Minulla on yritys. Olen yrittäjä. Ajattelin kertoa siitä muutaman ajatuksen, sillä tänään on Yrittäjän päivä. Ja koska olette siitä usein kysyneet.

Perustin toiminimeni alkuvuodesta 2015, mutta täyspäiväinen yrittäjä olen ollut maaliskuun lopusta 2017. Ehdin siis tehdä pari vuotta töitä sivutoimisena yrittäjänä päivätöiden rinnalla – viimeiset seitsemän kuukautta tein tosin omasta tahdostani viestintätoimistotöitä vain neljä päivää viikossa.

Minulla on edelleen toiminimi. Se johtuu siitä, etten ole keksinyt yritykselleni hyvää nimeä. Kerran jo luulin keksineeni, vaan sitten peruin päätökseni. Kunhan keksin hyvä nimen, niin perustan Oy:n eli osakeyhtiön. Ja pistän pystyyn nettisivut ja kaiken tärkeän.

Mitä minun yritykseni tekee?

Täällä blogissa näkyy osa kaikesta: teen yritysten ja eri tahojen kanssa blogi- ja sosiaalisen median yhteistöitä: yleensä ne ovat erilaisia kampanjoita, jotka tunnistaa yläotsikosta ”kaupallinen yhteistyö”. Toisinaan ne ovat jotain muuta, esimerkiksi puhekeikkoja, sisällöntuotantoa bloggaajan roolissa yrityksen kanaviin tai esimerkiksi tuotekehitystä.

Bloggaamisen ja kaiken siihen liittyvän lisäksi teen kuitenkin myös paljon muuta, jossa ”Aamukahvilla” ei sinänsä ole olennainen tai ainakaan näkyvä osa: Viestintää, sosiaalisen median projekteja, vaikuttajayhteistyötä, mediasuhteita, tapahtumatuotantoa, tiedottamista, konsultointia ja puhekeikkoja, kuva- ja tekstituotantoa, sosiaalisen median kanavien hallintaa… Kaikkea joka suurin piirtein mahtuu viestinnän yläkaton alle.

Teen siis käytännössä paljon samoja hommia, joita tein viestintäkonsultin roolissa viestintätoimistossa.

Konkreettisia esimerkkejä viimeisten kuukausien töistäni

-Helsinkiläisen kahvilan Facebook- ja Instagram-tilien perustaminen, sisälläntuotanto ja ylläpito
-Suomalaisten lastenvaatemerkin media- ja bloggaajatilaisuuden järjestäminen, vaikuttaja- ja bloggaajastrategian kehittämien ja vaikuttajakampanjan koordinointi
-Elintarvikebrändin vaikuttajakampanjan konseptointi ja koordinointi
-Toisen elintarvikebrändin sosiaalisen median kuvien tuotanto
-Kolmannen elintarvikebrändin pr-toimenpiteet ja tiedottaminen
-Lyhyt puheenvuoro erään yrityksen brändilähettiläiden kick off -tapahtumassa koskien bloggaamista ja siihen inspiroimista
-Suomalaisen yrityksen markkinointi-viestintästrategian workshop-työ ja konsultointi

Tämän lisäksi olen tehnyt esimerkiksi erilaisia kirjoitushommia (esim. tiedotteita).

Asiakkaani ovat pitkälti B2C-puolen (eli kuluttajille suunnattujen tuotteiden ja palvelujen) piirissä, mutta esimerkiksi tällä hetkellä keskustelen yhteistyömahdollisuuksista myös erään selkeästi B2B-asiakkaan kanssa. Eikä näitä kahta sektoria tietenkään voi edes täysin erottaa.

Joskus työt tulevat suoraan minulle, joskus joku toinen pienyrittäjä tai esimerkiksi viestintä- tai mediatoimisto ostaa minulta työtunteja, -päiviä tai -projekteja. Joskus ostan myös apua omalle yritykselleni. Aina en suinkaan tee yksin. Onneksi.

Miltä päiväni yrittäjänä näyttävät?

Keskenään valtavan erilaisilta.

Joskus teen töitä 15 tuntia päivässä, joskus pidän viikon vapaampaa. Joskus istun kotona työpisteelläni, joskus kahvilassa, joskus bussissa tai junassa. Välillä käyn palavereissa tai erilaisisssa tapaamisissa, joskus järjestän tapahtumaa tai olen kuvauskeikalla. Kannan lähes aina läppäriä matkassani, puhelinta vielä useammin. Teen usein töitä iltaisin ja viikonloppuisin, lounastunnin saatan vaikka treenata.

Pidän töitteni teosta, enkä koe haasteeksi motivoida itseäni tekemään. Joillekin kuukausille riittää liikaakin tekemistä, jotkut hetket ovat rauhallisempia. Joskus se johtuu omasta päätöksestäni, aina ei.

En ole kokenut ainakaan vielä tarpeelliseksi rajata esimerkiksi viikonloppua täydelle levolle, mutta en halua tehdä koko ajan töitä. Sanon ei, jos aika ei näytä riittävän tai jos koen, etten ole johonkin oikea tekijä. Nautin myös siitä, että saan päättää keiden ja minkä kanssa teen töitä. En halua olla arveluttavissa jutuissa mukana.

Koska reissaan paljon, niin yleensä matka-ajat ovat rennompaa ja Suomi-ajat kovempaa tykitystä. Teen kuitenkin paljon asioita myös reissun päältä.

Millaisia töitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa?

En vielä tarkalleen tiedä. Yrittäjyyttä on nyt takana muutaman päivän yli puoli vuotta ja kaikki tuntuu vielä uudelta.

En ole vielä tähän mennessä tiennyt, mitä teen ja mistä saan tuloni kahden kuukauden päästä, mutta töitä on aina riittänyt. Nyt tiedän, että tulen pärjäämään syyskuun, enkä osaa pelätä vielä tyhjältä näyttävää lokakuuta. Tällä alalla asiat etenevät usein näin.

Huomaan olevani koko ajan kiinnostuneempi esimerkiksi palvelunkehittämisestä, asioiden visualisoinnista, ideoinnista sekä projektinjohtamisesta. Olen hyvä pitämään lankoja käsissäni ja nautin tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Pidän uudistamisesta ja nopeatempoisuudesta, olen helposti innostuva realisti. Nautin vastuusta ja vähän liian suurista saappaista, erityisesti jos joku toinen pitää toista saapasta.

On niin paljon, mikä kiinnostaa: luonto, matkailu, hyvinvointi, kaupunkikulttuuri, some, tulevaisuus sekä ihmiset käytösmalleineen ja tunteineen… Myös kirjoittaminen on minulle äärimmäisen rakasta ja tulee varmasti pysymään kuvioissa.

Näyttäköön tulevaisuus, mistä itseni löydän. Sisäsyntyinen eteenpäin pyrkiminen ja sopivassa raameissa pysyvä johdonmukaisuus on ainakin aina tähän mennessä ajanut asiasta seuraavaan.

Tänään heräsin Nuuksiosta teltasta ja pidin aamupäivän vapaata paria viestinvaihtoa lukuun ottamatta. Iltapäivällä istuin pari tuntia palaverissa erästä projektia päättäen ja nyt olen tehnyt iltaan saakka töitä rauhallisessa kahvilassa kotikadullani. Kohta lopetan, sillä huomiselle ei ole deadlineja, ja sisko tulee pian iltakahveille.

Nämä kuvat ovat viime viikolta, kun olin tehnyt vähän liian pitkän työpäivän ja vähän liian rankan salitreenin. Raahauduin kaupasta kotiin ja rötkötin lattialla, enkä jaksanut edes pipoa ja takkia riisua. Olin kyllä iloinen, mutta myös uuvahtanut. Vasta jälkikäteen huomasin, että t-paitani on nurinpäin. Aina ei tarvitse olla tarkka, jos työskentelee omineen tai tutussa porukassa. (Kaiken kukkuraksi olin myös treenannut samana päivänä nurinpäin olevassa paidassa. Varsinainen onnistuminen!)

—

Vaikka kaipaankin välillä tosi paljon työyhteisöä, erityisesti viimeistäni, voin hyvin kuvitella olevani yrittäjä elämäni loppuun saakka. Nyt on hyvä juuri näin. En kuitenkaan sulje ovia, ja jos sopiva paikka on minulle auki, voin hyvin palata työntekijäksi jonkun toisen firmaan.

Nyt olen ja pyrin pysymään kiitollisena, että olen onnistunut luomaan itselleni työpaikan, ja että töitä on riittänyt. Kiitos asiakkaille, kiitos yhteistyökumppaneille ja moninaisille verkostoille. Kiitos läheisille, että saan elää paikoitellen tempoilevaa ja vaikeasti hahmotettavaa elämää.

Hyvä yrittäjät! You rule.

-Henriikka