”Tämä Nissan on Sunny.”
”Ai, onks se mun ny?”
Yltä voit lukea isäpappani hauskimman vitsin. On se kuultukin, arviolta kolmesataa kertaa. Ja naurua päälle.
Kuvista voit nähdä Nissanin vuodelta 1990. Se on ukkini vanha ja minulle niin kovin rakas. En ole mikään uskomaton autokuski, mutta tuota harmaata kaunotarta ajan samettisesti.
Maailma olisi parempi paikka, jos kaikki ajaisivat 90-luvun Nissaneita. Ja kaikki käyttäisivät samanlaisia silmälaseja kuin Stig.
Nämä väitteet on täysin keksittyjä, mutta kun mietin sellaista maailmaa, tulee mukava ja lämmin olo. Napoleon Dynamitet kansoittaisivat kadut ja kuppilat, teillä kiitäisi kauniita Japanin rautoja.
Maailma olisi parempi paikka, jos kaikki käyttäisivät turvavyötä. Ja kypärää.
Ajoin ajokorttini kyseisellä autolla. Ajoin myös liukkaan kelin ajon samalla rakkaalla Nissellä. En ollut huomaavinaankaan, kun kiiltävien naapurikaarojen nolot kuskit hihittelivät. Heitin käsijarrukäännöstä kuin viimeistä päivää ja Sunny kehräsi. Vinkkasin ajo-opettajalle silmää ja poistuin kuninkaana paikalta. Liftaajia riitti.
Niin kauan kuin Nissanissa pihisee, olen varannut rattivuoron tai pelkääjän paikan. Joskus voin hyväksyä takapenkinkin. Ostin takkinikin penkkien päälliskankaan mukaan.
– Henriikka
takki/Twist & Tango, farkut/Tiger of Sweden, ruutumekko/Minimum, lasit & kengät/second hand
sunny <3 ansaitsiskohan micrakin oman postauksen?
Ei oo vielä kyllä päässy mun mittapuulla niin korkealle, että saisi oman postauksen. Mutta everything is possible!
Voi, meiltäkin löytyi tuollainen punainen helmi, vuoden -91 Nissan Sunny. Sillä minäkin ajelin ajokorttini, siitä on vain hyviä muistoja. Pari vuotta sitten lähti uskollinen ystävä romuttamolle, mutta hieman onneksi ikävää lieventää se seikka, että nykyisin ajellaan vuoden 2000 Nissan Primeralla. Onhan se paljon uudempi, mutta silti siinä on niin paljon samaa. Käynnistyy kelillä kun kelillä, vaikka välillä vähän epäilyttäisikin. Varmempaan autoon en ole vielä törmännyt!
Oi voi, toivottavasti tämä epeli ei ikinä joudu romuttamolle. Nissanit ei petä.
Kiitos kommentista Noora.
Oih, meillä oli ysärillä kans Sunny! Yksi suosikkikuviani lapsuudesta on kuva, jossa poseeraan kyseisen punaisen paholaisen keulan edessä punainen mekko päällä, naama coolissa irvistyksessä.
Haha, huippua. Sunnyt on helmiä.
Hahhah, ihana :D
Tsihi, sanos muuta!
Tuo on oikeesti maailman paras auto! Ajoin aikanaan (08) itse autokoulun kyseisellä. Mikään auto tuon jälkeen ei tunnu samalta. Meillä oli punainen ja seuriksen riparikierroksilla mätsäsin siihen korkokengät.
Oon muistellu tuota caaraa paljon. Harmi sitä ei ole enää. Maantie taisi pikku hiljaa paljastua pohjan alta.
Haha, voi ei. Maantien pilkkottaminen pohjasta ei ehkä tiedä kovin hyvää tulevaisuutta autolle! Toivotaan parasta tälle meidän uskolliselle kaaralle.
Kiitos kivasta kommentista Saara.
Voi Henriikka, tästä postauksesta tuli tosi huippuhyvä fiilis! Oot huikee. Ja ehdottomasti tähän maailmaan tarvitaan lisää Nissaneita sekä Stig-rillejä.
Oh, miten mukavasti sanottu. Kiitos superpaljon. Tämä maailma tarvitsee lisää tällaisia kommentteja, Nissaneita ja Stig-rillejä!
Kiva postaus ja kotoisan lämmin tunnelma. Eikös Nissanit olleet ennen Datsuneja? Meidän papalla oli joku sellainen ja se sanoi ”Tosa on toi mun ratsuni” :DD
Nyt täytyy myöntää, että mun autotietämys on kovin heikko. Datsuneista mulla ei ole hajua…
Kiitän ja kumarran.
[…] kaikki on valmista. Lähdemme vajaa kahden viikon päästä. Autoksi saimme ukin vanhan, uskollisen Sunnyn, jota olen hehkuttanut niin paljon, että Nissanin kuuluisi ojentaa minulle […]
Kuvasta päätellen käytät itse aina turvavyötä (ja kypärää) ? Hauskoja kuvia kun tietää ettei auto liiku :)
Käytän toki turvavyötä ja kypärää. :) Kiitos.