Kyllä kelpaa esiintyä Kingsin käppi päässä, kun pojat ovat pelanneet niin voitokkaasti. Yksi luuseritappio sinne tai tänne. Ensi yönä jännät paikat, pudotuspelit olisi kova juttu (Totuus: en seuraa NHL:ää, nämä lauseet saneltiin).
Näissä kledjuissa oli vähän sitä sun tätä. Leopardikuviota, villakangasta, änäriä, kultaa, hopeaa, solkia ja niittejä. Ehkä vähän liikaa kaikkea, mutta yksi kuosi, väri tai luuseritappio sinne tai tänne. Voin sitten tasapainottaa eläkepäivillä jollain seesteisellä. Keinun keinutuolissa, täydellisesti istuvassa, harmaassa mekossa ja mustissa tukisukissa. Silloin vaatekaapistani löytyy vain unelmavaatteita ja kaikki sopii prikulleen kaiken kanssa. Jälkeen päin ei tarvitse koskaan kelata, miksi valitsi moiset vaatteet.
Mutta nuo kengät! Ne ovat vain ja ainoastaan upeat. En ole mikään niittimuija, se trendi ei ole koskaan löytänyt luokseni. Näissä kengissä muutamat metallipiikit eivät kuitenkaan haittaa ja hurrasin Pepe Jeansin ystävämyynneissä sample-kokoiselle jalalleni. Kolmeseiskan jalalla saa usein huimia alennuksia. Meille on oma kenkäkauppakin. Nastaa.
Jotta kengät saivat ansaitsemansa huomion, kuljin työpäivän aamuna suoraan kahvipöydän luokse ja nostin buutsin pöydälle: ”Voitteko pliis kehua?”
Välillä tuntuisi kivalta ajatukselta löytää se täydellinen vaatekaappi jo ennen eläkepäiviä. Toisaalta My Little Pony -hupparit eivät ole väistymässä tyylistäni vielä hetkeen. Kaikelle on aikansa.
Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
Kyllä, siteerasin juuri Saarnaajaa. Jotain stereotyyppisia eläkejuttuja on hyvä tehdä jo vähän ennakkoon.
– Henriikka
kengät/Pepe Jeans, farkut/Levi’s, takki, lippis, paita/second hand
Koitin googlailla jo otsikosta että mistähän kappaleesta mahtaa nämä lyriikat löytyä :D No kyllä sieltä raamatustakin näköjään löytyy mielenkiintoista luettavaa :)
Jep, tuo on aivan älyttömän kaunis kohta. Raamattu oikeastaan kokonaisuudessaan on aikamoisen kauniita lauseita täynnä.
Just pitikin tulla vinkkaamaan että miten kummassa Raamatun siteeraaminen on stereotyyppinen eläkejuttu :D
Mutta joo, anyways! Hyvin sä vedät ;)
Emilka
No siis onhan se. Siis mun mielestä ei kuuluisi olla, mutta jos prosentuaalisesti miettii Suomen kansaa, niin kyllä ne on eläkeläiset jotka rippikortteihin laittavat Raamatun sitaatteja.
Kiitos Emilka.
näytät hyvältä! kivat vaatteet.
Voi kiitos Rakas R.
Kivalta näyttää! :)
Ps. Otsikkoon ei tule pistettä! :D Ja kyllä, oli ihan pakko huomauttaa. :DD
Suurkiitos Jose. :–)
Tiedän, tiedän. Mutta miten itse olisit kirjoittanut kahden lauseen otsikon? Väliin piste mutta loppuun ei?