Kajakki lipuu rauhallisesti täysin tyyntä vedenpintaa vuorien välissä, ja kaikki mielen miljoonat epämääräiset ajatukset tuntuvat olevan kerrankin samassa paikassa, samaan aikaan. On oikeasti rauhallista.
Kirjoitan huomenna auki Norjan matkamme reitin, aikataulun ja yöpymispaikat, mutta ennen sitä vielä yksi tähtihetki: muutaman tunnin melonta vuonolla katsellen vesiputouksia.
Kajakissa on helppo keskittyä ympärillä olevaan, kun elektroniset laitteet on vesitiiviisti pakattuna kajakin uumeniin. Kaikki on jylhää, ja kallion muodostumat näyttävät ihmisen kasvoilta, jotka kuiskivat kajakkiin Eeva Kilven runoja: ”Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun.”
Geirangerin vuono on kokemisen arvoinen. Jos satut löytämään joskus paikan päälle, suosittelen melomista. Mittasuhteet ovat hämääviä, ja vasta kuvista huomaa kunnolla, miten pieni pirpana sitä on suurten vuorten rinnalla. Vuonot ovat parhaimmillaan kilometrin syvyisiä, Geirangerissa vain pari sataa metriä.
Meidän leirintäalueemme sijaitsi noin 1–2 kilometriä Geirangerin kylän keskustasta. Leirintäalueen vieressä Active Geiranger -niminen firma vuokrasi kanootteja ja järjesti opastettuja melontaretkiä. Halusimme kulkea ominemme ilman opasta. Valitsimme pariskunnittain tuplakajakit, vaikka miehille olisi löytynyt myös yksilökajakkeja ja meille 158-senttisille naisille lastenkajakit. Hah.
Katsokaapa kolmanneksi viimeistä kuvaa ja sen keskeltä löytyviä kivikasvoja. Eikö se selkeästi kuiskaa:
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun.
Rauhaa ja rakkautta,
Henriikka
Ah, noi Eeva Kilven runot on kyllä lemppareita! <3
Ja on kyllä mielettömät maisemat. Musta tuntuu että tosi moni on nyt lyhyen ajan sisällä käynyt Norjassa ja itellekin alkaa tulla pieni hinku päästä sinne. :)
Norja ja sen luonto on kieltämättä selvästi ollut viime vuosina ihan trendijuttu. Enkä tämän reissun jälkeen ihmettele pätkän vertaa, että miksi. Jos sulla on vaan missään välissä Norjanmentävä aukko, niin älä jätä sitä tsäänssiä käyttämättä.
Kiitos kommentista!
Upeat maisemat, joita katsellessa mieli lepää. Reissu oli varmasti huippu, kuvista voin ainakin niin päätellä! :)
Ihana Laura, kiitos kiitos kiitos. Näissä maisemissa mieli lepäsi 100%, ei arjen touhuilusta tietoakaan.
Aivan upean näköistä! Mua kyllä pelottaisi meloa tuolla, tai ainakaan ei paranisi ajatella mitä alapuolella on :D Onko tuo muuten se seven sisters -vesiputous? Muistaakseni vanhempieni norjalaiset tuttavat olivat valittaneet, kun hullut turistit melovat aina liian lähelle sitä. Kai sieltä voi pudota lohkareita tai jotain. Heh, kunnon arkajalkakommentti tuli multa nyt. Mutta ihanalta näyttää!
Kiitos kovasti Anniina.
Kyllä vain, se on juurikin Seven sisters. Neljä hullua turistia lähti reissuun, mutta onneksi mitään pahaa ei tapahtunut :-)
Miten mä nään siinä Jeesus-hahmon…
Hahah, mainiota. Meistä on moneksi! Voisihan se Jeesus-hahmokin olla.
Onpa aivan ihastuttavia kuvia. Kyllä on upeet maisemat.
Kiitos Tuija! Maisemat oli vertaansa vailla.
Tänä kesänä olisi tarkoitus lähteä Geirangervuonon läheisyyteen reissuun ja ottaa mukaan omat SUP-laudat suppailua varten. Missä kohtaa vuonoa teitte melontaretken? Oon ymmärtänyt että vuonossa liikkuu jonkun verran risteilyaluksia, oliko vuonossa turvallista meloa siitä huolimatta vai meloitteko lähellä rantaa? Olisi mukava tietää, niin voisi suunnitella tarkemmin sopivia suppailureittejä :)
Upeita kuvia!
Hello! Me lähdettiin kyllä ihan reippahasti vaan sinne melomaan keskelle vuonoa, eikä kukaan kyllä ainakaan varoittanut mistään aluksista yms. Päin vastoin, sinne meidät vain ohjattiin. Mentiin me jonkun verran reunoja pitkin iha omasta tahdosta, mutta aika sillai rennosti kyllä vaan melottiin. Me lähdettiin siitä kylästä yhdeltä leirintäalueelta ja tehtiin siitä sopiva kiekka sitten.