yhteistyössä Bella-blogit ja L300
Oi tätä autuutta, kun saa yksin datailla koko muun maailman ollessa television ja jääkiekon MM-finaalin äärellä. Olen surkean isänmaallinen, mitä lätkään tulee. En jaksa yhtään. Niinpä jäin yksin kotiin kököttämään kylpytakkissani ja lähetin paremman puoliskon paremman kisakatsomon sohvalle. Tämän jutun kirjoittamisen jälkeen valtaan viereisen katukoriskentän, kun kerrankin ammottavat tyhjyyttään, eikä ole 15-kesäisiä pojuja huutelemassa huonosta sihdistäni.
Tämä juttu pureutuu L300-ihonhoitosarjan testijaksoon ja sen tuloksiin. Olen käyttänyt nyt vajaa kuukauden seka-/normaali-ihon hoitotuotteita kyseiseltä sarjalta, joista kirjoitin jo aiemmin. Kosmetiikan kanssa saadaan tietysti aina parempia tuloksia, mitä pidempään tuotteita kokeillaan. Tässä vaiheessa voin kuitenkin jo kertoa jonkun verran vaikutuksista ja ensifiiliksistä. Loput voitte sitten selvittää itse.
Sarjan tuotteet ovat hyvällä tavalla arkisia. Ne hoitavat hommansa ja ovat pienen hintansa väärtejä. Mitään mieletöntä rakastumista en kokenut, enkä ole syrjäyttämässä parhaiksi todettuja ihonhoitotuotteita kosmetiikkakaapistani. Tuotteet jättävät kuitenkin jälkeensä puhtaan ihon ja toimivat moitteettomasti.
Puhdistusaine vaahtoaa reilusti ja hajusteettomuus häiritsee hivenen tuoksufiilistelijää. Tuubista tulee myös aikamoinen kasa kerrallaan. Iho kuitenkin puhdistuu, ja aine edustaa ”edullista, hyvää peruspuhdistajaa”. Silmämeikinpoistoaineen kanssa ystävystyin vähiten, sillä arille silmilleni sopivat paremmin vaahtomaiset tuotteet. Kasvovesi on kuningas! Kasvovesien ystävänä haluan vedeltä oikeasti kunnon tuntua ja toimivuutta. L300-vedessä riittää ytyä ja se tuntuu hyvältä iholla. Kasvovoiteen kanssa meistä voisi tulla myös kaverit, vaikka vähän mietin, olisko tuoksullisuus rasvankin kanssa plussaa.
Viimeinen kuva se vasta on koominen. Voi olla, että kuvasta huomaa totuuden: en pese todellisuudessa naamaani olohuoneessamme, valkoista seinää vasten. Lavastettu kuva, paras kuva. Tämän sarjan testikausi on nyt päättynyt ja yksimielinen raati laittaa jatkokaudelle kasvoveden ja antaa mahdollisuuden vielä kasvovoiteellekin.
Ja niin, Naisten Kymppi juostiin iloisissa ja tukalan helteisissä merkeissä tänään. Oma aikani oli maalissa 58 minuuttia, johon olin vallan tyytyväinen, vaikka olisin pystynyt parempaankin. Ilo oli ainoa tavoite ja se oli messissä koko kierroksen (vaikka välillä hetkellisesti piilossa).
En taida päästä pakoon jääkiekkoa. Äsken tuli olettaakseni Suomelle maali, sillä parvekkeen ovelta kantautui riemunkohaus koko kaupungin yli. Nyt sitä korista, kaikki kentät tyhjinä!
– Henriikka
Ihania kuvia! Anteeksi aiheeseen liittymätön kommentti, mutta: traguksien takia käytät varmasti ”lappu”kuulokkeita? Itselläni on toisessa korvassa. Mutta suurin osa ihmisistä käyttää korvanappeja (ja vielä korvan ”sisään” meneviä), ja aina kun esim kaveri haluaa minun kuuntelevan jonkun kappaleen ja antaa kuulokkeen, laitan sen siihen toiseen korvaan. Traguskorvaan en viitsi tunkea, koru rupeaa sojottamaan niin oudosti/pelottavasti. Kysympä vaan, että miten itsetoimit näissä tilanteissa (kun eikö sulla oo vielä molemmissa korvissa?)? Rupeatko tunkemaan vai jätätkö väliin?
Heippa. Asiaan liittymättömät kommentit ovat usein niitä parhaita. Mutta joo, mulla on kyllä molemmissa korvissa ja tiedäks, ei ole ollut mitään ongelmaa käyttää nappikuulokkeita. Mä olen kyllä survaissut korvaan ne ihan huolettomasti. Toki mieluummin käytän sellaisia lappukuulokkeita, mutta hetkittäin voin hyvin käyttää nappejakin. Korvatulppien kanssa oli aluksi hankaluutta, mutta siihenkin tottui. En sitten tiedä, vaikuttaako korvien muoto tai joku?
Äh ei liity mitenkään postaukseen mutta nyt tekis mieli vaan lakata siun kynnet. Ne on ihanat <3
Voi kiitos. Itsekin olen kyllä tyytyväinen kynsieni muotoon. Tervetuloa lakkaamaan!