arkisto:

elokuu 2011

Levikset ja JellyBellyjä

13
–
oma tyyli

Nyt on hip hop -buudille hyvä paikka asustaa. Leviksen löysät haalaripökät luovat turvalliset puitteet elolle ja ololle. Hauska että Levis revittelee pöksyillään: henkseleitä, kummallisia kuoseja ja hassuja halkioita. Olalla kulkee herttainen laukku, joka on Tampereen Yesterday-putiikin antia. Janneni osti sen itselleen, mutta se mikä on hänen, on myös minun.
Ja tiedättekö JellyBellyt eli JellyBeanit? Pieniä pyöreitä karkkeja, jotka maistuu oikeesti eri mauille: voipopkorni, vihreä tee, tummasuklaa, mansikkajuustokakku (Kaneli hyi). Jos meille tulee lähipäivinä kylään, niin saa niitä mahan täydeltä.
Henriikka

Löytyiskö turhaa ruokapöytää?

8
–
sisustus

Minulla on ongelma. Meillä ei ole ruokapöytää (Sain sen kuulostamaan ainoastaan omalta ongelmaltani) (Mitä se suuremmaksi osaksi vain onkin). Tai on meillä jakkara, joka on toistaiseksi virkaa toimittanut, mutta.. jakkara nyt on jakkara. Vaikka hyvä jakkara onkin.

 Unelmieni ruokapöytä: Sopivasti kulahtanut ja kulunut, aitoa puuta. Ei siloinen eikä viimeistelty, vaan rouhea ja ronski (öh), tunnelmallinen, vakaa ja kolhuja kestävä. Ei liian jykevää (ei mitään barokki-jämyä), muttei heiveröistä lastulevyäkään. Jalat saisivat mielellään tököttää kulmissa, en ole niin kovin innostunut pirttipöydistä tai uuden designin tuomista kummallisuuksista. Ehkä en selitä, tässäpä muutama kuva jostain sinnepäin..

Ei kellään teistä sattuisi löytymään jotakin tämänkaltaista tolleesti niinku ylimääräisenä pötköttelemässä varaston pohjalla? Vastaanottaisin mielellään turvalliseen kotiin. Haha karu totuus, että taitaapi Ikea kutsua budjettilöytöineen. 
Taidankin tästä mennä itkemään itseni uneen. Ilman ruokaa ja ruokapöytää. Vähän sääliä?
Henriikka
Pöydät:
Kodin ykkönen
ajantarina.fi
antiikkipuuseppä
oldstyle.fi

Suoraan suuresta Amerikasta

12
–
oma tyyli

Mulla on hyvät saappaat. Sievät ja toimivat. Oikeastaan ne ovat vain kirkkaanpunaiset nahkasaappaat UFF:ilta, mutta olen huomanut niiden pelittävän vallan hyvin myös sadesäällä. Taiwanin pääkaupungista Taipeista löysin kulahtaneen farkkupaidan, jonka yläosaa koristavat jenkki-kuosit (Ihan huikeen kiva!). Mustat löysät housut ja teemaan sopii korvissa killuvat tähtöset.

Jes niin jees kun sataa. Puspus!

ps. Tiesittekö, että sormenjäljet syntyvät jo kohdussa? Jo syntyessämme meillä on sormissamme sama kuvio kuin aikuisena, se vain kasvaa iän myötä. Jännää.

The black issue

2
–
random
Aasialaisten fiilistelyn perään on todettava, että kyllä tummaihoiset ihmiset ovat sitten kauniita. Oma kiinnostukseni niin muotikuviin kuin niiden vaatteiseenkin herää paljon herkemmin tumma- kuin vaaleaihoisilla malleilla ja heinäkuun 2008 Italian Vogue-lehteä voi vain ihailla: tässä lehdessä käytettiin pääsääntöisesti tummia malleja (numero tunnetaankin nimellä ”Black Issue”). Moni entinen huippumalli, kuten Tyra Banks ja Naomi Campbell oli mukana kuvauksissa ja Oh mitä kauneutta (ja komeutta):
Mallit:
Sessilee Lopez
Bettine McCabe
Georgie Badiel
Henry Watkins
Anais Mali
Lyndsey Scott
Ariel Meredith
Melodie Monrose
Dacid Adbodji

Ensimmäinen koulupäivä

8
–
oma tyyli
Tänään koitti se päivä, kun aloitin opintoni Metropolian ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa (nyt se on siis virallista!). Ei ollut aivan samanlaisia tunteita vatsanpohjalla kuin silloin, kun isä talutti kädestä ensimmäiselle luokalle ollessani 6-vuotias. Mutta melkein! Tyydyin kuitenkin vanhoihin vaatteisiin kaiken uuden edessä: GinaTricotin alennuksesta kolmella eurolla löydetty kukkakuvioinen pitkähihainen t-paita ja jalassa Vilan beiget löysät puvunhousut, jotka kiristelin ohuella vyöllä. Korviin vanhat viinipullonkorkki-korvikset, jotka on kuvissani ennenkin vilahtaneet ja kaulassa roikkui löysästi ohut ja pitkä viininpunainen huivi. Musta puvuntakki kuuluu ehdottomaan vakiokalustooni, sillä jotenkin huomaan sen sopivan kaiken kanssa. Uskolliseen vanhaan ja kestävään nahkalaukkuun upposi tarvittava sälä ja koulurompe. (Täytyy lähipäivinä käydä kirjakaupassa koulutarvike-ostoksilla, sillä sehän se vasta on ihanaa ja nostalgista)

Syksyn tulon huomasin taas kerran kun jalkaan päätyivät lankkausta kaipaavat ja kuluneet, 
mutta ah niin ihanat, mymmeli-kengät, joiden nauhoja päätin lyhentää jo kolmisen vuotta sitten. 
Enpä ole vieläkään. 
Ei haittaa.
Joko on kaikki koulunpenkillä? Oi, kuinka nautin opiskelusta. Muistakaa tekin.
-Henriikka

Meiksi Indiedays.comin Lookbook-palveluun mukaan

3
–
random

Kesken Taiwanin reissun sain sähköpostiini yllättävän ja mieleisen viestin: Indiedays.com lähestyi asialla, joka koski heidän ylläpitämäänsä Lookbook-palvelua. He kyselivät olisiko minulla intoa ja kiinnostusta olla yksi lookbookin bloggaajista, jotka julkaisevat sivustolla asukuviaan muiden iloksi ja inspiraatioksi. Itsekin olen usein selaillut palvelun maukkaita asukuvia ja tottahan toki sanoin tarjoukselle “jees”. Tästä lähtien vaatekuviani voi siis käydä kurkkimassa myös indiedays.comista ja mieleisimpien asujen kohdalla voi myös painaa herkkää “sydän-kuvaketta”.

Tässä vielä vähän tarkempaa infoa koko touhusta:

Mikä Indiedays on?

Indiedays on muotiin, tyyliin ja kauneuteen keskittyvä portaali, johon on koottu 19 Suomen suosituinta muoti- ja lifestyleblogia. Sivusto tarjoaa lukijoilleen helpon tavan löytää ja seurata laadukkaita blogeja. Blogit jatkavat ilmestymistä kuten aiemmin, itsenäisinä kunkin bloggaajan päättäessä oman bloginsa sisällöstä. Indiedays-sivusto toimii siis yhteistyökumppanina sekä alustana, jolla blogit tulevat jatkossa sijaitsemaan, mutta jokainen bloggaaja jatkaa bloggaamista täysin omilla ehdoillaan.

(huom! Tarkennus: En kuitenkaan ole Indiedays.comin varsinainen bloggaaja, vaan ainoastaan Lookbookin käyttäjä)

Mikä on Lookbook?

Indiedays Lookbook on luotu antamaan inspiraatiota pukeutumiseen. Lookbookin avulla voit löytää uusia kiinnostavia muotisuunnittelijoita ja bloggaajia selailemalla heidän julkaisemiaan asukuvia. Klikkaamalla kuvaa saat lisätietoa asusta ja löydät linkin kyseisen suunnittelijan tai bloggaajan sivuille. Lookbook on lukijoille ja jäsenille maksuton palvelu.

Täältä siis kyseiselle sivulle! Inzoi: http://lookbook.indiedays.com/

Kauniita unia, oman kullan kuvia. -Henriikka

Mä oon tähdet taivaalla, mä oon vuori korkeella…

2
–
elämä, musiikki, oma tyyli
Rudia tsekkailemassa! Avauduin tässä jokunen aika sitten oikean ja väärän värisistä vihreistä seinistä (http://aamukahvilla.blogspot.com/2011/07/mista-taydellista-maalia.html). Voitteko kuvitella, että juuri-sopivan-vihreä seinänsävy löytyykin housuista mutta ei seinistä? (Luultavasti voitte, eipä tuo nyt mikään maailman yhdeksäs ihme ole.) Zara valloitti metsänvihreillä, maanläheisillä, asiallisilla pöksyillään. Pienellä vaaleahkon ruskealla nahkavyöllä asustetut pöksyt ovat niin tunnelmalliset ja monikäyttöiset, että ollaan taas sellaisen probleeman äärellä, että materiaan kiintyminen meinaa viedä mennessään. Tallinnan Zara siis tarjoili nämä kaunokaiset meikäläiselle.
Aamupäivä meni tyylikkäämmin: Vihreät housut saivat kaverikseen perinteisen, selästä avonaisen t-paidan ja miesten isot aurinkolasit. Mikäpä siinä nautiskella auto-tunnelmasta kera jeppis-tyyppien ja Escortin huonon ilmastoinnin.

Illalla kuitenkin vaihtui vapaammalle: Nokkelan räppärin Rudi-Ruudolfin keikalle vetäisin ruskean löysän paitasen t-paidan päälle. Taskulliset löysät paidat ovat miltei poikkeuksetta mainioita!

Hyvää keikkameininkiä tarjosi myös Katajainen Kansa. Näihin tunnelmiin, näihin maisemiin. On hyvä kaivella näitä Suomi-lookkeja arkistojen kätköistä, kun syksy saapuu ja lehdet lakastuu. Tää jeees.
-H

Hetkiä hikisestä Taiwanista

2
–
matkustus, valokuvat

Home sweet home. 20 tuntia lentelyä ympäri ämpäri ja nyt suihkuun. Kuvat puhukoot puolestaan.
Henriikka
Ps. Matkan aikana olin saanut sähköpostia Indiedays.comilta ja he pyysivät minua mukaan Lookbook-palveluunsa. Iloista! Mutta tästä lisää myöhemmin.

Oldschoolia

11
–
kirpputori, nostalgia
90-luvun lätkä-kamaa: törö-pipoja, koulureppuja, isoja jenkkikasseja ja lippiksiä. Kuinka moni omisti näitä taannoin kultaisella 90-luvulla? (Tai kuinka monen iso- tai pikkuveikka? MINUN.) Entä kuinka monella on näitä vielä tallella? Näitä helmiä löytyy kirpputoreilta mutta varmasti myös monen kotinurkista. Ja NHL-roinahan on niin törkeen siistiä kuin vain voi: Käyttää nyt Sharksin penaalia yliopiston kirjallisuuden luennoilla? Kyl.
Rakastan Old School -sanojakin: kliffoja kaiffareita, koleet jamekset (tai byysat, tai farmarit). Sanavarastoa on niin viihdyttävä kartuttaa vanhahtavilla, koomisen sävyn omaavilla sanoilla.
Mutta lähivuosina olen kartuttanut myös NHL-kokoelmaani. Reissun edessä voin pakata kamani Montreal Canadians -laukkuun ja Winnipeg Jetsin reppuun sujahtavat koulukirjat. Asematunnelin pulsut ovat huudelleet retro-kassieni perään ja joku pääkaupunkiseudun nuori aikuinen on joskus jopa tullut tarjoamaan rahojaan niistä. Tavoitteena on löytää kesäksi 2012 joku sopivan kulunut ja nostalginen lippalakki, ehkä Sharksin tai Kingsien. Talvipipo se vasta olisi siisti, sellainen töröttävä.
Kuvissa on vielä erään kaiffarini Sharksien reppu, jota eräs epätoivoinen yritti turhaan ostella useiden päivien ajan. Viimeinen tarjous taisi olla 100 000 euroa. Ei irronnut. Kannattaa lähteä apajille, jossa näiden kultahippujen arvoa ei ymmärretä.

SNIIKKERIKUUME TAIWANISSA

3
–
kengät, matkustus, ostokset
Vielä reissussa, huomenna kotiin: Kävimme eräs kaunis päivä tuossa maanherran talolla tuijottelemassa vartijoiden mahtipontista vaihtoa. Kiinnostuin kuitenkin enemmän rakennuksen ulkopuolella käynnissä olevasta tanssi-leiristä: hiphoppia, streettiä, wackingia, jazzia, breikkausta ynnä muuta ihanaa. Tuijottelin treenailevia paikallisia ja heidän releitään: Millainen katu- ja tanssimuoti täällä vallitsee ja millaisissa kengissä he tanssahtelevat katukivetyksillä?
Ja niinhän siinä sitten kävi. Inspiroituneena koreografioista ja kuluneista sniikkereistä, päätin itsekkin hankkia uudet (Mahtavaa, että täällä on kaikki hinnat noin puolikkaita Suomeen verrattuna). Suurimman vaikutuksen teki kirkkaankeltaiset, ei-niin-kovin-sirot Niket, joita on koristettu korallinsävyllä ja valkoisella.
Uudet kengät meinaa, että nyt voi uusi treenikausi alkaa.
Mielipiteitä: hienot vai karseet? (välimallin mielipidettähän ei voi olla..)
Peace, Henriikka.

Pilkuissa

7
–
matkustus, oma tyyli

Reissu-tyyliä: Paidassa näkyy keskellä sopivasti taitos ja sortsit on rypyssä. Naurusta on rypyssä myös silmäkulmat ja Jeesus-sandaaleilla on kepee kävellä.
Taiwanin kadut kuittaa. Lauantaina Suomeen.
Kuvat: Aapo Jämsén

Löytyykö vaatekaapistasi kaikki klassikot?

2
–
random
FOOTWEAR:
ballet flats (x) (Vaikka jalkani on niin leveä, että näyttää vanhuksen jalalta moisissa)
loafers ( ) (Tai jos purjehduskenkäni lasketaan, niin sitten)
sneakers (x) (Todellakin. Tanssin hiphoppia)
sandals (x) (Flipflops, rumat mut hyvät. Ja Jeesus-sandaalit)
black pumps ( ) (Antakaa kaikki anteeksi, yritän etsiä)
tall boots (x) (Kirpputoreilta joka vuosi kolmet)
ACCESSORIES:
silk scarf ( ) (Ja tuskin heti hankinkaan)
shawl ( ) (Kuka ostaisi minulle?)
tortoise sunglasses (x) (H&M tarjoaa)
straw hat ( ) (Yrittänyt etsiä täydellistä tuloksetta)
umbrella ( ) (Tai no muutama rikkinäinen)
opaque tights (x) (Näissä on hyvä kirmaa)
leather handbag (x) (Eikai tarvitse olla kallis?)
evening clutch (x) (Jos hieman nuhriintuneet lasketaan)
casual tote (x) (Jos merkittömät lasketaan)
colorful skinny belt ( ) (punainen olis kiva)
wide leather belt (x) (Vaikka harvoinpa käytän)
lace underpinnings (x) (kyllll)
black bikini (x) (From Change)
BAUBLES:
diamond studs ( ) (Ehkä joskus houkuttelevat)
pearl studs ( ) (Ehkä hankin joskus aidot)
pearl necklace (x) (Nämä omistan! Kiitos Janne)
signet ring (x) (Kihla- ja vihki JES)
watch ( ) (Kovasti on haku päällä, as you know)
TOPS:
cashmere v-neck sweater ( ) (V-neck ömmhhh)
cashmere Cardigan ( ) (Cashmere ei ole budjetilleni)
classic t-shirt ( ) (Mutta mistä?)
long sleeved Tee (x) (Näitä on monta monta)
striped Boatneck ( ) (tätä etsiskellessä..)
cotton oxford ( ) (Klassista, kuinka minulta voi puuttua tämä?)
tunic ( ) (Näyttäisin entistä lyhyemmältä t.158,5 cm)
silk Blouse ( ) (OH!)
polo Shirt ( ) (On mulla varmaan hiihtoretkille joku)
long wrap cardigan ( ) (Napeilla joo, muta wrap-mallista ei)
dressy Tank (x) (Onhan näitä, vaikkakin harvemmin näissä viihdyn)
silk Camisole (x) (minustakivoja)
PANTS:
jeans (x) (Onko ketään kellä ei olisi?)
black cigarette pants (x) (Mummin vanhat)
khaki Trousers (x) (On monet monet)
striped Pyjamas ( ) (Mmmh miksei ruudullisia lasketa?)
SKIRTS & DRESSES:
little black dress (x) (Pitsinen on)
fun day dress (x) (Iloisiin arkipäiviin)
shirt Dress (x) (Vai olenkohan myynyt sen?)
a-line or bell skirt ( ) (Oliskos kellään ylimääräistä?)
wool pencil skirt (x) (Kukkakuviolla, mutta on se kynä-mallinen)
cotton mini ( ) (En harrasta kovinkaan usein minejä)
OUTWEAR:
trench coat (x) (Rooman jesjes- löytö)
wool coat ( ) (Ei kai sitä kaikkea tarvitse olla?)
denim Jacket ( ) (Punainen löytyy muttei klassista)
navy wool Blazer (x) (Viimeiseen sain sentäs rastin)
On mulla vielä hankittavaa ja opittavaa. Matkaa on vielä klassiseen vaatekaappiin. Melkeinpä olen sitä mieltä, että tämä välimatka on ihan sopiva. Jätin teille kuule taulukon täytettäväksi, kuka innostuu?
Henriikka

Lisää kaunista Aasiasta

2
–
random
Tässä tulee lupaamani toinen aasialaismalli! Liu Wen (s.27.1.1988) osallistui taannoin (vuonna 2005) kansainväliseen malli-kilpailuun. Voittoa ei tullut mutta kilpailu tuotti työtarjouksia ja nousi lopulta suureen menestykseen malliuransa alkutaipaleella. Tätä nykyä hän on työskennellut Kiinan muotilehdille kuten Voguelle ja Harper’s Bazaarille. Vuonna 2007 Liu Wen nousi kansainväliseen menestykseen poseeratessaan Karl Lagerfeldin ja Viktor and Rolfin vaatteissa. Tästä eteenpäin töitä on sadellut ja suosio on kasvanut. Twitterissä häntä seuraa lukuisat ihmiset ja vuodesta 2010 Liu Wen on toiminut Estée Lauderin kasvona. Vuonna 2009 hän oli ensimmäinen itäaasialainen nainen, joka on esiintynyt Victor Secretin muotinäytöksissä. Tällä hetkellä entinen turismin parissa työskennellyt Liu Wen on yksi maailman halutuimmista malleista. Mallin uransa jälkeen hän on paljastanut haaveilevansa valokuvaajan tai näyttelijän hommista.
Lähteet: www.style.com

tonk tonk sanoo maitokuski

7
–
sisustus
Mitä voi tehdä parin litran maitotonkilla?
Näitäkin olen huomannut kirpputoreille yllättävän paljon- ja pohtinut, että ne ovat kyllä niin mukavannäköisiä, että jos hyvän funktion keksisi, niin mikä ettei. Ei niistä uusista niin herää, mutta ne oikeasti vanhat ja kolhuiset. Ehkä voisin laittaa purkin täyteen sulkia? Ömhh, miksi? Olisi mukava kerätä ulkomailta kauniita suuria linnunsulkia ja laittaa niitä tonkkaan tönöttämään. Tonkkaan voisi myös ostaa lasipullon ja näin juomat olisi kauttauksissa kauniisti esillä. (Epäilen hieman liian epähygieeniseksi kaataa juomaa suoraan tonkkaan. Toisaalta mikäpä olen sanomaan myöntäessäni jo haaveita likaisista linnunhöyhenistä)
Tonkkaan voisi laittaa nipun luonnonkukkia tai sitten ihan kukkakaupasta ostetun kimpun. Suurempiin tonkkiin saa pystyyn sateenvarjot ja suuremmatkin kukat sekä oksat. Tonkkaa voi käyttää ”Wine Coolerina”. Tai ehkä se on ihan kaunis noinkin.
Kuka keksii jotakin nerokasta?
Henriikka

Taiwan fashion details

2
–
matkustus
Pitsiä, printtejä, nahkaa, tennareita ja kaikilla mustat hiukset. Taiwanin kadut täyttyvät siroista ja hyvinkäyttäytyvistä ja -pukeutuvista, radikaaleja ei mahdu katukuvaan montaakaan. Tässä muutamia yksityiskohtia katujen tallaajista:

Oho, sielläpäin taidetaan nukkua vielä. Rakkautta ja rauhaa! Henriikka

Suojassa kylmältä maailmalta.

kommentoi
–
matkustus, ostokset
Taiwaniin lähtöpäivänä heräsin todellisuuteen: en omista kameralaukkua. Rinkkareissulle lähtö ja kamera ilman suojaa oli huono yhdistelmä. Kotomaassa olen kehitellyt omia viritelmiä paidoista kangaskasseista ymyms yms. erittäin pätevistä kameralaukun korvikkeista, mutta nyt oli kunnon laukku tarpeen.
Haeskelin koko aamupäivän sopivia laukkuja, mutta rakkaalle Canon 550D:lle ei löytynyt hyvää laukkua. Järjettömän suuria, ihan pieniä tai yksinkertaisesti äärettömän rumia. Tarkoituksenani ei ollut hankkia ammattilaisen laukkua, sillä olen amatöörikuvaaja, mutta joku suoja täytyi saada.

Viimeiseksi menin Accesoriessiin, koru- ja asustekauppaan ja naps, sielä löytyi mukaan kukkakuosinen laukku. Ei tämä ole ehkä se kunnollisin, mutta onpa ainakin kaunis. Nyt vuorasin pohjan ja sisäseinien suojaksi kangasta, mutta myöhemmin ajattelin viritellä seiniin vaahtomuovia tai muuta pehmiketta. Sopivan pieni ja hyvä kantaa! Hip huraa.

Kiina kuittaa. -Henriikka

Sunnuntai on piknik-päivä

2
–
ruoka ja juoma
Mitä te täällä roikutte? Lähtekää ihmiset piknikille. Sunnuntai on mainio päivä kesän vimpalle piknikille.
Ottakaa mukaan jotain, jonka päällä voitte istuu, niin ei ruoho kutita liikaa tai märkä maa pilaa pöksyjä. Eväät saa kätevästi isoon paperikassiin ja kassista saa halkastua kahdellekin sopivat pyllynaluset. (kuulostan vanhukselta, mutta olen mukavuudenhaluinen) Ostakaa elegantteja eväitä edes kerran vuoteen ja menkää piknikille vaikka satais. Sen muistaa jälkeenpäin kuitenkin paremmin kuin aurinkopiknikin. Kerätkää iso lauma tai menkää kaksin, mutta hyväne aika, eikö kesä ookkin luotu piknikkejä varten? Melkein. Vielä on aikaa.
Espalle jos menette, niin nauttikaa pelleistä, ohikiitävistä morsiuspareista, sen huikeen romanibändin musiikista, ryppyisistä ja pehmoisista vanhuksista, suurista jäätelöistä ja jopa siitä, että lokit saattaa napata ne. Itse pidän enemmän Espan kuin Suomenlinnan lokeista. Ne on hirviöitä. Voi olla, että tämä kesämeininki on jo sieltä kaikonnut, mutta mielikuvitusta kehiin.
Jos sataa liikaa tai hyttysiä on hirveesti, niin piknik-viltin voi levittää olohuoneeseen. Hyvää punaviiniä, kauan ja hartaasti valittuja irtokarkkeja ja hapankorppuja, joiden päällä on metwurstia, mozzarellaa, tomaattia ja pippuria. Oijoi piknikit. Muistakaa kahvit termariin. Enjoy!
kuva: my recipes

Mun hoppi-sydän sykkii

3
–
kirpputori, ostokset
Tiedättekö ne vaatekappaleet, jotka ovat niin rumia, että näyttävät oikeastaan aika hyvältä? Jyväskylän Kortepohjasta kirpputorilta nimeltä ”Salamakauppa” tarttui 50 sentillä mukaan tämmönen takinrutku. Mielestäni aivan mainio. Street-tanssijana koen kovaa vetoa löysään pukeutumistyyliin ja vaatepinojani rikastavat useat useat baggy-kuteet. Ehkäpä tästä löydöstä saan takkiriviini vähän jotain fankimpaa kuin trenssit ja nahkatakit.
Jyväskylän kirpputoreista lisää:
Salamakauppa, : itsepalvelukirpputori ylioppilaskylän viekussa. Huonekaluja löytyy jonkin verran kiinteistön takaosasta.
Fida: Keskustasta vajaan kilsan verran matkaa. Kirpputori, jossa vaatteet ja tavarat valmiiksi lajiteltu hyllyihin ja rekkeihin. Pääpaino vaatteissa, huonekaluja vain vähän. Tuotto hyväntekeväisyyteen.
Centrum: itsepalvelukirpputori kävelykadun päässä keskustassa. Usein tyhjiä pöytiä, missä lie kaikki potentiaaliset myyjät. Ei huonekaluja.
Silinteri: Kortepohjan ja Kypärämäen huudeilla sijaitseva suuri itsepalvelukirpputori. Täältä olen tehnyt monia monia löytöjä. Myös huonekaluja.
Eco-Center: Yliopiston ja kävelykadun välissä, nuorisotalon yläkerrassa toimiva kirpputori, jossa vaatteet ja tavarat valmiiksi lajiteltu. Täältä voisi uusi opiskelija löytää kotiinsa pöytää ja tuolia, jos semmoista haluaisi halvalla.
Seppälän kirpputorikeskus: Hervoton halli, jonka toinen puoli on täynnä huonekaluja ja toinen on itsepalvelu-puoli. Itse meinasin pökertyä tavaramäärän takia, mutta täällä käyminen on elämysmatka.
Lisäki Seppälän kaupunginosasta löytyy myös ainakin Punaisen Ristin kirpputori, vanhojen urheiluvälineiden- ja vauvanvaatteiden kirppis. Näistä en kuitenkaan tiedä riittävästi kirjoittaakseni. Omat suosikkini Jyväskylän kirpputoreista ovat ehdottomasti Fida ja Silinteri. Silinteristä tuntuu löytyvän suuren kokonsa takia aina jotakin käyttöesineistä turhiin ja turhamaisiin aarteisiin ja Fidan vintage-henkiset tuotteet sytyttävät normaalia kirpputori-hintaa korkeammasta hinnasta huolimatta. Ainakin tietää rahansa menevän hyvään tarkoitukseen.
Ehkäpä joku päivä kuvaan takkia in action, nyt Taiwanista käsin se on liian haastavaa.

Kylmenevän kesän tyylinjämiä

3
–
oma tyyli

Tässä tulee viimeisten Suomen kesäpäivien tyyliä. Tiedättekö ne illat, joilloin aurinko ei viipyilekään niin pitkään ja illalla alkaa olla vähemmän hyttysiä? Sellaisia iltoja, jolloin huppuun on ihana sukeltaa tai jolloin sortsien kanssa on kerrankin hyvä käyttää suurta hupparia.

-Tätä aikaa voi kai kutsua elokuuksi. (mutta onhan sitä nyt mukavampi kuvailla ja hypistellä, kun jyrätä yhdellä ainoalla sanalla)
Elokuun ensimmäisen viikonlopun kuteita olivat leopardipaita ja perusfarkut. Harmaansävyinen leopardikuosinen paita oli Carlingsin viimeisten ale-tuotteiden joukosta bongattu, sellainen ”ei täältä kuitenkaan enää mitään löydy”-ostos. Huuliin tsuiktsuik Pearl Orange (muistakaa aina painaa paperiin liian huulipunat levittämisen jälkeen, ettei tarraa väri hampaisiin). Näillä selvittiin viileähkö kesäpäivä.
Mutta kun ilta koittaa ja aurinko hiipuu, on aika heittää kehiin enemmän kangasta. Barcelosta löydetty harsomainen, hervottoman pitkä huivi oli huolimattomasti kaulassa ja muutaman viikon takainen kirpputori-ostos, suuri villatakki, sopi takkimaisesti kaikkein päällimmäiseksi. Villatakki on aivan liian suuri ja siksi juuri sopiva (right?). Ihana kääriytyä ja kehrätä villan uumenissa.
Kauniita viileitä kesäiltoja everybody. Itsehän porhallan Taipein taivaan alla 30 asteen tienoilla.
-H

kuvat: Ville Kukkonen, mutta kuvankäsittelystä saatte syyttää meikää.

KAUNIITA AASIALAISIA

2
–
random
Perillä turvallisesti miltei vuorokauden kestäneen matkailun ja muutaman välilaskun kautta. Huh huh, onpa kuumaa ja kosteaa. Kello on nyt täällä Taipeissa, Taiwanissa 23.30, eli viisi tuntia Suomea edellä kuljetaan. Saavuimme lentokentälle puoli seitsemän maissa paikallista aikaa ja lämmintä oli vielä +30 astetta, vaikka taivas oli täysin pilvessä. Lentomatka sujui mukavasti tv-sarjojen, paljon lentokoneruuan ja matkapäiväkirjan parissa ja nyt väsymystaso alkaa olla niin korkealla, että on nukkumaanmeno-aika. Olin kuitenkin nappaillut internetin syövereistä muutaman ajankohtaisen kuvasen kauniista aasialaisesta naisesta, kun aihe on tässä nyt ollut ajankohtainen. Ja ainakin minua aasiankin mallikiemurat kutkuttavat:
Median kautta läpi maailman on kulkenut uusi uutinen siitä, kuinka aasialaismallit jyräävät muotimaailmassa ja valtaavat catwalkeja. Länsimaalainen kauneusihanne jyrää yhä, mutta muutaman vuoden sisään aasialaismallien määrät ovat moninkertaistuneet. Esimerkiksi Louis Vuitton, Givency ja Ralph Lauren käyttivät viime kaudella näytöksissään aasialaisia kaunottaria. Lupaavia nimiä on pitkä lista: Sui He, Du Jua, Liu Wen, Fei Fei Sun, Emma Peti, Shu Pei Quin, Minx Xi, Bonnie Xhen, japanilaiset Tao Okamoto ja Ai Tominaga sekä intialainen Lakshmi Menon.
Kiinalaiset ovat tämän mennessä nousseet suurimpaan menestykseen, saas nähdä kuinka käy tulevaisuudessa. Vaikka aasialainen käsitys kauneudesta eroaa länsimaisesta (esimerkiksi Kiinassa ihaillaan vaaleaa ihoa, symmetrisiä kasvonpiirteitä ja viatonta nukkemaista ulkonäköä, kun taas länsimaalaisiin puree särmikäs tyyli), on mielestäni hyvä että malli- ja muotimaailman rajoja rikotaan ja kauneusihanteita kyseenalaistetaan puolin ja toisin.
Aasian seikkailuni kunniaksi aijon kertoa muutamasta aasialaismallista hitusen enemmän ja sitäkin enemmän keskittyä heidän upeisiin kuviinsa. Nyt nostan jalustalle japanilaisen Ai Tominagan (s.1.8.1982 in Kanagawa), joka toimii myös näyttelijän työssä. Hän on esiintynyt jo kotimaansa Voguen kannessa ja esiintynyt kyseisessä lehdessä niin jenkeissä, Ranskassa, Briteissä, Japanissa, Venäjällä kuin Saksassakin. Ai Tominaga on suosittu catwalk-malli, hän esiintyy Yves Saint Laurentin kampanjassa ja on Moschinon kasvo. Tästä tiivistelmästä voimme ehkä jo päätellä, sen lisäksi että Ai Tominagalla menee hyvin, että aasialaiset taitavat todella nostaa päätään.
Loistonainen kerrassaan. Yritin valita kuvia, joiden vaatteet ovat yhtä lailla inspiroivia. Toivottavasti tepsivät!
 Pusuja, Henriikka maapallon toisella puolen.
Lähteet: style.com
1 2