Hävettää. En ole urheillut kahteen kuukauteen kunnolla. Inhoan sellaista jojoilua, mutta edustan sitä itse – en painon suhteen vaan urheiluaktiivisuuteni suhteen.
Viime talven ja kevään juoksin adidasheimossa. Treenejä kertyi neljästi viidesti viikossa helmikuun alusta kesäkuulle saakka. Kesän lomailin. Muka juoksentelin vähän, mutta en mitään kunnollista. Kutsuttakoon kesää armolliseksi taantumaksi. Syyskuun alussa tartuin itseäni kauluksista ja raahasin itseni salille ensi kertaa elämässä. Kävin syyskuun alusta marraskuun alkuun asti salilla ja spinningissä 4-5 kertaa viikossa ja valehtelematta rakastin sitä. Loppuvuodeksi koitti matkaputki: Alankomaat, Belgia, Saksa, Itävalta, Islanti ja nyt joulu, ja yhtäkkiä olen ollut treenamatta kaksi kuukautta. En osannut ulkomailla napata lenkkareita naulasta ja mennä juoksemaan. En osannut kysellä, olisiko hotellilla salia. Ja kotona luistin treeneistä, kun en kuitenkaan pääsisi rytmiin kiinni ennen seuraavaa reissua.
Kuinka nostan jojoilevan peppuni penkistä? Kuinka palautan rytmin ja löydän adrenaliinin riemun? Ennen kaikkea: kuinka ihmeessä opin saamaan liikunnasta pysyvän osan arkea? Terveys ja hyvinvointi on itselleni elämän pohja, se kiinnostaa kaikilla elämän osa-alueilla. Miten ihmiset ehtivät urheilla? Miksi muut onnistuvat liikkumaan vuodesta toiseen tasaisesti ja itse poukkoilen kuin mikäkin kapinateini? Miksi en liiku ja treenaa, vaikka tiedän rakastavani sitä?
Olen pohtinut uusia lajivaltauksia. Salillakäynti ja juoksu ovat tuttuja ja turvallisia. Molemmista nautin ja molemmat ovat aikataulullisesti ja toteutuksellisesti helppoja. En kuitenkaan ole mikään maratoonari, saati painonnostaja. En halua keskittyä vain yhteen.
Toisaalta kaipaisin kuitenkin yhdessäoloa ja sellaista jaettua treenihenkeä. Kaipaisin kannustusta ja ylävitosta maaliviivalla. Että tavoitteita ja onnistumisia voisi jakaa ja kiukunkin voisi iskeä kaverin pitelemään nyrkkeilysäkkiin. Lisäksi kaipaisin entisenä teline- ja joukkuevoimistelija venyttelyä ja tietynlaista oman kehon viemistä äärirajoille: akrobatiaa ja temppuja (haha). Vaikka spagaati ja puolivoltti menee vielä, kroppa alkaa kankeutua koko ajan.
Toisaalta olen joukkupelajaaja. Kaipaan pesistä, korista ja ultimatea. Kaipaan kössiä, säbää ja lacrossea. Että voi kirmata liian isossa t-paidassa ja korissortseissa pää punaisena, henki puuskuen.
Mikä laji sopisi tällaiselle urheilua rakastavalle jojolle, joka haluaa kaikkea mutta ei tee mitään? Joka haluaa kasvattaa kuntoa, kiinteyttää (huom! ei ainakaan suuresti kasvattaa) lihaksia, huoltaa kroppaa ja löytää uusia taitoja ja äärirajoja, mutta ennen kaikkea löytää liikunnasta riemua ja saada kunnon kiksejä? Joka ei ole valmis antamaan koko elämäänsä urheilulle ja joka haluaa tietää yhtä lailla myös ruokavaliosta, unesta ja kokonaisvaltaistaa koko touhun.
Eikä ehdottomasti mitään sellaista ääripäätä, että syön pelkkiä jauheita, pukeudun aina trikoisiin, pyörittelen silmiä muiden herkkuhetkille, priorisoin treenit ystäviltä, kieltäydyn teatraalisesti kylmästä skumpasta, kasvatan ojentajaani ja unohdan aivoni.
Tervejärkisiä urheilijoita tarvitaan apuun. Kannattaako ilmoittautua johonkin bootcampille, entä urheiluvalmennukseen (onko sellaista)? Mikä laji voisi olla sopiva? Mistä löytäisin sopivan seuran ja treenin? Päivä- ja blogiduunia pyörittävä geeniperimältään ja harrastustaustaltaan kovaankiin treeniin sopiva, savuton ja hyväkäytöksinen nainen etsii apua. Treenitahtitoive neljä kertaa viikossa, ilman verenmakua suussa, itkua kurkussa ja oksennusta sylissä.
Help me.
– Henriikka
Trikoot, huppari, takki, kengät /adidas (huppari & trikoot saatu), Kuulokkeet / Audio-Technica – ONTO (Ebaysta, vanha malli)
Tunnistan täysin myös itseni tästä. Painin ihan samanlaisten juttujen kanssa, mutta omalla kohdalla täytyy sanoa, että tuo kaksi kuukautta ei ole edes noloa! Täällä on löysähkö kesä venähtänyt täysin liikkumattomaksi syksyksi ja sitten kääntynyt jo talveksi. Välillä kiskon itseni rääkkilenkille – alkuun innostunkin, kunnes se vaan jotenkin taas hiipuu. Uusia ihmisiä tavatessani saatan mainia ”harrastavani” juoksua (tai hölkkäilyä). Enää en kehtaa ja lenkkeilystä kyseleville nolottaa myöntää, että ei nyt oikein ole ”ehtinyt” treenailla… Tiedän, että nautin siitä älyttömästä. Etenkin urheilun jälkeisestä autuaallisesta fiiliksestä suihkussa tai saunassa rentoutuessa. Mutta miksi se vaan on niin vaikeaa aina tauon jälkeen kiskoa itsensä liikkeelle? Ja mitä pidemmäksi tauko käy, sitä vaikeampaa aloitus taas on. No, olen juuri oppinut relaamaan ja ottamaan vähän rennommin, joten juuri tähän saumaan en yksinkertaisesti kykene ajattelemaan vastauksia tähän. Mutta odotan suurella mielenkiinnolla tänne kenties ilmestyviä hyviä vinkkejä! Tiedän nimittäin pian pohtivani samoja juttuja itsekin. Toivottavasti treeni-into löytyy taas!
Heippa ja kiitos taas kommentista.
Ihana kuulla, että on muitakin, joilla on taipumusta tällaiseen. On se vaan mysteeri, miten vaikeaa on päästä jyvälle tästä. Mutta yritetään ainakin ottaa itseämme rennosti niskasta kiinni. Täällä on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Toivottavasti sielläkin.
Olen miettinyt itsekin, mihin sitä oikein keskittyisi ensi vuonna ja luulenpa löytäneeni vastauksen uudelleen roihahtaneesta innosta ns. ”taitolajeihin”. Eli niihin, joiden päätavoitteena on oppia uusia liikkeitä ja tekniikoita, ei siis ensisijaisesti kasvattaa tai ylläpitää lihasmassaa tai kuntoa (vrt. kuntosali ja juoksu). Tankotanssi ja kiipeily on nyt mun listan kärjessä. Ja ainakaan crossfittiin ei kannata ilmoittautua, siellä on verenmaku suussa, tippa silmäkulmassa ja oksennus kurkussa ja jatkuva suorittamisen meininki. :D
Mihin tuollainen käsityksesi crossfitistä perustuu?
Ihan omakohtainen kokemus 12 kerran kurssista, kun ei ollut ikinä sellaiseen nopeaan tekemiseen tottunut.
Haha, kiitos kommentista Joa! Huippua, että oot löytänyt oman juttusi.
Crossfittiin en ole vielä uskaltanut, mutta toisaalta kutkuttaisi käydä ihan vaan kokeilemisen halusta.
Oon tismalleen samanlainen jojoilija. Valitettavasti iän mukana siihen seuraan on liittynyt myös paino. Mietin juuri, että haluaisin jonkin oikean harrastuksen: tanssin tai tenniksen vaikkapa. Jos keksit jotain kivaa, niin huikkaa. Voisin lähteä seuraksi :)
Jojoilu on ihan ok välillä. Ei olla liian tiukkapipoja. Toivottavasti löydät jonkun mieleisen harrastuksen! Minä oon aloittanut vuoden viime syksystä tutulla salilla ja mukavaltahan tämä taas tuntuu.
Kiitos kommentista Emmi-Liia.
Ps. Ja niin kuin jo sanoin, mennään joku päivä vaikka tennistelemään.
Hmm. Itse olen myös jojoilija. Mutta olen alkanut miettimään onko se niin pahasta? Tottakai olisi hyvä yllä pitää liikkumista kokoajan jossain muodossa. Itse olen kokenut parhaimmaksi vaihdella kuntosalin ja ryhmäliikunnan välillä.
Anyway, uusia harrastusideoita; ilma-akrobatia, telinevoikkaa aikuisryhmässä, ratsastusta (kehittää tasapainoa ja kehonhallintaa, aikuisryhmässä usein ei verenmakua suussa), suplautailu, vissiin on jotain supfitness tuntejakin talvella, aiemmin ehotettu kiipeily, aikuisbaletti, parkour…
En tiedä mitä olet jo ehtinyt kokeilla ja näitä ehdotuksiani voi sitten täydentää salilla ja juoksemisella että saisi sen.4 treeniä viikkoon. Ennen kaikkea on tärkeää löytää sellainen paikka, ryhmä jossa viihtyy. Paraskin harrastus ei oo enää kivaa jos ryhmässä huono henki.
Täytyy muistaa eksyä tänne lukemaan kuinka projektissa kävi ja tsekkaamaan muiden ehdotukset, jos itekki.sais taas fiiliksestä kii!
Totta, ehkä tärkeintä onkin, ettei jojoilu perustu kahtiajakoon paljon urheilua/ei urheilua lainkaan :-)
Hei, huippuja uusia ideoita! Kiitos niistä. Täytyypä lisätä listalle.
No itse voin ainakin lämpimästi suositella joogaa eri muodoissaan. Esimerkkeinä hyvistä joogalajeista ovat mm. Yin ja Vinyasa, ensimmäinen on nimenomaan rauhallista, rentouttavaa ja jotenkin eheyttävää ja siinä lisääntyy notkeus ja liikkuvuus, sekä myös keskittymiskyky (mikä ainakaan mun kohdalla ei ole missään nimessä se vähäisin syy harrastaa sitä ;)). Vinyasa puolestaan on tosi dynaamista – eli rankkaa ja haastavaa – mutta kuten kaikkia joogalajeja, sitäkin tehdään oman kropan mukaan. Itse käyn sellaisella salilla, jossa molemmat noista tunneista järjestetään lämpösalissa (n. 35-38 asteessa), eli ne ovat hot joogaa, ja se lämpö antaa niissä sen viimeisen silauksen; se auttaa rentoutumaan ja tekee lihaksista joustavammat. Lisäksi vinyasassa hiki lentää!! Kannattaa kokeilla, mä ainakin jäin ihan koukkuun <3
Joogaan mä olenkin jo aiemmin vähän ehtinyt tutustua, mutta pitäisi ehkä käydä taas pitkästä aikaa katsastamassa.
Kiitos vinkistä Noora!
Tankotanssi voisi sopia sulle! Sullahan oli tanssitaustaakin jo valmiina. Tankoilussa kehittyy voima ja liikkuvuus ja pääsee temppuilemaan kaikkea kivaa.
Sitä oon itsekin pohtinut, että minulla voisi olla siihen jonkunlaista pohjaa ja kiinnostustakin. Vielä en oo uskaltautunut tunneille kokeilemaan.
Kiitoskiitos, että kommentoit.
Mites tankotanssi? Itse oon innostunu siitä ja se on niin hauskaa, ku oppii uusia ”temppuja” ja paljon näkee samoja naamoja tunneilla, joten siitä voi saada myös sitä ryhmähenkee:)
Pitää kyllä käydä kunnolla kokeilemassa! Se voisi olla ihan varteenotettava laji minulle :-)
Astangajoogaan!! Kokonaisvaltaisen hyvänolon lisäksi saa kiinteän ja kauniin, sopusuhtaisen kropan. Oppii koko ajan uutta, jopa sitä akrobatiaa. Ja voimistelutaustasta enemmän kuin hyötyä! Vaikka jooga onkin ennen kaikkea yksilölaji ja itsensä kuuntelemista, niin ainakin itse saan kovasti pontta ja voimaa täydestä joogasalista ja muista harjoittelijoista ympärilläni. Astangajooga sitäpaitsi koukuttaa ainakin allekirjoittaneen niin, että salin rauhaan tekee mieli jatkuvasti. Jos et oo koskaan kokeillu astangajoogaa niin kannattaa todella! Todella rankkaa ja fyysistä hommaa, mutta samalla mitä suurimmissa määrin myös mielenhuoltoa.
Kiitos vinkistä Anniina. Lisään astangajoogan listalle hihi. Kuulostaa ihan lupaavalta.
Hahaa oot niin huippu. Sun tekstit saa aina nauramaan tai vähintäänkin hymyilemään :D Suosittelen ainakin kokeilemaan seinäkiipeilyä (boulderointi minusta hauskempaa ja kehittävämpää kuin pelkkä köysittely), sitten kesäisin kallioille. Kahvakuula on kaveri. Tennis myös hauska laji. Monipuolisuus on kyllä tosi tärkeää liikunnassakin :)
PS. Ihanan pirteet noi sun urheilukamppeet!
Kiitos ihanasta kommentista Emilia. Tuli hyvä mieli minullekin.
Seinäkiipeily on super! Ja hui, jos sitä pääsisin kesällä oikein kunnon maastoon kiipeilemään. Nyt vaan treenaamaan.
Martsi toivotti sut tervetulleeks meidän valmennusjoukkueeseen, juoksua ja lihaskuntoa sopivissa määrin, tiukkaa kuria ja rakkautta. Soittele, pus!
<3<3
miten ois eri ryhmäliikunnat? SH’BAM, tankotanssi, crossfit, crossing, bokwa yms? myös perinteiset muut lesmillsin tunnit :) saa aika monipuolisen ja hauskan kattauksen
Ryhmäliikuntajuttujakin oon harrastanut, mutta viime aikoina on jäänyt vähemmälle. Nekin on sellaisia, että varmasti tykkäisin, jos vaan saisin itseni lähtemään!
Kiva, kun kommentoit Roosa.
Kaunokainen! Tuu meidän kanssa bootcampiin Helsinki Core Trainersille. Hyvä seura ja tulokset taattu. Kerron lisää jos kiinnostaa.
Kiitos sinulle kaunokki. Olit enemmän kuin huippu apu.