kaupallinen yhteistyö: Viljandi Folk Music Festival Kolme päivää ilahtuneena, vapautuneena kuunnellen folk-musaa viltin päällä nurmikolla, ritariaikaisten linnanraunioiden ympäröimänä, pikkusisko viekussa. Siinä se kaikki, tiivistetysti. Heinä-elokuun vaihteessa Virossa, Viljandin pienessä kaupungissa järjestettiin jo 17. Viljandi Folk Music Festival, kansan- ja maailmanmusiikkia tarjoileva hyvän tuulen festari. Me lähdimme Roosaliinan kanssa paikan päälle katsomaan, miten etelässä tanssitaan jaLue lisää

Olen jollain pimeällä tavalla aina hävennyt musiikkimakuani. Se ei totta tosiaan ole tolkun ihmisen musiikkimaku, eikä ole koskaan ollutkaan. Tässä muutama todiste. Lapsena kuuntelin lähinnä lastenlauluja, kristillistä musiikkia ja ehtaa iskelmää. Näistä kolmesta genrestä osaan ulkoa lähes kaiken suomenkielisen. Kotonamme ei edes kuunneltu kovasti iskelmää, mutta minulle kaikki Tähtitaivas-levyt olivat niin tärkeitä, että luukutin neLue lisää

Olen kuunnellut lähiviikkoina Juha Tapion vanhoja levyjä. Ne olivat teini-ikäisenä minulle äärimmäisen tärkeitä, muistan lähes kaikkien biisien sanat ulkoa ja osaan luetella muistoistani, mihin elämänvaiheeseen mikäkin biisi liittyy. Tuntuu aivan hullulta, millaisia muistoja nuo vanhat albumit nostavat pintaan. En olisi koskaan uskonut, millaiseen aikamatkaan pääsen ja miten vikkelästi. Minä päivän polttama haamu tarvitsen kättäsi viileääLue lisää

Kuuntelen Vestaa. Olen kuunnellut jo pitkään. Kamalan noloa, että tekee mieli kertoa se, niin kuin teininä, että minäpä tein tätä ennen kuin te muut tajusitte. Vaikka ovathan kaikki muutkin kuunnelleet häntä. Vestahan oli kuplassani koko viime vuoden hypetetyin asia sitten Kilpipiilean. Muistan kuinka ärsyyntynyt olin, kun Good Charlotte tuli massan tietoisuuteen I just wanna liveLue lisää

Olen tajunnut sen selvästi. Lempimusiikkiani on kaikki musiikki, joka räydyttää minua. Kaikki mikä saa kulmani, otsani ja sydämeni suuresta tunteesta vähän ruttuun. Korjaan: paljon, ei vähän. Tällä hetkellä Spotifystä soi lista nimeltä ”Itketysbiisit”. Olen oikein hyvällä tuulella. Kertoo kai jotain siitä, millainen musiikki on suosiossani. Oma suosikkibiisieni soittolista on 90-prosenttisesti melankolista tai jotain sinne päinLue lisää

Tämä punapaitainen leidi pääsee jutun aloituskuvaksi, sillä hän on niin upea! En tunne häntä, mutta tyyli on ihana, hymy on valloittava ja itsevarma. Hän saa minulta kuvitteellisen Flow-henkilöiden ykköspokaalin. Tätä kuvaa seuraa 32 muuta kuvaa viimeviikonloppuisen Flow:n yksityiskohdista ja tähtihetkistä. Vaikka olin itse paikalla vain perjantain ja lauantain, sain kokea niin hirmumyrskyn (onneksi täysin kuivanaLue lisää

Meni kauan, että tajusin, etten juuri välitä live-keikoista. Sen jälkeen meni toinen hetki, että lopetin taistelun ajatusta vastaan – minunhan piti olla juuri sellainen irrotteleva keikkatyyppi. Kolmas pitkä hetki kului siinä, kun uskalsin kertoa sitä muille. ”Henriikka, lähtisitkö mun kanssa keikalle ensi perjantaina?” ”No, en mä taida lähteä.” ”Aijaa. Onko sulla jotain muuta?” ”Ei. EnLue lisää

Janne tässä moi! En nyt malta pitää näppejäni erossa tästä Henriikan blogista. Selvästi nautin valokeilassa paistattelusta. Kun kerran makean makuun pääsee, on vaikea irrottaa. Oli asiaakin: sen lisäksi, että nappailin Flowssa valokuvia, kuvasin myös hieman videota. Päätin editoida saadusta materiaalista pienen fiilispätkän, sillä usein tämänkaltaisten tapahtumien tunnelmaan pääsee helpommin liikkuvan kuvan välityksellä. Vloggaajaa minusta eiLue lisää

Janne tässä moi! Olen saanut silloin tällöin kunnian kirjoittaa Henriikan blogiin (esim. tässä, tässä, tässä). Tänä viikonloppuna otin haltuun Flown, jonka vaimoni päätti lopulta skipata. Pitkään seisominen ei ole kevään selkävaivojen jälkeen hänelle parasta puhdetta. Lupasin kuitenkin tarjota oman näkemykseni kesän puhutuimmista kekkereistä. Flow on elämys. Tiedättekö, kuka on Mihály Csíkszentmihályi? Ei, hän ei ole yksi Flow-festareiden sadastaLue lisää

Kaupallinen yhteistyö / yhteistyössä Jouluradio On taas se aika vuodesta: Jouluradio on aloittanut soittonsa! Tätä kirjoittaessani soi Michael Bublen Blue Christmas ja äsken meni tuntematon Paimenhuilun joululaulu. Kauden ensimmäisenä kajahti tuttuun tapaan ensimmäisen adventin hoosianna, tänä vuonna sanattomana, upeana jazz-vetona. Odotan vuoden ensimmäistä Last Christmassiä, vaikka se on korniuden huipentuma, ja Jouluyön hymniä kaikessa vaikuttavuudessaan.Lue lisää

Siinä se oli. Kesä 2015 kauniissa paketissa. Rakkauden kesä, niin kuin kaikki edellisetkin. Kylmä, kaunis kesä. Sunnuntain Huvilateltta ja Susanne Sundfør kruunasi kaiken. Oli timanttinen keikka ja se oli se kaivattu, esanssinen ja katkera säilykekirsikka kakun päällä. Parvekkeen ovi on auki, tuuli viimaa sisään, ja pihalla on pilkkopimeää. Ei ollut hetki sitten vielä. Muuttolinnut sukivatLue lisää

yhteistyössä Helsingin Juhlaviikot Kirjoitin toukokuussa Helsingin Juhlaviikoista. Oli viileä pikniksää ja vielä trenssikelit. Nyt on vihdoin melkein hellettä, ja ajattelin sen kunniaksi tulla sähköisille linjoille muistuttamaan, että pian ne Juhlaviikot alkavat. Festivaalit järjestetään 14.–30.8. ja ainakin itse pidän Juhlaviikkoja tunnelmallisena risteyskohtana ja juhlahetkenä kesän luopumisesta ja syksyn alkamisesta. Ajattelin myös paljastaa, mille kolmelle keikalle itseLue lisää

Viikko sitten heräilin onnellisesti Porista kaverin luota. Pori Jazz 2015 oli käynnissä, ja perjantain konserttien jälkeen päivän suunnitelma oli suunnata Kirjunrinluotoon myös lauantaiksi. Unirytmi siirtyi yhdessä yössä viidellä tunnilla. En muista koska olisin viimeksi käynyt nukkumaan vasta kolmelta ja nukkunut lähelle puolta päivää (yes, i know – tylsä ja uninen). Jazzit olivat yhtä rennot jaLue lisää

Festari-iltojen tunnelmasta tehdään aivan liian vähän lauluja. Ylipäänsä kaikesta, mikä ei suoraan liity rakkauteen, tehdään liian vähän lauluja. Kaipaisin suomalaisia lauluja, jotka pukisivat ajatuksiani sanoiksi. Ja niiden seassa pitäisi olla myös ilottelua eikä sitä iankaikkista melankoliaa, josta myös totisesti pidän ja jota saisi kyllä heittämällä olla enemmistö. Luulen, että festivaalien iltahämyistä saisi hyviä lauseita. SaisiLue lisää

Olin viime vuonna elämäni ensimmäistä kertaa Pori Jazzeilla ja päätin silloin tulla joka vuosi uudestaan. Lupaukset kannataa pitää, joten olen lähdössä ensi viikonlopuksi Poriin. Luulin saavani samat jazz-kissat kainaloon, mutta he täyttävätkin pyöreitä ja juhlivat toisaalla. Eikä ole lainkaan hassumpaa, että saan sen sijaan Jannen kainaloon. Minunhan ei tarvitse kantaa piknik-vilttiä koko viikonloppuna! Perjantaiksi KirjurinluodossaLue lisää

Apulannalla on sellainen maanantai-niminen biisi, nuoruuteni kiistaton lemppari. Sanoissa ei ole mitään järkeä, siinä lauletaan apinasta, joka tahtoo sinutkin. Laulun mukaan sama apina vie sinut kuitenkin. Ei kuulosta omaan korvaani kovin mukavalta apinalta. Vanha Apulanta oli kuitenkin sitä aitoa ja oikeaa. Tihrustin kyyneleitä, kun sanat olivat niin kertakaikkisen koskettavat ja melodiakin kulki täydellisessä synkassa sydämenpamppailuni kanssa. TodellisuudessaLue lisää

Parhaita viikonloppuja hetkeen. Janne täytti eilen vuosia ja oli huikeat karkelot sen kunniaksi. Jotenkin erityisen virkistävää, kun ystäväporukalla tekee jotain uutta ja erityistä. Arvatkaa, missä synttärihipat alkoivat? Tempputemmellys-nimisessä trampoliinimaailmassa Espoossa, jossa riitti pomppimista ja volttimonttua. Olimme varanneet tilan aukioloajan jälkeen vain meidän sakille. Nauroin kippurassa, kun 20 aikuista ihmistä laittoi itsensä likoon ja pomppi jaLue lisää

Kyllä vain, minä nyt sitten olin siellä, Flow-festareilla. Kokonaiset kolme iloista ja väsyttävää päivää täynnä musiikkia, ihmisiä ja hyvää ruokaa. Tämä oli ensimmäinen kerta kyseisillä festivaaleilla. Rehellisyyden nimissä on kirjoitettava, että koko festivaalista on luonut kaikkien aiempien vuosien kuvien ja blogijuttujen perusteella sellaisen taikamaailman, ettei odotuksia olisi edes pystynyt täyttämään. Mutta oli mahtavaa, lähinnä onnellistaLue lisää

Eilen illalla palasin Porista takaisin Helsinkiin. Vähän siinä kesämielellä, ilosta pirskahdellen aloin käydä kuvia läpi. Valokuvissa on aina se sama hyvä puoli, että voi kerrata tapahtumia ja hetkiä ja palata niihin. Kikatutti ihan kamalasti, meillä oli niin mahtava Jazz-reissu. Neljän naisen porukka, keistä tunsin entuudestaan yhden. Lyötiin keinuvat lanteet ja hulluttelevat mielet yhteen ja pidettiinLue lisää