien käyttöön. Yhtiö luovuttaa alueen käyttöön Suomelle elokuussa 2017 seuraavaksi sadaksi vuodeksi, nimellisellä euron vuosivuokralla, sata päivää ennen Suomen 100-vuotispäivää.

Ennen alueen luovutusta Fiskars kunnostaa Källvikenin alueen luontopolut, venelaiturin ja Dagmarin lähteen ympäristön. Aivan huippu juttu, Seikkailukerho kiittää.

Millaisia vuosisuunnitelmia kerhollamme on? Emme vielä tarkalleen tiedä. Maaliskuulle on varattu viikonloppu, jolloin lähdemme ehkä mökkeilemään. Toiveissa siintää lämmin kesä ja riippumattoyöt. Myös ulkomaan matka olisi päästävä taas toteuttamaan.

Se on varma, että kahvia juodaan ainakin.

Haluaisiko myös joku teistä juoda kahvia Arabia juhlavuoden mukista? Sain luvan arpoa kolme sarjan mukia lukijoilleni. Käy valitsemassa oma suosikkisi ja kerro se kommenttiboksissa 5.2. mennessä, niin olet mukana arvonnassa.

Seikkailuntäyteistä viikkoa!

-Henriikka