Yhteistyössä Asennemedia ja LV
Voi, kun voisinkin kertoa teille, miten ahkera pyykkääjä olen tai miten ketterästi mieheni hoitaa pyykkihommat! Mutta myönnettävä on: meillä on kovasti opittavaa.
Ensin hyvät uutiset: Rakastan vaatteiden pesemistä. Meillä on kotona pieni pyykkikone, jossa hurauttelemme pyykkiä puhtaaksi useasti. On ihanaa saada likaiset vaatekappaleet pyykkikoneeseen ja nostella raikkaat, puhtaat vaatteet narulle kuivumaan. Asetella villaiset vaakatasoon, suoristaa t-paitojen saumat ja ripustaa puserot henkevästi henkareille. Kuivat vaatteet saa taitella kauniisti pinoihin ja ottaa taas lempivaatteet käyttöön.
Sitten ne kehnot uutiset: Kuvissa näette järkyttävän tositarinan. Olemme maailman surkeimpia lakana- ja pyyhepyykin kanssa ja kuvien lakanat ovat kauan sitten täyteen mittaansa kasvanut pyykkivuori.
Takaisin hyviin uutisiin: Vaikka emme ole välttämättä niitä nopeimpia pyykkäjiä, niin olemme oppineet pyykinpesussa kuitenkin melko taitaviksi. Yhteiset vuodet, vanhempien neuvot ja paniikki-googlettelu ovat tuoneet taitoja, jotka ovat hioneet meistä vähintään kiitettäviä pyykinpesijöitä. Luin eilen Jennin erittäin hyvän kirjoituksen vaatteiden huollosta ja oli mukava ruksia mielessään kohtia: check, check…
Mutta voi kuulkaa! Nyt on paljastettava, että Janne oli aika käsi pyykkijuttujen kanssa, kun tapasimme. Hukassa olivat niin lämpötilat, pesuaineen määrät kuin oikeaoppiminen räpsiminenkin.
Mutta koska Janne vannoo, ettei tällaista aikaa ole ollut, niin annan meille molemmille puheenvuoron asiasta…
Henriikka:
Kun tapasimme, en sallinut Jannen pestä pyykkiäni. Sukat ja muut saumattomat ja persoonattomat vaatekappaleet vielä meni, mutta muut pidin visusti omalla pyykkireviirilläni. Janne jätti saumat kierteelle ja pesi villa- ja silkkipaidat samoilla aineilla, samoissa pesusatseissa. Paikallispesusta tai tuuletuksesta ei ollut tietoakaan, kun parikymppinen hippi huuhteli pesukoneessa kaikki mitä lattialle oli sattunut käytön jäljiltä jäämään.
Välillä värjäytyi valkoiset paidat, välillä kutistui neuletakki. Mutta hyväntuulinen nutturapää vähät välitti: onhan maailmassa tärkeämpiäkin asioita kuin pyykinpesu ja pussailulla ja jäätelöllä saa takakireän tyttöystävän taas hymyilemään.
Janne:
Pakko alkuun sanoa, etten kyllä muista olleeni huono pyykkien kanssa. Se voi toki johtua siitä, ettei homma oikeasti kiinnostanut suuremmin – kunhan puhtaita vaatteita sai (useimmiten) päälle. Lisäksi en ehkä nähnyt koko pyykinpesua niin hirveän tarkkana puuhana. Tiesin hyvin, kuinka paljon pesuainetta laitetaan ja että vesijohto tulee laittaa päälle (ja laittaa pois päältä heti ohjelman pyörittyä!) ja että täyden koneellisen pyykkääminen on ekologisesti fiksua.
Muistan kyllä käyneeni muutaman tiukan sananvaihdon, kun siirryimme jakamaan yhteisen pesukoneen. Hienosäätöä löytyi materiaalien ja sitä myötä lämpötilojen suhteen. Isoin kritiikki kohdistui kuitenkin ripustamiseen: en toden totta ollut kovinkaan jämpti saumojen kanssa enkä juuri välittänyt, vaikka villavaatteet kuivaisi henkarissa tai jos t-paidan keskeltä löytyi kuivaamisen jälkeen selkeä taitos. Tämän suhteen olen tehnyt ryhtiliikkeen ja nykyään kuivaustelineellä touhuaminen sujuu kuin tanssi. Hah.
Itseäni on vielä pakko kehua sen verran, että olen kyllä tätä nykyä ehdottomasti se taloutemme ahkerampi pyykkimuija, vaikka Henriikka väittää hommaa yhteiseksi. Kone tuntuu pyörivän aivan alituiseen. Tämä voi toki johtua Henriikan suuremmasta työmäärästä sekä omasta opiskelija-statuksesta, muttei se poista arvoa urhoollisilta pyykkivuorten valloituksiltani.
Loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä nykyisin pyykinpesu on yhteinen asia (on on!). Pesulaput katsotaan huolella ja itse olen nykyään useammin mokaavassa roolissa kuin Janne, joka on käynyt kovan koulun neuroottisen valvontani alla.
Vaikka pesupussit, käsinpesu, villaohjelma ja erikoispesuaineet ovat taloudessamme tuttuja, niin kuivapestävät tai kemiallista pesua vaativat vaatteet ja laadukkaiden bleisereiden kaltaiset erikoisvaatteet viemme suosiolla pesulaan.
Tällä hetkellä meillä on käytössä LV:n pyykinpesuaineet valko- ja kirjopyykille, sekä tahranpoistoaine paikallispesua varten. Jannen atooppinen iho ja minun hajusteherkkä nenäni kiittää allergia- ja astmaliiton tunnustamista tuotteista.
Ehdoton enemmistö tulee kuitenkin pestyä ja huolettua kotona. Vaatteenhuolto tuo parhaimmillaan suurta onnistumisen ja hyvän olon tunnetta ja pienillä kikoilla saa aikaan monia lisävuosia lempparivaatteen kanssa.
Arvatkaapa kuinka muuten kävi eilisen pyykkäysyrityksen, kun roudasimme lakanoita kohti pyykkitupaa ja kuivaushuonetta? Naapurissamme asuu samanlainen pyykkivuorta kasvattava lurjus, joka oli varannut sekä molemmat pyykkikoneet että kuivaustilan koko päiväksi klo 15–23.
Uusi viikko, uusi yritys. Ja sen jälkeen ryhtiliike: maksimissaan yhdet likaiset lakanat kerrallaan pesua odottamassa.
-Henriikka
LV:llä on käynnissä kilpailu, jossa voi voittaa viikkopalkintoja ja pääpalkintona vuoden pesuaineet. Kelpuuttaisin ilolla! Käy kurkkaamassa kilpailu: www.miksilv.fi
Ei liity pyykkeihin, mutta ihana tuo mekko johon olet näissä kuvissa sukeltanut! :) (tai liittyy toki vähän, toivottavasti se ei nimittäin koskaan tuhoudu pyykissä)
Kiitos kiitos kiitos. Minäkin tykkään siitä oikein paljon, vaikka aika harvoin se sitten kuitenkin päätyy päälle asti.
Hahaa, ihanapostaus! Meillä pyykkihommat kaatuu niin mulle, toisaalta oon tainnut ihan itse ne omia.. Äiti on ainut, joka tuhoaa tai värjää tullessaan, mutta annan sen hänen tehokkuudelleen anteeksi. Aika mamma, pistää aina paikat kuntoon tullessaan. <3
Pusuja pyykkipäiviin!
Pusuja sinne!
Kuulostaa ihan huikealta äidiltä. Meidän äiti jättää pyykki- ja muut kotihommat suosiolla meille Helsingissä ja oon siihen ihan tyytyväinen, hihi.
Me ollaan jo vuosia käytetty ainoastaan ekologisia pyykinpesuaineita. Suosittelen kokeilemaan! Ihan itsensä sekä ympäristön vuoksi :) Esim. Ruohonjuuressa ihan hyvä valikoima.
Hei joo, toi onkin sellainen juttu, joka pitäisi ottaa kunnolla haltuun. En oo turhan paljon siihen perehtynyt, mutta olisi kyllä hyvä homma.
Hauskan näköiset kuvat! Itse kanssa miehenä rakastan tuota pyykinpesua! Tykään pestä pyykit vanhalla pulsaattoripesukoneella! Minusta on kiehtovaa pestä pyykit pulsaattoripesukoneella ja huudella ja väänellä pyykkejä kuivaksi! Tykään kun on isokasa lakanota ja muita pyykkiä kerralla pestävänä! Tykään kun voi ripustaa pyykit varsinkin kesäisin ulos kuivuman! Olen monet vuodet pessyt omat ja joskus muidenkin pyykkejä näin! Minusta on hieno juttu kun myös mies osalistuu pyykinpesuun! Tälläkin hetkelläkin olisi jonkinlainen pyykkivuori odottamassa mutta kerätään taasen jonkin aikaa jotta tulee jotta vuori kasvaa isomaksi!
Semppiä pyykkinpesuun
Heippa Ari,
ja mainiota, että kommentoit. Välillä on hyvä palauttaa taas mieleen, että blogilla on myös muitakin kuin pelkkää hamekansaa lukijakuntana. Huippu homma!
Pyykkäys on aivan ihanaa, kun siihen on aikaa. Harmittavan usein se vaan unohtuu ja pitää tehdä illan viimeisinä tunteina, kun mieli on jo untenmailla. Ja uijui, ehkäpä joku päivä minäkin ripustelen pyykkejä ulos kuivumaan.
Heippa vaan Henriikka! Kyllä tuo pyykin pesu on minusta kanssa ihanaa varsinkin näin kesä aikaan kun on lämmintä ja aurinko paistaa taivaalla pyykit kuivuvat nopeasti! Keskiviikkona päivä kului mukavasti tuossa pyykin pesussa vanhalla pulsaattorikoneella! Kyllä se käy näinkin toi pyykinpesu! Pesi omia ja sekä äidiltä haettuja pyykkejä! Pidän tuosta pyykin pesusta pulsaattoripesukoneella se on minun lempi hommaani mökillä!
[…] 4. Naisen ja miehen pyykinpesutaidot […]