Mitäs pidätte ylläolevasta kuvasta? Parkkosen Pete käveli sattumalta kuvanoton hetkellä ohitse, päätin pistää flirtiksi ja iskin silmää. Ei lähtenyt Petsku mukaan, vaikka laitoin parastani. Ihmettelen miksi.
Jos tosissaan ollaan, tämä on kolmas ”Kun kamera ei rakasta” -kirjoitukseni, jotka syntyivät alunperin todisteena henkilöille, jotka kommentoivat kuviini: ”Sä onnistut aina kuvissa! Susta ei saa huonoa kuvaa!”. Ensimmäinen osa löytyy täältä, toinen osa täältä. Ja toisaalta pidän ajatuksesta, että blogisfäärin toisinaan niin muoviseen maailmaan tuodaan silmänisku jos toinenkin inhimillisyyttä.
Jostain kumman syystä näiden tahattomasti epäonnistuneiden kuvien julkaisun jälkeen vastaavanlaiset kommentit ovat kadonneet kuin Parkkonen silmäniskun jälkeen.
”Kädetön kulkuri manaamassa Tampereen kaupunkia ja kansaa.”
”Onpa hän kaunis! Mutta mikä tuon vasemmanpuoleisen ongelma on?”
”Parempi purkka roskiksessa kuin suussa asukuvissa.”
”Tervetuloa suutelemaan.”
”Venaas hetki, kun mä moshaan loppuun.”
(No words. Tämä on haukotus.)
”Verhoiltu viettelys”
”Ajattelin näyttää sulle finkkua, mutta en oo varma mikä se näistä sormista on.”
No, oliko riittävän hirveää? Vähän olisin voinut skarpata. Täytyy pyrkiä tulevina kuukausina nostamaan epäonnistuminen eeppisemmälle asteelle.
Siinä oli kaikki tältä sunnuntailta.
Nyt vinkkaan silmää, yritän näyttää finkkua ja nukahdan.
– Henriikka
Ihan parhaita. Pisteet superherttaiselle moshauskuvalle, siinä ei ollut mitään huonoa. :D
Heehehee, kuvausten välillä on hyvä vähän keventää tunnelmaa moshaamalla.
Kiitos Hanna!
Kiitos tästä! Onneksi joku muukin osaa olla kuvissa yhtä sievästi kuin minä! Tämä postaus luettiin huutonaurun säestämänä!:D
Jess, tehtävä suoritettu. Huippua kuulla, että tykkäsit!
Aina ei tarvitse (=kykene….) olla niin skarppina :-D
ihana sinä! siis oikeasti, vaikutat niiin mahtavalta tyypiltä. postauksistas tulee aina hyvä mieli :-)
Oo, ihanasti kirjoitettu Hansu. Kiitos sinulle.
Oot niin soma tossa haukottelukuvassa, mahtava ikuistus :—D MUTTA EN KESTÄ NOITA SISARUSKUVIA HAHAHAHAAHAH
HEEHEHEHEE, pysys nyt pöksyissäs.
Taisin olla aikamoisen väsynyt, kun tuollainen haukotus pääsi naamastani.
ahaha, nää on ihania. olen melko varma, että oma hovikuvaajani ihan tahallaan napsii niitä ruutuja jo silloin ku vasta hienovaraisesti kiskon sukkahousuja ylemmäs tai poseerauksen jälkeen niistä raivoisasti nenääni, näteistä ”yähm, karva naamassa” -ilmeistä puhumattakaan…
Ihan alkuun: Mä kyllä aina jaksan ihastella ja ihmetellä sitä, miten kauan olet jaksanut pysyä mun blogin perässä. Suurkiitos. Et tiedäkään miten kivalta tuntuu.
Ja itse asiasta: Naurattaa niin paljon ajatella sessiota, jossa poistat karvoja naamastasi kuvaajan kuvatessa.
Ihanan mojova haukotus! sopii hyvin tähän maanantaiaamuiseen olotilaani :)
-Liisa
Tsihih, haukotus sopi minunkin naamaani tänään kuin nenä päähän.
Kiitos Liisa!
Hahhahaa koitan tässä hillitä nauruani parhaani mukaan, etten herätä päikkäreiltä hoitolasta. Oot loistava! Muistan tosi selkeästi ensimmäisen postauksesi ja siitä asti oon onnenhymy naamalla kirjotuksisas lukenut. Kaikkea hyvää tälle vuodelle!
Naama tyynyyn vaan, niin nauru hälvenee. Haha, kiitos. Etkai nyt sentään koko blogin ensimmäistä postausta muista?
Voi jee, nauroin täällä ääneen:niin hulvattomia kuvia etenkin noilla kuvateksteillä varustettuna! Lohduttavaa, et kaikki muutkaan ei aina ihan onnistu kuvissa. Loistopostaus :)
Ja miten monta epäonnistunutta jäikään julkaisematta? Yhtä onnistunutta kuvaa kohden on sata epäonnista.
Ihania :) mikä on tuo mahtava ekan kuvan huulipuna?
Voi kiitos. Nauru tekee hyvää. Huulipuna on Macin ”Girl about town”.
Ai hitto mä rakastan näitä. Varsinkin tota neljättä, ahahaha!
Mä oon niin kamala näissä. Haha. Mutta toisaalta, näytän kyllä itseltäni.
Nää ei petä. :–) Mukavaa viikkoa! Ja sinne kahaville joskus! <3
Sä et petä, senkin huippu. Mennään todellakin.
Hahahaha! En edes muistanut noita meidän kuvaussessiomme helmiä. Mahtavaa! :D Itsestäkin osaisi kyllä aikaan melkoisen hupigallerian…
Nauran joka kerta niin paljon tuolle, missä huivi lentää mun naamaa päin. Kiitos siis kuvaajalle. Sun epäonnistuneita otoksia taas odotellessa.
Aivan Siis Mielettömän Raikkaita. :)
Aivan siis mielettömän.
[…] kuvat ovat mainiota jatkoa Henriikan ”Kun kamera ei rakasta” -postauksille…. Ei nyt ihan mennyt nappiin meidän yhteiskuvat, mutta ei se mitään, ehkä fiilis silti […]