Haaveilen uudesta taidosta.
Viime syksynä opin sienestämään. Noh, kahta sienilajiketta (suppilovahveroita ja kanttarelleja), mutta kuitenkin. Viime keväänä opin suunnistamaan. Melko kehnosti, mutta kuitenkin.
Tänä syksynä en ole oppinut yhtään mitään. En edes huonosti.
Esimerkkejä asioista, joita tahtoisin oppia:
venäjän kielen, palomiespunnerruksen eli push upin, seisomaan käsilläni, koristelemaan kakkuja paremmin, heittämään takaperinvoltin pelotta, kuuntelemaan.
Esimerkkejä asioista, joita en ole niin kiinnostunut oppimaan:
origamien taittelu, pitsin nypläys, hierominen, moottoripyöräily, täydellisen lihamurekkeen valmistus.
Luulen, että olen keksinyt taidon, joka on kropalleni ja luonteelleni niin sopiva, että minun on otettava haltuun vähintään alkeet. Se taito on tankotanssi.
Olen jo pidempään miettinyt, että laji sopisi minulle varmasti hyvin – sopivasti voimaa, notkeutta, liikkeenhallintaa ja mahdollisuutta soveltaa. Yhtäkkiä täällä reisussa kuitenkin tajusin, että minun on päästävä kurssille ja opittava heti!
Siis olisikohan kenellekään vinkkejä matalan kynnyksen paikoista tai kursseista Helsingissä? Haen ainakin näin alkuun enemmän sellaista kansalaisopistomeininkiä kuin elämäntapaa, joka on nieltävä kokonaisena samantien.
Asioita, joita en ole oppinut, vaikka olen yrittänyt:
Kiitettävä laulutekniikka, ompelukoneen käyttö, rauhoittuminen, heittämään takaperinvoltin pelotta, viettämään koko päivän sängyssä, säännöllinen jooga, laittamaan tavaroita paikoilleen, hymyilemään suu kiinni.
-Henriikka
Sienikurssiretki ehti jo mennä tältä syksyltä, mutta katsele Kalliolan kansalaisopiston (Sturenkatu 11, Helsinki) tarjontaa, sieltä saattaisi löytyä jotain kiinnostavaa matalan kynnyksen harrastusta. Teemme parhaillaan kevään ohjelmaa, joka on valmiina viimeistään marraskuun lopulla.
http://www.kalliolankansalaisopisto.fi
Kalliolan kansalaisopisto onkin jo tuttu ja tärkeä! Olin vuoden joogassa ja syksyksi olin ilmoittautunut venäjän kielen alkeiskurssille, jonka jouduin sit lopulta harmillisesti perumaan liian monien päällekkäisten menojen vuoksi. Mutta kovasti oon pitänyt toiminnasta ja kertonut siitä monille ystävillekin.
Tankotanssi on loistava taito oppia, siinä samalla varmaan sujuu kässärinkin harjoittelu! :) Hyviä tankokouluja on esim. Rock the Pole tai Pole4fit Helsingissä, molemmissa taitaapi pyöriä non-stoppina alkeistunnit, sinne vaan rohkeesti mukaan. Laji tempaa mukaansa!
Oijoi, kuulostaa erittäin hyvältä. Pitää varmaan kyllä päästä kokeilemaan kunnolla ja mennä noille alkeistunneille. Kiitos paljon vinkeistä Noora.
Kiva postaus!
Miksi ihmeessä kannattaisi oppia hymyilemään suu kiinni? Hampaat vaan välkkymään ja suupielet korviin, myrtsisyyttä on ihan tarpeeksi! :D
Kiitos Sofia :-)
Oikeasti mä kyllä rakastan sitä, että ihmiset hymyilee suu auki. Mutta välillä vaan tuntuu, että olis kivaa vaihtelua, jos omaan hyvän mielen repertuaariin kuuluisi myös hymyileminen ilman hampaiden näkymistä.