Pyörin sohvalla nälissäni. En saisi tehdä tässä töitä, sillä pehmeä alusta ei ole ergonominen ollenkaan. Jääkaapissa odottaisi ruokaa, mutten malta nousta. En jaksa.

Olen totaalisen kuitti. Olen ollut koko viikon menossa. Kainuusta paluun jälkeen olen ollut päivät Matkamessuilla ja illat kiinni NBE-illanvietoissa. Eilen sain onneksi viedä ulkomaiset ystäväni Nuuksioon. Joimme nuotin äärellä puolukkamehua ja kahvia, söimme karjalanpiirakoita ja korvapuusteja.

Eilen oli myös NBE:n viimeinen illallinen ravintola Shelterissä. Oli itkut ja halailut. Olen saanut kahden mukanaolovuoden aikana erityisesti kaksi erityishyvää ystävää: toisen Puolasta ja toisen Etelä-Koreasta. Molemmat olivat mukana jo viime vuonna. On outo heittää heipat, kun ei tiedä koska taas näkee. Vai näkeekö?

Lähdin kuitenkin ajoissa kotiin ja lahjoitin drinkkilippuni eteenpäin. Tänään aamulla oli nimittäin aikainen herätys: klo 08:30 startattiin Ikean kestävän kehityksen blogiprojekti Vantaan tavaratalossa, taktisesti ennen kaupan aukeamista. Istuin silmät ristissä, hörppien kolmatta kupillista kahvia, mutta kuuntelin innoissani. Huikean kivoja juttuja.

Vantaalta suhasin Lauttasaareen, jossa käynnistimme yhdessä myös Asennemedian uuden vuoden. Kick offissa muisti taas, miten osaavien ja innostavien tyyppien kanssa saa työtään tehdä. Kehityssuunta olkoon ylöspäin.

Eli vaikka väsymys on vienyt tunnon raajoistani, sen syyt ovat hyvät.

-Henriikka

kimono/Poola Kataryna, musta paita/second hand, farkut/Tiger of Sweden, kengät/Vagabond

Kuvat: Ida Hanhiniemi