
Katsoin Tukholma-kuvia läpi. Oli kuvia rakennuksista ja kauniista putiikeista, mutta jostain syystä jumituin näihin. Sinänsä ehkä arveluttavaa jämähtää omien kuvien kohdalle, mutta naamojamme enemmän jäin katsomaan tunnelmaa ja vuorovaikutusta. Me ollaan sitten hyvä tiimi.
On niitä poseerattuja kuvia, joissa luonnollisuusaste on mitä on ja naamallakin se harjoiteltu, leveä hymy. Mutta taitava valokuvaaja (ja tässä tapauksessa vähän amatöörikin) nappaakin niiden kuvien välistä ne aidot hetket, ne naurunpurskahdukset ja ilmeet, kun aseteltu maski ei enää pidä. Ylläoleva kuva on juuri sellainen hetki. Taidan muutenkin nauraa Jannen kanssa monesti enemmän kuin kenenkään muun.


Parhaita on tilannekuvat. Mutta harvinaisen ja toisaalta harmittavan usein hyvän tilannekuvan nappaaminen vaatii kunnolla asettelua ja alkuvalmistelua. Surkeassa valossa, surkealla kameralla saattaa saada ikuistettua utuisen taidekuvan, mutta puitteet tekevät monesti paljon.
Oma neuvoni on painaa kameran laukaisinta juuri siinä hetkessä, kun kuvattava riisuu poseerauksensa. Tai vaihtaa vähemmän tai enemmän luonnottomasta asennosta tai ilmeestä toiseen luonnollisten välikohtausten kautta. Niissä välikohtauksissa on sitä ’tilannetta’.

Tänään saavuin väsyneenä kotiin. Janne laittoi The Dø:n uuden biisin soimaan ja tanssimme hetken niin, ettei henki meinannut lopulta kulkea. Jokapäiväistä tällainen ei ole, mutta tänään taisi olla juuri sopiva päivä shake, shook, shakenille. Verhoton olohuoneemme on kuin akvaario. Onneksi olkoon ohikulkijat. Meillä oli ihan kivaa.
– Henriikka
Moi Henriikka! Kello on puoli yksi yöllä, oon juonut jo pannullisen kahvia ja kirjoittanut yhden kolumnin. Vielä pitäisi saada ennen aamua aikaiseksi yksi essee, yksi esitelmä, valmistella opponointi sekä väsätä 20 sivun portfolio. Kakkukin paloi uunissa hetki sitten. Olo on kurja.
Nyt katsoin näitä kuvia ja mulla onkin yhtäkkiä ihan hyvä fiilis. Oikeastaan jopa todella hyvä! Kiitos siitä! :)
Tää oli jotenkin niin ihana kommentti, että rupes itkettää.
Noniin itketti minuakin. Ensin itketti, kun mietin tuota työmäärää. Sitten itketti onnesta tuon kommentin kanssa. Voi Emma, toivottavasti selvisit yöstä ja kiitos.
Voii kun ootte niin mahdottoman sympaattinen pariskunta. :)
Me ollaan kyllä hyvä tiimi. Kiitso!
Ihanat!
<3 ja vähän hassut
Mä en kestä! Näytätte niin ihanilta yhdessä. Mä kyllä pysähdyin tuijottamaan lähinnä sua, kuinka kaunis voitkaan olla? Ja mikä letti! Hitsi vie nainen. :-)
No mutta kukas se siellä huutelee? Yksi maailman kauneimmista naisista. Suu suppuun! No ei vaan, kiitos kovasti.