Tänään on kesälomani ensimmäinen päivä. Neljä viikkoa silkkaa ilonpitoa tiedossa, etten sanoisi.

Istun jo junassa, pitäähän loma saada kunnolla käyntiin samantien. Huomenna tanssitaan serkun häitä lapsuudenkodin liepeillä, sunnuntaina suuntaamme sisarusparvella Kuhmon mökille. Siitä hurruuttelen vakiolaina-autollani Vuokattiin, jonka jälkeen nappaan ystäväni Bean Kajaanin juna-asemalta. Viimeiseksi koittaa Nuorgamin kierros, jota ehdinkin jo hehkuttaa.

Siinä olisi sitten puolet lomasta mennyt. Kukaties laitankin vain Bean Helsingin junaan ja jatkan itse vielä Nuorgamista jonnekin? Jos jollain on oivallinen vinkki minne mennä, mitä tehdä, niin kuuntelen mieluusti.

Näillä näkymin tulen kuitenkin kotiin Jannen iloksi, joka painaa duunia kesän läpi. Sai hän sentään muutaman mökkipäivän vapaaksi ensi viikolle. Odotan kovasti Kuhmoa ja tiskausta kivilaiturin päässä, muurikkalettuja  itse poimituilla  siskon poimimilla lakoilla ja kermavaahdolla, hämyisiä juoksulenkkejä hirvien ja karhujen kanssa, sekä Sormulan puotia, josta saa valtavia irtojäätelöpalloja.

Loppulomasta pyörin Helsingissä, luen kirjoja, syön pensasmustikoita enkä suunnittele liikoja. Saattaa olla, että istua möhnötän ja kaivan napaa. Yritän ehkä etsiä meille työ- ja sohvapöytää ja hipsin hiljaa ympäri kotiamme ja mietin tauluille paikkoja.

Hurjaa. Kesäloma. Äiti ja isä! Pian kotona. Juna on asemalla 18:35, tervetuloa hakemaan.

-Henriikka