Perjantai ja aika kouralliselle suosituksia. Eilispäivästäni tuli sattumalta kaikessa aktiivisuudessaan sellainen, että sain ammennettua Helsingistä ja elämästä asioita, tapahtumia ja paikkoja, joille voin antaa lämpimän suosituksen:

Klo 07.15 Allas Sea Pool

Olin aamu-uinnilla taivasalla. Tosin siitä tuli tarkemmin sanottuna aamusauna, kun palelin aamutuimaan niin, että kävin vain lastenaltaassa kastautumassa ja kipitin takaisin saunaan. Mikä olo olikaan pitkien löylyjen jälkeen!

Klo 08.30 Risenta-aamiainen

Olin kuulemassa hyvinvointiin ja hyvään ruokaan keskittyvän Risentan tuoteuutuuksista ja ilahduin etenkin gluteenittomasta Mansikka & Manteli -myslistä, joka sisältää melooninsiemeniä! Mikään ei kuitenkaan tule kiilaamaan Risentan siemennäkkäri-valmissekoituksen ohi, jollaisen ostan ainakin kerran kuussa.

Klo 10.00 El Fant Coffee & Wine bar

El Fant on ihana, pieni paikka Torikortteleissa, Senaatintorin ja Kauppatorin välissä Katariinankadulla. Minkä täydellisen, marjaisan kupillisen kahvia eilen joinkaan, mmmm.

Klo 14.45 Cafe TinTin Tango

Töölön ihanan kämänen kuppilapesula on yksi pitkäaikaisia suosikkipaikkojani. Otin myöhäislounaaksi all-day-breakfast-aamiaislautasen.

Klo 16.15 Relove

Kävin ensimmäistä kertaa Töölöntorin paljon puhutussa Relovessa, joka on kauniisti kuratoitu itsepalvelukirpputori ja puhtaaseen, kotimaiseen lähiruokaan keskittynyt kahvila. Löysin kahdeksalla eurolla kauluspaidan ja vitosella kirjan. Menen uudestaankin.

Klo 18.00 Kaiken se kestää -elokuva

Kaiken se kestää -elokuvan kutsuvierasnäytös järjestettiin eilen Kinopalatsissa ja olin sitä äitini ja siskoni kanssa katsomassa. Odotin elokuvalta tosi paljon, enkä joutunut pettymään. Pidin siitä kovasti.

Tämän kirjoituksen kuvassa olevat pojat vetivät huikeat näyttelijänsuoritukset, ja vaikka elokuva oli toisaalta perinteinen Suomi-elokuva, niin siinä oli kuitenkin myös jotain ihan uutta. Sitä paitsi pidän Suomi-leffoista, kaikesta kätketystä kauneudesta sekä asioista ja tunteista sanojen välissä. Asioiden annettiin tapahtua, eikä katsojalle pureksittu kaikkea valmiiksi. Kristinuskoa, kasvatusta, perhesuhteita tai roolihahmojen persoonia ei leimattu liikaa, mutta käsiteltiin silti rehellisesti. Itkulle ei annettu liikaa tilaa – oli oikeastaan vapauttavaa, ettei tarvinnut ryystää elokuvan aikana, vaikka olikin monesti liikuttunut.

Kuvat olivat niin kauniita, että nappasin silmilläni sopivia kuvia IG-feediini. Jossain asioissa toistoa ja symboliikkaa oli ehkä makuuni vähän liikaa, katsoja ymmärtäisi vähemmälläkin. Toisaalta en usko, että elokuvaa tehdäänkään aina vain katsojalle.

Klo 23.30 Kahdeksan tunnin yöunet

Suosittelen ehdottomasti. Toivottavasti pääset kokeilemaan nyt viikonloppuna.

—

Tältä perjantailta ainoa suosittelemani asia on kodin siivous ja leikkokukat.
Olohuoneen siivous jatkukoon!

-Henriikka

Kuva: Finnkino / Kaiken se kestää