Turvallinen joulu kaikille tytöille

Kaupallinen yhteistyö: Solidaarisuus

Olen yllä olevassa kuvassa päiväkoti-ikäinen, joulusta ikionnellinen. Sylissä pötköttää muutaman kuukauden ikäinen pikkusisko. Skannasin juttuun myös muita ihania joulukuvia lapsuudestani – rajuna kontrastina sille, ettei kaikkialla ole samoin.

Maailmassa elää UNICEFin arvioiden mukaan yli 200 miljoonaa tyttöä ja naista, jotka ovat käyneet läpi sukuelintensä silpomisen. Tätä tapahtuu yli 30 maassa. Joka vuosi noin 3 miljoonaa tyttöä silvotaan. Heistä suuri osa on alle 10-vuotiaita, nuorimmat ovat vastasyntyneitä – ehkä juuri tuon ikäisiä kuin me olemme tuossa kuvassa.

Joulu on riskialtista aikaa tytöille, sillä joululomalla heillä on aikaa toipua leikkauksen aiheuttamista vammoista. Niistä fyysisistä.

Tyttöjen silpomisesta

Tyttöjen sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus on järjestelmällistä väkivaltaa tyttöjä ja naisia kohtaan. Suoraan sanoen kyseessä on sellainen asia, joka saa minut raivon partaalle. Olen ollut monesti kuulemassa esimerkiksi Solidaarisuus-järjestön puheita aiheesta ja kuuntelen juttuja aina kyyneleet silmissä, oksennus kurkussa ja kädet vihasta nyrkkiin puserrettuina.

Silpomisella eli naisen ympärileikkauksella tarkoitetaan kulttuurista perinnettä, jossa vahingoitetaan tytön tai naisen sukuelimiä ilman terveydellisiä syitä. Silpomisen kautta tytöstä pyritään valmistamaan nainen (kyllä, hyvin usein alle 10-vuotiaana), ja perinteen avulla tyttö siirretään äidin helmasta miehellensä, brutaalisti sanottuna miehensä käyttöön. Pikkutytöistä tehdään aikuisia, rajataan heidän seksuaalisuuttaan, sekä rikotaan ihmisoikeuksia kajoamalla heidän pimppeihinsä.



Silpomisen juuret

Syy silpomiseen ei ole lähtöisin mistään uskonnosta, toisin kuin usein luullaan, vaikka sitä joskus perustellaan uskonnolla. Perinne on vanhempi kuin islam tai kristinusko. Jossain heimoissa silpomista perustellaan vallalla olevilla heimouskonnoilla.

Silpomista harjoitetaan ympäri maailmaa useiden eri yhteisöjen sisällä. Yleisimmin sitä ilmenee Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä, mutta myös länsimaissa diasporassa elävien yhteisöjen sisällä. 1800–1900-luvuilla gynekologit silpoivat naisia esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vähentääkseen muun muassa hysteriaa, epilepsiaa, masturbaatiota, surumielisyyttä, mielenterveysongelmia ja homoseksuaalisuutta.

Ja tästä kaikesta huolimatta silpomiselle ei ole koskaan löydetty minkäänlaisia terveydellisiä perusteita.

Mitä silpominen käytännössä on?

Naisten sukuelinten silpomisen eri tyypit on perinteisesti luokiteltu neljään pääkategoriaan.

Tyyppi I: Leikkauksessa poistetaan klitoriksen huppu, koko klitoris tai klitoris osittain.
Tyyppi II: Leikkauksessa poistetaan pienet häpyhuulet tai sekä pienet häpyhuulet että klitoris tai osa klitoriksesta.
Tyyppi III: Leikkausta kutsutaan infibulaatioksi. Siinä poistetaan kaikki ulkoiset sukuelimet.
Tyyppi IV: Naisen sukuelimiä muokataan tai vahingoitetaan ilman terveydellisiä syitä. Tämä voi tarkoittaa viiltelyä, polttamista tai hapolla syövyttämistä.

Ei ole tarkoitus mässäillä näillä faktoilla, mutta ehkä tällainen konkreettinen aukikirjoittaminen vähän avaa sitä, miten sairas ja väkivaltainen toimenpide on kyseessä.

Useimmiten leikkaukset toteutetaan alkeellisissa olosuhteissa ja alkeellisilla välineillä, esimerkiksi likaisella partahöyläterällä. Näin ollen eri silpomistyypit myös usein sekoittuvat toisiinsa. Kaikista rajuimmassa versiossa, jossa kaikki pehmytkudos poistetaan, virtsalle ja kuukautisverelle jätetään yhteenompelun jälkeen vain pieni ulostuloaukko – voitte vain kuvitella millaisia kipuja ja muita terveysongelmia tästäkin syntyy.

Silpomisesta aiheutuvia ongelmia

Oli tyyppi mikä tahansa, fyysinen teko on kuitenkin vain pieni osa kaikkea, vaikka vakavimmillaan silpominen johtaa kuolemaan. Psyykkiset traumat ovat niin suuri osa kokonaisuutta, että sen suhteen on merkityksetöntä, mitä osia sukuelimistä on vahingoitettu. Lapsen luottamus vanhempaan murtuu, sillä heille ei etukäteen kerrota, mitä tulee tapahtumaan. Lapsi on saattanut valmistautua esimerkiksi rokotukseen.

Välittömät riskit silpomisen jälkeen ovat kipushokki, verenmyrkytys, tulehdukset, verenvuoto ja vakavimmillaan kuolema. Muita mahdollisia ongelmia ovat muun muassa hiv-tartunta välineistä, sisäsynnytintulehdukset, krooniset virtsatieinfektiot, hengenvaaralliset synnytykset, fistulat, arven liikakasvun ongelmat, virtsaamisongelmat, virtsan pakkautuminen ja virtsakivet, kuukautisveren pakkautuminen ja kovat kivut.

Silvotut tytöt naitetaan yleensä muutaman vuoden sisään vanhemmille miehille. Silpominen tekee yhdynnöistä kivuliaita ja synnytyksistä vaarallisia sekä äidille että vauvalle. Kodistaan ja lapsistaan huolehtiva tyttö putoaa usein koulutieltä, mikä tekee hänestä taloudellisesti riippuvaisen aviomiehestään.

Arvaatte varmaan, miksi olen mukana silpomisen vastaisessa työssä? Perinne on saatava loppumaan.

Miksi silpomista tehdään?

Vaikka se olisi laissa kiellettyä, ei silpomisesta raportoida poliisille, sillä sitä pidetään hyväksyttynä ja tarpeellisena toimenpiteenä.

Silpomisella pyritään kontrolloimaan tytön seksuaalisuutta, hillitsemään seksuaalista halukkuutta ja varmistamaan neitsyys ennen avioliittoa. Silpomisen myös uskotaan vahvistavan tyttöä ja olevan hyväksi tytön terveydelle. Terveyshaittoja ei osata yhdistää silpomiseen, vaan niitä selitetään muilla syillä.

Nyt, kun olette keränneet vihan ja surun möykyksi rintaan, saattaa olla vaikea lukea tätä: ymmärrän niitä äitejä, jotka haluavat tyttönsä silvottavan. En haluaisi ymmärtää, sillä ilman ymmärrettäviä syitä muutos olisi helpompaa ja nopeampaa, mutta ymmärrän.

Äidit antavat tyttönsä silvottavaksi, koska rakastavat heitä, koska he haluavat heidän tulevaisuutensa olevan mahdollisimman hyvä. Silpomista harjoittavat yhteisöt eivät miellä sitä väkivaltana, vaan heille silpominen on tärkeä perinne, jolla varmistetaan tytön hyvä tulevaisuus. Silpominen on arvostettu siirtymäriitti tytöstä naiseksi ja sen läpikäynyt tyttö nähdään valmiina avioliittoon ja äidiksi.

Vanhemmat pelkäävät, ettei tyttö Silpomaton tyttö pääse hyviin naimisiin, mikä on noissa yhteisöissä usein ainoa mahdollinen tapa saada turvattua tulevaisuus tytöille. Sen lisäksi, että äidit luulevat tytön vahvistuvan silpomisessa, he näkevät toimenpiteen suurena lahjana tulevaisuuteen – ainoana mahdollisuutena hyvään elämään. Silpomaton tyttö saatetaan jättää yhteisön ulkopuolelle, häntä kiusataan ja syrjitään. Valloillaan on myös taikauskoisia ajatuksia (silpomattoman tytön klitoris alkaa kasvaa ja lopulta laahaa maata yms.).

Silpominen nähdään yhteisöissä hienona asiana. Silvotulle tytölle ostetaan usein hieno mekko, hänelle pidetään suuret juhlat ja hän saa paljon lahjoja. Kaiken kamaluuden kääntöpuoli on ilonpito ja juhlinta: muun väen ilakoidessa, pieni silvottu tyttö saattaa pötköttää kauniissa mekossaan, sikiöasennossa valuen verta ja kantaen valtavia henkisiä ja fyysisiä kipuja.

Muutos on mahdollinen

En lähtisi syyllistämään tässä(kään) asiassa yksittäisiä henkilöitä, en rakastavia äitejä enkä isejä, en lapsia jotka tahtovat ne juhlat eivätkä osaa juosta karkuun. Jollain tapaa sydämeni murtuu siinäkin, miten inhimillistä on, että lapsi innostuu tietäessään saavansa juhlat. Lapsella on niin lapsen mieli, että hän ei tiedä yhtään mihin joutuu, vaan ajattelee juhlia, kakkua ja lahjoja – ei pakotusta avioliittoon, ei odottavia kauhunhetkiä.

Syyllistän perinnettä ja toivon, että se saadaan loppumaan mahdollisimman pian. Siksi olen tehnyt jo usean vuoden yhteistyötä Solidaarisuuden kautta ja tukenut heitä heidän työssään.

Solidaarisuus-järjestö edistää tyttöjen ja naisten oikeuksia Keniassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Esimerkiksi Kenian kisii-heimossa noin 95 prosenttia tytöistä silvotaan. Solidaarisuus o 49-vuotias järjestö ja erikoistunut tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön ja se on myös Suomen ulkoministeriön ohjelmatukijärjestö. Kuukausilahjoittajat ja kertalahjoittajat ovat tärkeä osa järjestön rahoitusta. Olen itsekin Solidaarisuuden kuukausilahjoittaja.

Miten muutosta edistetään?

Silpominen ja sen juuret ovat syvällä. Aluksi asiasta lukiessaan saattaa tulla olo, että voitteko nyt vain lopettaa tuon ääliömäisyyden! Että asia on juuri niin yksinkertainen. Mutta kun ei valitettavasti ole.

Keinoja muutokseen kuitenkin on. Asiasta on koulutettava, koulutettava ja koulutettava, jotta tietoisuus terveysriskeistä ja ylipäänsä silpomisen laajoista ongelmista saadaan leviämään. Myös naisen aseman yleinen parantuminen on olennaisessa osassa, jotta tytön turvallinen tulevaisuus ei määrity vain sen kautta, saadaanko hänet naitettua.

Solidaarisuus kouluttaa nuorten tyttöjen äitejä silpomisen haitoista.​ Tämän lisäksi Solidaarisuus kouluttaa paikallisia kiertämään kylästä toiseen, virastosta toiseen, sairaalasta toiseen, koulusta toiseen kertomassa silpomisen terveysvaaroista sekä järjestämään keskustelutilaisuuksia ja tietoiskuja aiheesta. Tällaiset paikalliset aktiivit saavat aikaan paljon: he voivat olla naisia, mutta yhtä lailla myös miehiä on järjestäytynyt viemään sanomaa eteenpäin. Monet miehet eivät ole ennen tienneet, että nainen voisi ylipäänsä koskaan nauttia seksistä, tai että monet terveysongelmat johtuvat nimenomaan silpomisesta. Sanoman levittämiseen on saatu myös monia yhteisöissä arvostettuja uskonnollisia johtajia, jotka luonnollisesti pystyvät viemään tietoa silpomisen haitoista laajalle ihmisväelle niin, että he myös uskovat puheen.

Tytöt turvaan jouluksi

Solidaarisuus järjestää myös silpomisvaarassa oleville tytöille koulujen loma-aikoina turvaleirejä, joilla he oppivat silpomisen vaaroista ja omista oikeuksistaan ja kenen puoleen he voivat kääntyä, jos he epäilevät olevansa vaarassa joutua silvotuksi.​ Tällaisia leirejä järjestetään myös nyt joululoman aikaan.

30 euron lahjoitussummalla tyttö pääsee tällaiselle turvaleirille, joka saatetaan parhaassa tapauksessa nähdä myös vaihtoehtoisena aikuistumisriittinä: sen sijaan, että tyttö joutuu silvotuksi, hän pääseekin mukavalla ja hyödylliselle leirille. Älytöntä, mutta totta. Kymmenellä eurolla Solidaarisuus kouluttaa äidin silpomisen haitoista, jotta hän säästäisi tyttärensä leikkaukselta, ja jo viidellä eurolla oppilas pääsee itse silpomisperinnettä käsittelevään koulutukseen.

Silpomisella voi olla (on) kohtalokkaat seuraukset tytön tulevaisuudelle. Tämä tuleva joululoma on monelle tytölle koko tulevaisuuden määrittävä ajanjakso.

Solidaarisuuden joulukeräys alkaa tänään, Tekojen Tiistaina. Kampanjasivulta pääset lukemaan aiheesta lisää ja lahjoituslomakkeella voit tehdä nopeasti ja helposti lahjoituksen haluamallesi summalle.

Lahjoituksen voi tehdä myös Mobilepaylla numeroon 14165 (nimi Silpomaton), ja käynnistin myös Facebook-keräyksen, jos koet sen toimivimmaksi tavaksi lahjoittaa.

Kannustan myös lähtemään kuukausilahjoittajaksi, jotta muutostyöstä pystytään tekemään yhä pitkäjänteisempää ja vaikuttavampaa. Pienikin summa voi tehdä valtavaa muutosta.

Tee lahjoitus heti, sillä se jää niin helposti kaiken muun huomiota vievän jalkoihin. Tärkeintä on saada tytöt turvaan.

Viimeiselle kuvalle voi jo lievästi hymyillä. Olen uudessa jouluasussa jouluna 1993 hivenen hämmentyneenä. Hämmennyksen takana on kuitenkin turvallinen perheyhteisö, onnellinen joulu ja lapsuus, jota sain elää lapsena. Sellaista toivon ihan jokaiselle pikkutytölle ympäri maailman.

Rauhallista, väkivallatonta joulukuuta ja joulunaikaa kaikille.

-Henriikka

Kuvat avustusmaista: Nyasha Kadandara / Solidaarisuus

Koska minäkin saan päättää omasta kehostani

Minä saan päättää omasta kehostani. Kaikilla ei ole yhtä hyvin. Joka minuutti kuusi arvokasta tyttöä on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi. Koen, että minun on oltava yksi pieni ratas suuressa muutoksessa. Yritän sinnikkäästi olla Muutoksentekijä.

Kirjoitin lokakuussa kirjoituksen aiheesta. Jos se meni sinulta ohi, pyydän että käytät muutaman minuutin sen lukemiseen. Jos luit sen, voit ehkä lukea sen nyt uudestaan.

Ehkä ajattelit silloin, että alkaisit lahjoittajaksi, muttet saanut koskaan aikaiseksi. Vielä ehdit. Kaksi cappucinoa vähemmän kuussa pelastaa monta tärkeää pimppiä. Monta tärkeää omanarvontuntoa, itseluottamusta, seksuaalista halua ja kokemusta naiseudesta, kokemusta ihmisyydestä. Tänään on silpomisen vastainen päivä, joten erittäin hyvä päivä tarttua toimeen.

Lue lisää osoitteesta: www.silpomaton.fi

-Henriikka

Naisilla on oikeus päättää omasta kehostaan

Yhteistyössä Solidaarisuus & Asennemedia

Ylläolevassa kuvassa on Elizabeth, joka tulee Masai-heimosta. Hänet oli määrä ympärileikata 9-vuotiaana ja naittaa 11-vuotiaana 65-vuotiaalle miehelle. Hän karkasi. Suurin osa ei karkaa.

Joka minuutti kuusi tyttöä on vaarassa joutua sukupuolielinten silpomisen uhriksi. Kun edes yritän ajatella tätä faktaa, pääni meinaa seota. En voi käsittää, miten paljon vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta naisten ympärileikkaukseen kuuluu. Olen vihainen, neuvoton ja pohjattoman surullinen. Olen ollut kyyneleet silmissä asian kanssa monta kertaa, sillä aihe on liian rankka ja käsittämätön.

Asuin 18-vuotiaana muutaman kuukauden Etiopiassa ja osa tämän kirjoituksen kuvistakin on otettu silloin. Sinne työskentelemään saapuneesta suomenruotsalaisesta kätilöstä tuli silloinen paras ystäväni. Hän itki lähes joka ilta kaikkea sitä kauheutta, jonka hän joutui kohtaamaan työssään. Synnytykset olivat hengenvaarallisia sekä äidille että lapselle, ja koko kauheus konkretisoitui synnytyssaleissa. Aihe oli silloin vaikea ja se on sitä edelleen.

Tiedän tiedän, olen tähän maailmaan verrattuna pumpulissa kasvanut nainen. Mutta kai mekin voimme yrittää auttaa jotenkin?

img_8233-kopio

Huom! Seuraava teksti sisältää paikoitellen karua ja yksityiskohtaista kuvausta naisten ympärileikkauksesta.

Mitä silpominen on?

Silpomisen äärimmäisessä muodossa naiselta poistetaan kaikki ulkoiset sukupuolielimet: klitoriksen huppu, klitoris sekä pienet ja suuret häpyhuulet limakalvojen puolelta, ja alue ommellaan umpeen. Ommeltava avohaava saattaa olla nyrkinkokoinen. Virtsalle ja kuukautisverelle jätetään pieni ulostuloaukko.

Naisen sukupuolielimissä on paljon hermopäätteitä ja verisuonia, mikä tekee toimenpiteestä äärimmäisen kivuliaan ja verenvuodosta runsasta. Kivunlievityksenä on usein pelkkä kylmä vesi ja välineenä epähygieninen veitsi, lasinsiru tai partakoneen terä.

Keniassa kiisiläisten keskuudessa silpominen tehtiin aiemmin murrosikään tulleille 12–14-vuotiaille tytöille avoimessa seremoniassa, jossa silpoja oli perinteinen ympärileikkaaja. Nykyään silpominen tehdään yhä useammin klinikoilla ja jo alle 9-vuotiaille tytöille, jotka eivät osaa vielä vastustaa toimenpidettä. Välineet ovat usein likaisia ja tyttöjä silvotaan useampi kerralla. Silpomisen kieltämisen jälkeen toimenpidettä suoritetaan myös entistä enemmän salaa kodeissa.

img_7264-kopioimg_8336-kopio

Kenian kisii-yhteisössä tyttöjen sukupuolielinten silpominen on pitkään elänyt perinne. Siellä jopa 96% tytöistä silvotaan, vaikka se on Kenian laissa kiellettyä. Somalimaassa 98% 6–9-vuotiaista tytöistä joutuu silpomisen uhriksi.

UNICEF:in mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin 200 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista, yli 30 maassa. Näistä 200 miljoonasta yli puolet asuvat Indonesiassa, Egyptissä ja Etiopiassa. 44 miljoonaa silvotuista on alle 15-vuotiaita ja nuorimmat ovat alle viiden vanhoja.

En pysty käsittelemään surua ja vihaa, joka sisälläni on, kun luen faktoja aiheesta. Tämä on oikeasti totta.

Ylläoleva kuva: Seitsemäsluokkalainen Mercy oli määrä ympärileikata ja naittaa eräälle vanhalle miehelle. Hän oli nähnyt, miten hänen isosiskonsa oli leikattu ja joutunut naimisiin. Mercyn äiti sopi pastorien kanssa, että Mercy karkaisi. Äiti auttoi tytärtään, vaikka tiesi joutuvansa kotikylässä suuriin vaikeuksiin, jos tytär katoaa. Äidille oli kuitenkin tärkeintä, että Mercy pääsee kouluun. Ympärileikatut tytöt joutuvat naimisiin eivätkä voi jatkaa koulunkäyntiä.”

Miksi tyttöjä ympärileikataan?

Luulin ennen syvempää perehtymistä asiaan, että silpomisen juuret johtavat uskontoon. Näin ei kuitenkaan ole. Ikivanha perinne on ollut olemassa jo kauan ennen islamia ja kristinuskoa, eikä sille ole lääketieteellistä eikä uskonnollista perustetta. Jo Egyptin faaraoiden ajan muumioista on löytynyt todisteita silpomisesta.

Kyseessä on syvälle kulttuuriin juurtuneesta perinteestä. Silpomista pidetään normina niillä alueilla, joilla sitä tehdään. Perinnettä on vaikea verrata mihinkään kulttuurissamme olevaan asiaan. Vaikka harjoittaminen olisi lain vastaista, siitä ei raportoida poliisille, sillä se tehdään kaikille.

Näin oli Etiopiassakin. Tiesin prosenttien valossa, että kaikki ympärilläni olivat silvottuja. Kaikki paikalliset ystäväni olivat silvottuja, ja vain minä olin silpomaton, joka tuossa kulttuurissa on haukkumasana. Silpomattomien tyttöjen uskotaan olevan moraalittomia ja ajautuvan kunniattomaan elämään kuten prostituoiduiksi.

Silpomisen uskotaan olevan tytölle hyväksi ja sen uskotaan vahvistavan. Kunniallinen ja siveellinen tyttö on aina ympärileikattu, eikä terveyshaittoja yhdistetä silpomiseen.

img_0733-kopio

Ylläoleva kuva: 13-vuotias Serina pakeni kylästään kolme vuotta sitten, ettei häntä ympärileikattaisi. Hän unelmoi lentäjän ammatista.

Kuinka äidit voivat alistaa tyttärensä julmalle toimenpiteelle?

Vaikka sitä on vaikea käsittää, niin äidit antavat tyttärensä ympärileikattaviksi, koska haluavat heille parasta ja parhaan mahdollisen elämän. Varmasti monilla tätä tekstiä lukevillakin on lapsia, ja voin vain kuvitella, miten pahaa tämän tekstin lukeminen tekee.

Köyhissä yhteisöissä naiset ja tytöt ovat usein heikomassa asemassa, ja vain avioliitto voi taata hyvän elämän. Avioliiton varmistamiseksi tytöt silvotaan, sillä leikkaamaton tyttö voi jäädä yhteisön ulkopuolelle ja häntä voidaan pitää naimakelvottomana, siveettömänä ja epäkunniallisena. Leikkaamaton nainen voidaan raiskata.

Kun kätilöystäväni keskusteli Etiopiassa paikallisen ystävänsä kanssa asiasta toivoen, että tämä voisi muuttaa mieltään asiasta oman tyttärensä suhteen, vastaus oli selkeä: totta kai tytär silvotaan. Koska muuten hän ei saa elämässään mitään.

Ylläoleva kuva: Maasai-heimon Isina ja Naserian päivää ennen heidän ympärileikkaustaan.

Silpomisen terveysvaikutukset

Voin pahoin, kun vain ajattelenkin itse toimenpidettä. Kuvitella, että äidit katsovat vierestä ja mahdollisesti pitävät väkisin kiinni, kun omaa tytärtä ympärileikataan.

Itse silpomisesta johtuneen tuskan ja välittömien komplikaatioiden, kuten verenhukan, verenmyrkytyksen ja kipushokin lisäksi toimenpiteestä seuraa pysyvät henkiset ja psyykkiset traumat sekä lukuisia muita terveyshaittoja.

Likaiset välineet levittävät HIV-tartuntaa ja tulevista synnytyksistä tulee hengenvaarallisia sekä äidille että vauvalle. Sisäsynnytintulehdukset ovat yleisiä, samoin krooniset virtsatieinfektiot. Virtsa voi pakkautua niin sanotuiksi vaginakiviksi ja kuukautisveri voi pakkautua ja aiheuttaa tulehduksia ja kovia kipuja.

Seksuaalisen nautinnon saaminen on vaikeaa, usein mahdotonta. Äärimmäisen muodon läpikäynneillä virtsaaminen on hidasta ja yhdynnät äärimmäisen vaikeita.

img_0944-kopio

Miksi kirjoitan aiheesta?

Siksi, että mikään ei ole pitkään aikaan tuntunut näin tärkeältä.

Kun olin osallistunut Solidaarisuus-järjestön aiheesta informoivaan tapahtumaan, tiesin heti että haluan käyttää omaa blogiani aiheen esilletuomiseen. Haluan yrittää autttaa, jotta perinteen kierre saadaan katkaistuksi.

Solidaarisuus on tehnyt silpomisen vastaista työtä Somalimaassa kymmenen vuotta ja tänä vuonna he ovat siirtyneet myös Keniaan. Vuodet ovat näyttäneet, että perinne voidaan katkaista lisäämällä yhteisöissä tietoa silpomisen haitoista ja vaikuttamalla asenteisiin. Somalimaassa 86 % koulutuksiin osallistuneista koululaisista kertoi, että he puhuvat nyt silpomisperinnettä vastaan. Keniassa vasta alkanut työ on tuottanut jo tulosta: paikalliset opettajat haluavat silpomisen vastaisen teeman koulujen viralliseen opetussuunnitelmaan.

Kaiken keskiössä ovat yhteisöt. Pelko huonosta elämästä ja yhteisön ulkopuolelle jäämisestä on valtava. Perinteen hylkääminen vaatii yhteistä päätöstä luopua siitä, jotta jokainen perhe voi luottaa muidenkin luopuvan tavasta. Yhteisön asennemuutos luo hiljalleen uuden normin, jossa silpomattomalla on yhtä vahva sosiaalinen status kuin silvotuilla.

img_8229-kopio

Miten silpomisen vastaista työtä tehdään?

En usko siihen, että perinne katkaistaan sillä, että me yksin menemme paikalle kertomaan asioista, joissa emme itse ole sisällä. Eikä usko Solidaarisuuskaan.

Ensiksi sopivat kumppanijärjestöt koulutetaan silpomisen vastaiseen työhön. Olennaisina tekijöinä muutoksessa toimivat kuitenkin kumppanien kouluttamat vapaaehtoiset, jotka ovat paikallisia aktiiveja. He kiertävät kylissä ja kouluissa levittämässä tietoa silpomisen haitoista ja toimivat kuten ensimmäisen kuvan Elizabeth: he puhuvat aktiivisesti silpomista vastaan erilaisissa tilaisuuksissa.Vapaaehtoisten pitämissä keskustelutilaisuuksissa ihmiset oppivat puhumaan tabusta, kun taas samaan aikaan kumppanit järjestävät koulutuksia päättäjille ja viranomaisille.

Yllättäväkin seikka oli, kun Solidaarisuus-järjestön yhteyshenkilöni kertoi monen aktiivin olevan nimenomaan miehiä. Kun tietoisuus siitä on levinnyt, että silpomaton nainen voi oikeasti nauttia seksistä ja että naiset ovat terveempiä ja onnellisempia ympärileikkaaamattomina, myös miehet ovat alkaneet nousta vastarintaan silpomista vastaan.

Myös moni uskonnollinen päättäjä puhuu nyt silpomista vastaan. Heidän vaikutuksensa ja mielipiteensä ovat tietysti moninkertaisesti vahvempia taistelussa vanhaa perinnettä vastaan. Vaikka Solidaarisuus tarjoaa kumppaneille tukea, rahoitusta ja asiantuntemusta, pysyvään muutokseen tarvitaan nimenomaan yhteisön sisällä tapahtuvaa vaikuttamista ja keskustelua.

Työ on äärimmäisen raskasta ja vaikeaa, mutta sukupolvi sukupolvelta ollaan lähempänä tilannetta, jolloin silpominen ei enää määritä tyttöjen asemaa eikä vastaavanlaista väkivallantekoa tarvitse enää suorittaa yhdellekään tytölle.

"Isoäitini ja äitini olivat molemmat ympärileikkaajia. Äitini kuitenkin säästi minut silpomiselta, mistä olen hänelle kiitollinen. En aio ympärileikata omia lapsiani. Tunnun itseni vahvaksi ja ylpeäksi lasteni takia. Minulle vapaus tarkoittaa valinnan- ja sananvapautta." Doreen Cheptoyek lapsensa Amos Kiprotichin kanssa.

Ylläoleva kuva: Doreenin isoäiti ja äiti olivat molemmat ympärileikkaajia. Hänen äitinsä säästi hänet kuitenkin silpomiselta eikä hän aio nyt ympärileikata omia lapsiaan. “Tunnen itseni vahvaksi ja ylpeäksi lasteni takia. Minulle vapaus tarkoittaa valinnan- ja sananvapautta”

Tarkoitukseni ei ole pelotella, tarkoitus ei ole moralisoida. Tarkoitukseni on kertoa faktoja vallitsevasta todellisuudesta ja levittää tietoutta asiasta. Olen keskustellut asiasta niin perheeni, ystävieni kuin tuntemattomienkin ihmisten kanssa ja tuntuu, että tämä työ on todella sellaista, jossa haluan olla pitkäjänteisesti mukana. Tuntuu, että oma sydämeni palaa juuri tälle aiheelle. Haluan olla mukana auttamassa näitä naisia ja näitä tyttöjä.

Solidaarisuus-järjestöllä on käynnissä #silpomaton-kampanja, ja kampanjasivulta löytyy lisätietoa aiheesta. Bloggaajista aiheesta on kertomassa minä ja Jenni, ja muita vaikuttajia ovat muun muassa Meeri Koutaniemi, Iina Kuustonen ja Tarja Halonen. Aloitin tänään itse kuukausilahjoittajana ja toivon mahdollisimman monen tekevän samoin. Myös kertalahjoituksia otetaan kiitollisena vastaan.

Jutellessani Solidaarisuus-järjestöllä kampanjasta, yhteyshenkilö kertoi vaipuvansa joskus hetkellisesti masennukseen. Tuntuu, ettei mitään ole tehtävissä. Mutta sitten hän kertoi, että huomio on siirrettävä kaikesta siitä tapahtuvasta julmuudesta siihen muutokseen, joka on jo tapahtunut. Tämän postauksen kuvatekstillisissä kuvissa on selviytymistarinoita ja häivähdyksiä kirkkaammasta tulevaisuudesta, jolloin tyttöjä ei enää yritetä kontrolloida väkivallan teoin.

Kertokaa ihmeessä kommentein, millaisia ajatuksia aihe teissä herättää.

-Henriikka

Kuvat 1, 5, 7, 8, 11: Meeri Koutaniemi
Muut kuvat: Etiopian matkaltani vuonna 2009