Ollaan jännän äärellä. Ja pian myös kirjoituspöydän äärellä, kun pian alkaa taasen koulu: Kulttuurituotannon koulutusohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2.vuosi. Toisillahan koulut ovat jo tällä viikolla alkaneet, lähinnä peruskoululaisilla, amiksilla ja lukiolaisilla, mutta oma koulubussini starttaa ensi viikon maanantaina. Odotan sitä kovasti ja kaikkia tulevia kursseja: kulttuurin ajankohtainen keskustelu, johtamistaidon perusteet, suomalainen kulttuuripolitiikka ja organisaatiot, yleinen kulttuuri- ja aatehistoria, eurooppalainen kulttuuripolitiikka ja enköhän kestä myös tilastot ja kulttuurin talouden.
Kaikille koulujen alku ei ole yhtä herkkua, ja varmasti ehdin itsekin turhautua ja stressaantua monet kerrat ensi vuonnakin. Niille minulla on kuitenkin vinkki, joita koulujen alku ahdistaa: back to school -ostoskierros! Koulujen alkuhan on mitä parahin tekosyy päivittää oma kynä- ja paperitarvikevarasto. Eikä sitä tarvitse tylsästi, vaan nauttien joka hitsin lyijykynästä. Kaikki tai ei mitään; jos tehdään, niin tehdään sitten alusta loppuun huolella. Minun ja siskoni BTS-ostospäivä alkoi listojen askartelulla, Jannen nauraessa taustalla.
Tälläisen sisarukset lähtivät kaupunkiin etsimään Fjällräveneihinsä täytettä. Minä punaruskeaani ja Roosaliina vihreään ja viininpunaiseensa. Sunnuntaina kirpputorilta kahdella eurolla löytynyt mekko sopi tälläiseen hellepäivään, kun taas R valitsi klassista vaaleansinistä.
Kierroksemme sisälsi Design Forumia, Stadiumin pyöräilykypärä-ostoksia, Greippimehua, Fidaa, Akateemista kirjakauppaa, Suomalaista kirjakauppaa ja katusoittajia. Erään puljun haluan kuitenkin nostaa yli muiden, sillä viime viikolla sattumankauppaisella vierailullani menetin sydämeni: olen viimein löytänyt paperikaupan, jossa myydään täydellisiä vihkoja.
Kyseinen unelmakauppani on Private Case. Löysin sen osoitteesta Pieni Roobertinkatu 12-14 jakaessani eräitä mainoksia tulevasta tapahtumasta. Private Casen tuotteet ovat muotoiltuja, kotimaisia pahvi- ja muovituotteita ympäristöystävällisesti kierätysmateriaaleista. Hyllyistä löytyy vihkoja, kansioita, penaaleita, kortteja, lompakkoja, laukkuja, laatikoita ja vaikka mitä. Suurin osa vihkoista on valmistettu kenkä- ja laukkutehtaista jääneistä nahan suikaleista. Yritys perustettiin Suomessa vuonna 1985.
Tarvitsen opiskelussani ja siihen liittyvissä projekteissa aina vain uusia vihkoja edellisten täytyttyä. Haluan sivujen olevan vaaleat, rivittömät ja ruuduttomat ja mielellään suhteellisen paksusta paperista. Kierteet tekevät sen, että vihkoon on helppo kirjoittaa lennosta tai asettaa se pöydälle ajatusriihen muistiinpanoja varten. Haluan kauniita vihkoja, joita tekee mieli katsella päivästä toiseen ja joiden kanssa on hyvä työskennellä. Näiden vihkokriteerien täyttymisen lisäksi Private Casen asiakaspalvelu oli mitä parhainta ja kaupassa oli mukavan seesteinen tunnelma. Tässä se on, uusi vakiokauppani.
Päivä oli pitkä ja leppoisa. Sain rastia listani tyhjiä ruutuja,
ja seuraavat tuotteet piristävät jatkuvaa opintaivaltani:
– Mustat muistilaput, joiden kulmassa on puukynän menevä kolo: Private Case, 9€
– Valkoinen permanenttitussi: Akateeminen kirjakauppa, 4,90€
– Punainen, käärmekuosinen vihko: Private Case, 14€
– 3x lyijykynä, 4B, 6B ja 7B: Akateeminen kirjakauppa, 1€/kpl
– Musta tussi, 0,35mm: Akateeminen kirjakauppa, 2,50€
– Valkoinen geelikynä: Akateeminen kirjakauppa, 2€
– Uusionahkainen penaali, Private Case, 6€
– Pyyhekumi, Akateeminen kirjakauppa, 0,7€
– Pretty Polaroid Notes -kortit, Akateeminen kirjakauppa, 10,90€
– Säilytyskansio, Akateeminen kirjakauppa, 5,90€
Kera näiden herkkujen pyrin olemaan ahkera ja tunnollinen opiskelija.
Hyviä BTS-ostoksia itse kullekin!
Henriikka
ihania ostoksia, ja aivan valtavan ihana toi kauppa! sinne on päästävä.
ihan näin offtopic, tästä blogista on tullut (ainakin) mulle jonkun uutissivuston korvike: luen tätä aina netissä roikkuessani, ja joka kerta löytyy jotain uutta ja innostavaa. tavallaan ”uutisoit” joka postauksessa jostain huippusiististä asiasta, joka ei ole mun tietoisuuteen vielä löytänyt, mutta vie heti sydämen. kuten nyt toi paperitavarakauppa. isosti plussaa siitä, että onnistut puhumaan ympäristöystävällisten juttujen puolesta jatkuvasti olematta päällekäyvä tai kiihkoilija. ihan mahtava blogi!
Hei sinä anonyymi. En voi sanoin kuvailla, kuinka ilahtuneeksi tulin tästä kommentista. En tietenkään siitä, että joudut ehkä takiani todellisten uutisten pimentoon, mutta siitä että voit saada täältä iloa ja vinkkejä ja sellaista. Kiitos, teit päiväni.
Hauskaa koulunalkua, miulla alkaa myöskin toinen vuosi Metropoliassa, tosin eri linjalla ja kahden viikon päästä maanantaina :-) Voih, tekisi itsekin mieli suunnata ostamaan kaikkia kivoja juttuja piristämään koulupäiviä!
Sinä olit se graafinen suunnittelija, eikö vain? Aivan ihana ala varmasti sekin. Käy ihmeessä kouluostoksilla, ne nostavat mielen kattoon.
voi EI, olisinpa tiennyt tuosta kaupasta nyt flow’n aikaan helsingissä pyöriessäni! rivittömiä, ruuduttomia ja lisäksi kauniita vihkoja kun tosiaan saa metsästää kissojen ja koirien kanssa! noh, pientä korvausta tarjosi kampissa oleva tiger, josta kaverini vinkkasi; kaiken pikkukrääsän ikea (ja tottakai ruotsalainen kauppa :D), olisin halunnut ostaa noin joka toisen asian sieltä :-D mm. pinkki termoskannu jäi kauppaan, mutta kaikkea muuta kyllä lähti matkaan :–)
Aijaijaijaia mun olisi pitänyt olla ostospäiväni kanssa nopeammin liikkeellä, niin flow-vierailijat olisivat voineet vierailla kyseisessä puljussa. Toisaalta flow oli varmasti upea ilman tätä kauppaakin. Sitten ensi kerralla, hih.
En tiedä ootko jo tehnyt tästä jonkinmoisen postauksen, mutta olisin niin kiinnostunut kuulemaan sun koulujutuista lisää ! Oon itse tosi kiinnostunut hakemaan kyseiselle alalle, mutta mielenpohjalla kummittelee vain se ainainen ’en mä kumminkaan pääse’. Tarvitseeko kyseiseen kouluun jotain tutkintoa alle? Tai lukiota? Ja minkämoiset huippuarvosanat todistuksessa pitää komeilla, jotta voi edes toivoa pääsevänsä ? :)
Helou helou. Kirjoitinkin opiskeluistani maaliskuussa ja juttu löytyy täältä: http://aamukahvilla.blogspot.fi/2012/03/kulttuurituotanto-kulttuurituottaja.html
Mukava, että oot kiinnostunut! Kyseessä on amk, joten lukio-pohjaahan ei tarvitse olla, mutta käytännössä kaikki jotka meillä opiskelee ovat lukion käyneitä. Luultavasti lukiopohja on siis se vankin pohja, jos meinaa hakea, mutta eivät muutkaan mahdottomia ole. Ei tarvitse varmastikaan olla huippuarvosanoja, itse asiassa en ole edes varma vaikuttavatko arvosanat millään lailla? Tämä tieto löytyy varmasti Metropolian sivuilta. Kannattaa ottaa alasta selvää ja luottaa itseensä, sillä pääsee pitkälle!
Oho, lähditkö liikenteen saunatakilla!? ;) Ei oikein tue siun hoikkaa kroppaa tuommoinen säkki:(
Au-au-au, ihan mahtava kommentti. Kun avasin oven siskolleni, niin hänkin kutsui mekkoani saunatakiksi. Itse kuitenkin viihdyn siinä ja malli ja materiaali pääsevätkin paljon paremmin esille luonnossa, kuin valokuvissa. Näissä ne tosiaan näyttää aika palikalle. Ehkä mun pitäisi poistaa se vaatekaapistani, mutta kun en millään raaskisi.
ääää ei vitsit, tuli niiiiin suuri himo hamstrata ihan hitosti kaikkea koulukamaa! oon niin katkera mm kaikille koululaisille, kun itse nyt lukion jälkeen ensimmäistä kertaa 12 vuoteen en marssi koulunpenkille=en saa ostaa koulutarvikkeita=yksi ainokaisista kivoista jutuista kun palaa takaisin kouluun syksyllä :-D nooo, ehkä mä voin ostella koulutarvikkeita muuten vaan ja piirrellä kalenterin sivut täyteen kaikkia kuvia (:: kivaa kouluvuotta!!
Hahaha, älä nyt sentään hamstraa, mutta pikkuisen ja harkitusti voi vaikka vähän törsäilläkin. Onhan nämä näitä elämän kannalta tärkeitä asioita, kynät ja viivottimet haha. Upeaa syksyä myös sinulle, nauti siitä mitä tuleman pitää!
Tsemppiä koulutielle, varsinkin Roosaliinalle!:)
terv. myös tämän kevään ylioppilastoveri
Tsemppiä sinnepäin myös, mitä elämä ikinä tuokaan :–)
Mulla on opiskeluajat jo takanapäin tai ainakin toistaiseksi. Olen kuitenkin joka syksy vienyt itseni vastaavanlaiselle ostoskierrokselle, sillä tarvitsen työssäni myös paperia, kyniä, kalenteria ja erinäisiä vihkoja muistiinpanoille ym. Ja joskus jopa olen sortunut uuden työlaukun tai kassinkin ostamiseen. Hih! :)
Toi kauppa näyttää todella houkuttelevalta! Pitääkin laittaa nimeä ja osoitetta muistiin!
Kannattaa todella laittaa nimi ja osoite muistiin, pikkuroballe ei välttämättä usein tulekaan eksyttyä noin niinku muuten vain.
Ja hei, ei työkyniä ja -tarpeita kannata vähätellä, ne ovat mahdollisesti vielä tärkeämpiä. Itsekin duuniprojekteissa tarvitsen uusia vihkoja aina vaan. Ihana että niitä tehdään noin kauniina.
nyt on hyvä aloittaa mahdollinen koulutie :–)
PUS PUS! niinpä! vaikka olitkin pihi.
Tekee ihan itekin mieli mennä kouluun, kun luki tämän! Viime syksynä vielä menin, mutta nyt tie vie vain töihin, niin se elämä kuljettaa :)
Elämä kuljettaa ja se on hyvä. Ja voihan niitä tarvikkeita ostaa ihan normiarkeenkin !
Ihania, uusien vihkojen ja kynien shoppailu on kyllä parasta! Harmi että nykyisin en juurikaan tarvitse mitään paperitavaraa, kun on tietokoneella kaikki muistiinpanot ja jopa kalenteri! Voin kertoa että se paperikalenterista luopuminen oli kyllä kova pala :D
Aijaij, tätä se teknologia-aikakausi teettää. En varmaa luovu paperikalenterista koskaan, vaikka jo senkin takia, että rakastan piirrellä ja kirjoitella nini kovin. Vihkot, kynät, ooooh!
mulla on ihan mennyt ohi, et opiskelet kulttuurituotantoa! just sitä haluisin itekkin alkaa opiskelemaan, jee! ja ainaki sulle näyttää opiskelu maistuvan, itelläki olis haaveena metropolia.. jännittää vaan, kun aattelin nyt syksyllä hakea, et mitä ihmettä siellä pääsykokeessa sitten tehdään, kun itellä on kokemusta vaan yliopistoon hakemisesta ja loputtomasta koepänttäämisestä :D et jos haluat, niin jotain suuntaa-antavaa vinkkiä saa antaa ;)
Sitäpä juuri. Opiskeluistani lisää olen kirjoitellut maaliskuussa: http://aamukahvilla.blogspot.fi/2012/03/kulttuurituotanto-kulttuurituottaja.html
Ei tarvitse suotta jännittää, omana itsenä vaan etiäpäin ja otat ennakkoon alasta selvää ja mitä tapahtuu suomen kulttuurikentällä. Pänttäämistä ei tosiaan ole erityisesti, ainakaan pääsykokeissa, mutta laskuja kirjoitustehtävää ja haastattelua.
oi, kiitti tuhannesti, oon kyllä selannu sun blogin läpi kun lukijaks tulin, mut tommonen pieeni opiskelupostaus oli jääny huomaamatta ;D nyt toi linja kiinnostaa vielä enemmän, ja jännittää!
Oi miksi mulla on kaikki kaapit täynnä vanhoja vihkoja, kyniä ja mitä kaikkia! Ne pitää katsos pihinä ihmisenä käyttää ennen kuin suuntaa ah niin ihaniin kirjakauppohin. Jos unelmien opiskelupaikka kutsuu ensi syksynä, palkitsen kyllä itseni söpöillä koulutarvikkeilla!
Ilmeisesti siksi, että oot hamstrannut niitä varastoon :—) Sun pitää antaa vanhoja kavereille synttärilahjaksi, niin pääset ostaa uusia isellesi. Toivotaan, että unelmien opiskelupaikka aukeaa. Tsempppiä tsemppiä!
Sopiiko udella mihin kouluun Roosaliina menee :) ? Terveisin utelias ja kouluton ylioppilas
Sopiii, sillä olen niin superylpeä! HELSINGIN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS KUTSUU, jeeejeee. Hän pitää kyllä välivuoden, mutta aloittaa ensi syksynä.
Täällä hurraa ja iloitsee myöskin toinen ammattikorkeakoululainen, joka on elokuun starttaamisen jälkeen jo tuli persuuksissa ootellut koulun jatkumista 2. lukukauden meiningeissä :) Maanantaina omakin odotus palkitaan ja pääsen kultaiseen opinahjooni, ai että, ihanaa!
Kiitos Henriikka huisin paljon, jälleen kerran, aamukaffeseurasta (no ainakin interaktiivisesta sellaisesta, heh :D) näin valloittavalla ja nostalgisella postauksella. Olen jo pari uutukaista söpöä kouluvihkoa itselleni hankkinut, mutta jos vielä muutamat jutut hommais ihan vain vaikkapa sun ja siskosi aiheuttamassa BTS-humussa ;)
Innokkuutta koulutielle! <3
Kiitos itsellesi Niina. Toivotaan mitä parahinta kouluvuotta tästä tulevasta ja että tsemppi ja intoilu jatkuisi, vaikka tulisikin talvi ja kylmyys ja pimeys ja kaikki. BTS-humua sitten taas ensi syksynä.
Ihanaa, että olet noin innostunut opiskelusta! Ja kuinka tyylikäs postaus jälleen.
Mietin vain, että kysyitkö luvan kaupan myyjältä että voitko ottaa kuvia liikkeessä ja laittaa niitä sitten blogiisi? Vai uskaltauduitko vain ihan pokkana kuvailemaan ympäriinsä? Kaupallehan ei tietenkään ole muuta kuin hyötyä tuosta mainoksesta ja positiivisesta habituksesta, jota siitä levität! Vierailemisen arvoiselta sen todellakin saat kuulostamaan ja näyttämään!
Saan kyllä olla kiitollinen, että olen löytänyt itseäni kiinnostavan alan. Saa sitten nähdä, että riittääkö töitäkin vielä joskus.
Ja tottahan toki kysyin luvan kuvaamiseen! Siis tietysti, tietysti. En todellakaan kuvaisi ilman lupaa, kerroin lisäksi mihin kuvia tulen käyttämään. No worries.
pian taas shobishobi! voisin tällä kertaa olla vähän rohkeampi ostosten tekijä…
TODELLAKIN KIERROS! Heinäkuussa vai elokuun ihan lopussa? Ehk elo?