Käytän vapaapäiväni yleensä haahuillen. Vapaapäivä ei tunnu yhtä lailla vapaapäivältä, jos ei yhtään saa haahuilla. Kuljeskella kaupunkia ristiin rastiin, vailla kiirettä ja varsinaisia päämääriä. Ainoa varsinainen suunnitelma saattaa olla hyvän kahvipaikan löytäminen.
Viime vaparina käänsin askeleeni kohti Kalliota. 6-sporan ollessa poikkeusreitillä, olin sattunut kotimatkallani huomaamaan, että Helsinginkadulle oli ilmestynyt uusi pulju:
Soul Vintage. Haahuilupäivä sopi ensivisiitille hyvin.
Soul vintage on Helsinginkatu 6:ssa, aivan Sörnäisten metroaseman tuntumassa, sijaitseva viihtyisä pieni putiikki, joka pitää sisällään huolella valikoituja vaatteita, asusteita, sisustustavaroita sekä pieniä määriä vanhoja laadukkaita huonekaluja. Myynnissä on myös pieniä määriä uutta tuotantoa sekä taidetta nykytaiteilijoilta.
Tämä on sellaista second hand -luksusta, että huh huh. Kun rekkiä selaa, voisi omaan vaatekaappiin ottaa vaikka mitä. Toisaalta taas saa myös pulittaa huomattavasti perinteisiä kirpputoreja enemmän. Soul Vintageen kannattaa suunnata, jos kirpputori kaahailu ei innosta tai haluaa vaihteeksi päästä helpommalla. Soul Vintage sopii myös kokonaisvaltaisempaa elämystä tahtovalle ja niille, jotka etsivät vaatekaappiin/sisustukseen niitä todellisia helmiä.
Vaatteiden rinnalla innosti hurjasti myös se, että Soul Vintage on lisännyt tarjontaan mahdollisuuden vuokrata vanhoja 60- ja 70-luvun entisöityjä jopoja. Vuokrapyörissä on tarjolla erikoisuuksia aina jopo rodeosta, erikoisempaan fatwheel jopoon ja originaaliin retrojopoon. Puoli päivää halvimman hintaryhmän jopoilua kustantaa 12 euroa. Tämä kannattaa ottaa vinkiksi, jos on tulossa kesällä Helsinki-turistiksi.
Kahvi on tietysti mukava plussa, aina. Itse olen kahvin suhteen aika kaikkiruokainen, mutta harrastuneemmat, valistuneemmat kahvittelijat varmasti ilahtuvat siitä, että kahvimerkki vaihtuu viikoittain.
Saatoin myös ehkä ostaa jotain minun ja Jannen yhteiseen käyttöön. Dippadappadaa. Kyllä ollaan taas mysteerin äärellä, että mitähän se kissa on nyt raahannut kotiin.
Nyt loppuu second hand -löpinä ja minä laitan kahvin tippumaan ja kauhon pakasteesta jäätelöä isoon kuppiin. Voin lopettaa kertomalla, että rakastin pienenä niin paljon jäätelöä, että kävin aina salaa kellarin pakastimella. Minulla oli oma lusikka piilotettuna pakastimen viereiseen kirjahyllyyn, etten jäisi kiinni, kun tulen takaisin yläkertaan lusikka kädessäni. Ovelaa.
Ja ovelaa etenkin sitten, kun vuosia myöhemmin löytyi likaisia lusikoita, kun kellaria siivottiin.
-Henriikka
Ovela kettu se on:)
-Mira
Sepä juuri, sepä juuri…
Oo. Tälläisiä aarreaittoja ei aina löydä katujen välistä..muuta kuin vahingossa ohikävellessä!
Haahuilu on elämän a ja o. Tulee saatua elämästä eniten irti, vaikkei uskoisi.
Vitsi mikä ihana!
NO ON!
Upeaa, harvoin näkee noin montaa aitoa retro Jopoa samassa kuvassa, hieno ja tyylikäs otos, Henriikka.
Voi kiitos kovasti. Vaikka jälkeen päin huomasinkin saakutin Nopsan tulleen pilaamaan Jopo-kuvani.
Vautsi, tällaisia lisää! :) Tarkoitus olis avokin kanssa parin viikon päästä lähteä käymään parin päivän visiitti Helsingissä (meiltäpäin matkaa vain n. 600-700 km…) ja mulla olis tarkoituksena käydä katselemassa juuri tämäntyyppisiä pikkuliikkeitä ja hamstrata kirpputoritavaraa sieltä etelästä tänne pohjoiseen… :)
Oi mahtavaa. Suosittelen hankkimaan Mondon Helsinki-oppaan, jos haluaa saada kaupungista mahdollisimman paljo irti.
Wau! Mahtava aarreaitta. Haahuilu tuotti hedelmää..
( Tuo sana HAAHUILU, sai minut nauramaan, se on osuva sana ja sitä haahuilua yleensä harrastaa meidän killiMaaria :-) )
Me harrastetaan killiMaarian kanssa sitten ihan samoja juttuja, hih. Hyvä me! Ja hyvä aarreaitta!
Hahaa! Kerrankin on Tampere Helsinkiä edellä, sillä täällä meillähän avattiin aika lailla samankaltainen liike jo vuosi sitten: Kätkö Vintage (www.katkovintage.fi)! Ainakin mitä noita ottamiasi kauniita kuvia tsekkasin, niin tuotevalikoima ja henki on näissä yllättävänkin samanlaisia… Onkohan samojen omistajien kauppoja, tiedätkö?
-Ylpeä manselainen :)
Se on totta, kannattaakin olla ylpeä, Ansa on nimittäin ihana.
Joskin totuuden nimissä on kerrottava, että Helsingistä on kyllä löytynyt tällaisia putiikkeja aika monta vuotta jo, tämä ei suinkaan ole ensimmäinen. Mutta kaikista puljuista edelläkävijä on Tampereen Yesterday. HELMI! Se rojuläjä on sellainen aarrearkku, että huh huh.
Ainiin, en tiedä onko samojen omistajien. Luulisin, että ei, mutta ei voi olla varma.
haahuilu on turuksi huinimista. ja huiniminen se on huippua!
HUINIMINEN! Mikä ihana sana. Yritän painaa tuon mieleeni ja käyttää suveneeristi jatkossa, kuin oikea turkulainen.
Ylpeä manselainen vielä vastaa, jotta en tarkoittanutkaan ylipäänsä vintage-kauppaa (niitä on tosiaan ollut jo vuosia), vaan kattavampaa kauppaa josta vaatteiden ohella löytyy myös ajan henkeen kuuluvia huonekaluja, sistustustavaraa jne. Ne kun tuppaa aina oleen joko vaatteille tai sit vaan huonekaluille, ei kumpaakin. Mitä tällaisia Helsingissä on ollut, oon aika lailla kalunnut Hkin tarjonnat mut en ole tämän kaltaiseen vintage vaatteet & sisustus kattaukseen siellä ennen törmännyt? Mielelläni kuulisin vinkkejä!
Mut joo, Yesterday on kyllä näiden kauppojen kiistaton helmi ja ihan mieletön! Ja sitä ei kyllä päihitä mikään :D Kävin itse asiassa kysyyn Kätköstä ja ei ole kuulemma samojen omistajien eli virheoletus tosiaan meitsiltä. Aurinkoista kesää!
terkuin, se edelleen ylpeä manselainen :)
AHAA! Now i see! Olet kyllä oikeassa, nimittäin Helsingin entiset puljut ovat pullollaan vaatteita ja austeita ja huonekalupaikat ovat sitten erikseen. Oikeassa siis olit. Manse is good.