Pääsiäinen oli ja meni, vaan vasta nyt pääsen jakamaan teille erään herkkuhetken pyhiltä. Vietimme viikonloppulomaa perheeni luona ja tapana on ollut, että päämme menoksi on saatettu järjestää vaikka mitä: joskus vaellusta, joskus pilkkikisaa.

Tänä vuonna tuli käsky ottaa uima-asu mukaan. Ajattelin heti vuokrattua savusaunaa järven rannalta tai vaihtoehtoisesti jotain kotitekoista extreme-triathlonia. Yllätys oli kuitenkin aikamoinen: Surffisimulaattori ja tekoaallot! Mitä ihmettä? En tiennyt edes sellaisten olemassaolosta.

Surffialtaat löytyivät Kotkan kainalosta, Sirius Sport Resortissa. Samassa paikassa on myös lentosimulaattori, mutta sen hinta oli niin huima, että olisi jäänyt pääsiäismunat, mämmit ja lampaat syömättä. Surffitunti kustansi opiskelijalta muistaakseni vajaa 20 euroa, normaalihintaiselta 25. Emme olleet varanneet allasta yksityiskäyttöön, mutta eipä mukana olleista kahdesta pikkupojasta ollut lainkaan harmia.

Mukana oli koko ajan opastajat, jotka kertoivat mitä pitää tehdä ja miten. Mitään helppoa touhua tämä koneellinen lainelautailu ei ollut, mutta tunnissa pääsimme kaikki jo hyvin jaloillemme. Roosaliina kurvaili jo kuin vanha tekijä, itse heitin tuurilla kolmekuuskymppisen.

Ylläolevassa kuvassa Janne alkoi olla jo vähän huolissaan, sen verran tiiviisti pidin katsekontaktia surffiopeen. Sieltä se kosii alavasemmalta, kun ei muutakaan keinoa keksi. Päästin irti narusta ja paiskauduin aaltojen mukana ylätasanteelle.

Laji kun laji, niin oppiminen tuntuu kyllä hienolta. Tunnin kestoisen surffisession aikana oli kymmenesti kaatumisia ja pärskimisiä, mutta muutaman katu-uskottavan käännöksen kun sai laudalla tehtyä ilman tukinarua, niin hymyilytti leveästi. Isoveljet tietysti pilkkasivat hiphop-ajoilta jäänyttä ”superrentoa” surffiasentoani, mutta en ottanut naljailua kuuleviin korviini vaan jatkoin rentoa menoa.

On kyllä aivan huikeaa jengiä tämä perhekuntani. Myös sairaslevon vuoksi kameran taakse joutunut toinen isoveikka. Siinä ne nyt killistelevät ja ensi pääsiäisestä tulee taas astetta tämänvuotistakin legendaarisempi.

– Henriikka