Tänään olisi edessä muuttopäivä. Mitä luultavimmin pitkä ja raskas muuttopäivä. Onneksi myös epäilläkseni iloinen muuttopäivä, sillä apuna on koko perheeni ja muitakin mukavia tallaajia. Muutto tapahtuu Helsingin sisäisesti, välillä Haaga-Arabianranta, enkä voisi olla enempää onnellinen uudesta kotikaupunginosasta. Parvekkeemme on merelle päin ja neliötkin tipahtavat vain 65 neliöstä kolme neliötä vähemmäksi. Siinä missä entinen asuntomme oli kolmio, niin tämä uusi on kaksio, joten myös huonekoot suurenevat mukavasti. Olen jännittyneen innoissani ja odottavaisin mielin.
Joku saattaa kauhistua, kun paljastan etten koskaan ole nähnyt uutta asuntoamme. Edes valokuvissa. Totta se kuitenkin on. Olen kuullut uudesta, ihanasta kodistamme ainoastaan kuvailua ja lukenut kirjoitettuja faktalukuja (ja käynyt kerran koulumatkallani hipsimässä sniikisti parvekkeen alta). Kyseessä onkin opiskelijasäätiön perheasunto, eikä tässä tapauksessa ennalta näkeminen ollut mahdollista. Janne kävi eilen nappaamassa entiseltä asukkaalta avaimet, mutta siinä on ainoa kosketuspinta uuteen ja tuntemattomaan elinympäristöön.
En ole kuitenkaan lainkaan peloissani. Uskon, että saamme kodistamme muokattua juuri meille sopivan. Sellaisen paikan, jota kaipaa muualla ja johon on aina hyvä palata. Väittäisin pysyvämme aika pitkään onnellisina, kun on tiedossa seinät ympärillä ja astianpesukoneliitäntä, mutta eihän merinäköalat, suuri neliöluku tai vaatehuonekaan ole lainkaan pahitteeksi. Joudumme sanomaan heipat muun muassa entisen kämpän unelmakeittiölle, vessan puukatolle sekä monelle muulle opiskelija-asunnolle mahdottomalle yhtälölle. Samalla toivotan kuitenkin tervetulleeksi vajaan kilometrin koulumatkan ja Arabianrannan kauniit kadut.
Koti on itselleni äärimmäisen tärkeä paikka ja tästä alkaa taas uusi luku kirjassa. Toivottavasti vielä onnellisempi kuin edellinen.
-Henriikka
Onnea uuteen kotiin! Olisikohan muuten mahdollista saada jonkunlaista kämppäpostausta julki? ;)
Varmastikin olisi, mutta siihen menee ehkä aikaa, kun saadaan koti julkaisukelpoiseen kuntoon. Yritän kuitenki napata jo tällä viikolla muutaman pahvilaatikkotaivas-kuvan. Kiitos!
Onnea muuttoon ja ei vietävät, kateus iski kun luin sanan Arabianranta. HOAS:n parhaita asuntoja… Onnittelut arpaonnesta! :)
Se oli kyllä tuuria jos joku. Hypimme riemusta. Kiitos kovasti.
oi miten ihanaan kaupunginosaan te muutatte!! ja viel’ä merinäköala :D ja ois sitten kiva nähdä pian teijän tulevasta asunnosta huonepostaus…..jos ssä nyt saat sen aikaseks ennen seuraavaan taloon muuttoa :DD
Arabianranta on mieletön ja koulukin aivan vieressä. Eiköhän siellä elä vuoden jos toisenkin aivan mielissään. Yritän kovasti kasata huonejuttua, kyllä mä uskon että saan sen tehdyksi sitten, kun ollaan saatu sisustusta vähän valmiiksi. Entisestä kämpästähän mä sellaisen jo teinkin.
Tosi reiluu hei. Protestoin (ja vain salaa iloitten puolestanne) ja käsken postinne vielä ens viikola Haagasta hakehmaan!
!! Muutamma aika kauaksi sinusta Juho, mutta bussi 52 ja 56 ovat lääkettä sun vaivoihin.
Ei hätää, postinsiirto tuo postin uuteen osoitteeseen. Iik, pitääkö jännittää?
Elkää ihmeessä. Elkää oikeasthaan oottako mithään.
Hei äläpä siitä keittiöstä huoli, itellämme on ainakin unelmakeittiö, samassa talossa! (Juho tossa ylhäällä voi todistaa, kun on käynyt) Ei tosin perheasunto vaan kaksio, ehkä ne saattaakin erota jotenkin.
Vaikka nythän oot sen jo nähnyt kun on sunnuntai :)
Tervetuloa taloon ja ehkä tavataan jotain kautta!
Todistan. Rohki soma ja kelpo.
Hmmmmm hyvin hämmentävää keskustella kasvottoman Neean kanssa.. Pitäisikö minun tunnistaa sinut rappukäytäväss?
Joka tapauksessa, keittiö olikin aivan ihana. Ei aivan yhtä ihana kuin edellinen, mutta ansaitsee hyvät arvosanat.
Kiitos Juhollekin näistä jäätävistä murrerohkaisuista.
Täytyy myöntää että aika jäätävää puhua täällä tälleen kun ei edes tunneta. Ja sori siitä! Mutta yhteisiä kavereita on useita, luullakseni. Siksi minä teidät tiedän nimeltä ja olen kuullut että muutatte – yksi kiitos valokuvaavalle viittomakielenopiskelijalle, joka asuu myös samassa talossa :D
HAHA. Nonni, sitten rappukäytävässä ehk joskus nähdään. Anna ÄÄ juoruilee, hyvä niin. Ehkä ihmiskohtalomme sitten vielä joskus tapaavat.