Elämässä riittää niitä hetkiä, kun miettii: ”Ei ehkä pitäisi enää näin vanhana, vaikka olisi kyllä kiva.” Ei ehkä viitsi, kehtaa, uskalla. Heittäytyä ja nauraa, pelleillä ja hassutella. On huomattavan paljon vaikeampaa asettaa itseään naurunalaiseksi ja olla piittaamatta ympärillä möllöttävistä silmäpareista. Ihan niin kuin ketään oikeasti kiinnostaisi juuri sinun tekemisesi.
Yksi sellainen hetki koitti Wienissä, Olympuksen Playground -tilassa, josta löytyi erilaisia valo- ja videokuvausinstallaatioita. Eräässä tilassa oli mahdollisuutena pukea haalarit päälle ja mennä kuosiseinälle typerännäköisenä heilumaan. Ensimmäinen ajatukseni oli ”joojoojoo” ja tuhat huutomerkkiä. Toinen ajatukseni oli ”ehkä ei kuitenkaan pitäisi”, ja kun siitä ajatuksesta päästiin, hilluimme Jennin kanssa haalarit päällä kuin pikkumuksut. Eikä harmittanut.
Olen tullut tulokseen (esittelen kyllä ihmeen usein näitä vankkoja tutkimustuloksiani täällä blogissa), että ketään ei oikeasti jaksa kiinnostaa minun hassutteluni. On turha pelätä liikaa kasvojen menettämistä. Jos joskus heittäytyykin tunteella johonkin, harva oikeasti kohottaa kulmiaan kovin korkealle.
Usein minulle esitetty kysymys on, miten kehtaan poseerata ja ottaa valokuvia julkisella paikalla. Olen päätynyt tähän julkeaan toimintaan yksinkertaisesti siitä syystä, että en itsekään kiinnitä erityistä huomioita muihin ympärillä kuvaaviin. Hyvin yleinen harhaluulo on se, että muut ovat kiinnostuneita ”juuri sinun valokuvatuokiostasi”, ”juuri sinun tekemisistäsi”.
Tietysti ihmiset ovat kiinnostuneita myös muista ihmisistä, niin minäkin. Mutta ei tämä maailma onneksi pyöri yksittäisten napojen ympärillä. Ei minun, ei sinun. Siis hengitä ja hassuttele, jos siltä tuntuu.
En tiedä välittyykö sinne lapsenomaista riemua, mutta sitä tässä hetkessä riitti. Haluaisin ainakin itse olla kapinoimassa sitä aivoihin sitkeästi puskevaa ajatusta vastaan, että muiden katseilla on suurin painoarvo.
Meinasin jättää haalarit päälle, mutta ajattelin, että pitäähän mahdollisimman monen muunkin päästä pöllöilemään.
– Henriikka
Kuvat: minä ja Jenni/Pupulandia
Blogisi tekee jatkuvasti ”haamupäivityksiä” blogilistalle. Saisikohan tätä korjattua?
Hei! Löysin vihdoin mistä johtuu. Vian pitäisi korjautua parin päivän sisään.
JES! Vihdoin korjattu.
Oi että, hyvä kun menit. Tuo nimittäin näyttää hauskalta!
Nauroin katketakseni. Teki hyvää.
Kommentti katosi, täältä pesee uusiksi jotain samansuuntaista: näyttää superhauskalta ja tollanen haalari pitäisi ehdottomasti olla kotonakin, kun känkkäränkkäpäivä iskee. Olen pitkään haaveillut aloittavani jonkun rullalautailun tapaisen harrastuksen, mutta oon tehnyt itselleni isoimmaksi kynnykseksi tuon, että mitä muut ajattelevat. Eihän nyt enää näin vanhana voi mitään tuollasta ja sit kun onkin ihan huono ja nolo. Siksi olisi kiva kuulla Henriikka sun lonkkariasioista, vaikkei aihe näin joulun tienoilla taida kauheen ajankohtainen ollakaan :-) Mutta ehkä pieni kesäfiilistely jossain välissä?
Haha, nyt tuli perille asti.
Mä tiedätkö kehoitan sua vaan aloittamaan. Jos et halua yksinäsi treenata, niin etsit lajin harrastajat Helsingissä tai menet pokalla johonkin pienempien ryhmään treenaamaan ihan ohjauksessa. Mun lonkkaritouhu rajoittuu lähinnä välimatkoihin, lumilautailun kautta se on suht helppoa, jos ei mitään ihmeellisiä temppuja harrasta. Vuodesta 2010 oon yrittänyt vähän lautailla ja samalla iloisella linjalla jatkuu. Viime kesä tosin oli mulle itselleni lonkkarikesistä surkein.
ihanaaaat kuvat MÄKIN TAHDON!!!!!!!!
Haha, sun pitää varmaan ottaa lennot Wieniin ja käydä kokeilemassa!
Hassuttelu on hyvästä ja sopii sulle! Ihan mahtavia kuvia. :)
Kiitos Nella. Mä vähän luulen, että hassuttelu sopii kaikille.
Huikeaa!!! Eikä enää yhtään tuollaisia ”ei ehkä pitäisi”-ajatuksi! :) nauroin tänään tyttärelleni (2 vuotias) kun hän länttäsi tarran nenäänsä ja sanoi ”ota kuva! Minä pelleilen sedälle!” Ja kuva piti lähettää tytön sedälle saman tien! Loistavaa huumoria ja pelasti varmasti sedän päivän! :D
Oot ihan oikeassa. Ei pitäisi ajatella koko ajan niin kauhean paljon. Joskus pitää antaa vaan tilanteen viedä. Pitäisi ottaa muksuista mallia.
Oi että, näihin hetkiin kun pääsisi takaisin! :) Oli maailman paras reissu ja hauskin pöljäilysessio. Otetaan pian uusiksi! <3
No otetaan! Toivottavasti sama hotelli ja sama miljöö. Oot huikean hyvä reissukaveri.
Ihania kuvia, niistä näkyy, että teillä on ollut hauskaa! :)
Meillä kyllä olikin. Vähien yöunien jälkeen yllättäen nauratti aika paljon.
7. kuvan perusteella oot juonut viiniä Wienissä. Ehe hehe heh!
Hehehe heehee niin olenkin. To Do -listaan CHECK ja rasti.