Uusi viikko on alkanut siellä, niin kuin on alkanut täälläkin.
Täällä aurinko laskee kahdeksan maissa, nousee kuudelta takaisin taivaalle. Heräsimme juuri, paikallista aikaa puoli seitsemän. Lähdemme yhdeksän bussilla rannikolle katsomaan merta ja syömään kalaa suoraan katugrillistä. Pitkistä aamuista emme kuitenkaan tingi, aamukahville appelsiinipuiden alla on jätettävä aikaa.
Riadimme katolla on ollut hyvä hiippailla. Siellä saa rauhassa kuikuilla alla vilisevää kaupunkia. Pienten kujien elämä näyttää välillä ihan Sims-peliltä. Ranskan ja arabian kieletkin alkavat helposti kuulostaa keksityiltä pelikieliltä, kun niitä ei ymmärrä.
Rukouskutsut kaikuvat yli kaupungin. Jokaisella kutsujalla on varmaan tapansa, mutta minun korvaani ne kuulostavat kaikki samalta. Oppisin varmasti erottamaan sanoja ja tapoja, jos päätyisin tänne pidemmäksi aikaa. Tai sitten ne tulevat kaikki nauhalta, tiedä sitä. Muutaman kuukauden Etiopiassa ollessani hahmotin lopulta jo kuka kutsuu ortodokseja ja kuka muslimeja rukoukseen. Kaikki vaatii aikaa.
Janne meinaa aina aloittaa rukouskutsun imitoimisen, sillä melodiat ovat niin tarttuvia. Minä tökkään kylkeen, sillä en ole varma, koetaanko sellainen parjaavaksi.
Minä ja liian pitkäksi kasvanut fledani lähdetään nyt aamiaisen viettoon. Leipää, lettuja, hilloja, voita, levitettävää juustoa, kahvia ja munakasta. Jos sillä pärjäisi parin tunnin bussimatkan rannalle asti.
Mukavaa viikkoa kaikille. Kiva kun luette.
-Henriikka
Liian pitkäksi kasvanut fleda näyttää hyvältä, mutta silti tervetuloa pätkimään. Ja vitsi nyt mulla on kyl ikävä Marokkoon. Oikeestaan ne rukouskutsutkin on aika kivoja ja meditatiivisia. Niin, ja Marokon kattoterassit on upeita. :)
Kun niihin tottui, niin ne oli ihan ok! Siis rukouskutsut. Kattoterassit vei sydämen heti lopullisesti.
Voi mikä matkakuume iski! kirjoitat niin ihanasti :)
Ihanasti kirjoitettu. Kiitos Anne :-)
Hmmm.. ”paikallista aikaa puoli seitsemän”. Ihan kuin kuvittelisin että jäit kiinni, lakko lipsuu ;) illalla on hyvä mennä Marokon kellon mukaan ja aamulla Suomen :D *hehheee*
kiitos tästä blogista, sun kirjoituksia on ilo lukea! Mukavaa reissua edelleen!
Eihhhh! NYT ON KYLLÄ TODETTAVA, että tämä oli täysi kirjoitusvirhe! Olen niin tarkka tämän projektin kanssa, että oikein laitoin kellon 06:30 soimaan, jotta voin alkaa seitsemältä kirjoittamaan. Voi kuulostaa selitellytä, mutta KYLLÄ. Lakkoni piti! Tämä on mulle NIIN tärkeä juttu, voi jummi mitä oikein kirjoittelen.
Täytyy myöntää, että reissusta yöllä lähetin kyllä perheelle viestiä, että perillä ollaan. :)
Okei, uskotaan :D hyvä sinä! Itsehän luistelen koko projektista ;)
Tuttuja maisemia, itse kävin alkuvuodesta paikan päällä toistamiseen, joskin illalla tai aamulla ei silloin paljain varpain ulkona iljennyt olla. :) Blogisi tuntuu rehdiltä ja mielenkiintoisia aiheita täynnä olevalta, sait minusta uuden lukijan!
Toivottavasti minäkin joku päivä tepastelen toistamiseen Marokon kaduilla. Sen verran hyvin se meitä kohteli.
Kiitos aivan huipusta kommentista. Tuli tosi hyvä mieli sitä lukiessa. Ja mahtavaa, että oot tullut remmiin mukaan. Olet enemmän kuin tervetullut :-)
Moi! Luin marokkokuumeessani kaikki tunnisteella löytämäni postaukset läpi mutta en ainakaan löytänyt mainintoja siitä miten pärjäsit keliaakikkona Marokossa? Onko muistissa mitään vinkkejä? Ilmeisesti ainakin tagine on poikkeuksetta(?) gluteenitonta?