Viikko sitten Pauliina oli luonamme. Emme olleet koskaan aiemmin tavanneet, mutta tiiviin someseuraamisen johdosta oli olo kuin olisimme. Olimme sopineet, että pääsisin täällä hirsiseinien suojissa Pauliinan kameran eteen ja ottaisimme bodouir-henkiset raskauskuvat. Olin hyvin varovasti kysellyt mahdollisuudesta aiemmin, sillä tiesin Pauliinan puhuneen paljon julkisesti sekundäärisesta lapsettomuudesta. Olisin ymmärtänyt aivan erinomaisesti, jos raskauskuvat eivät olisi niitä,Lue lisää

Kaupallinen yhteistyö: Olympus ”Tahdon uudet silmät Joilla näen kauemmas Pihan yli vuorille Ja niiden lävitse” Näin laulaa Scandinavian Music Group. Yksi nuoruuden lempibändeistäni. Tuntuu, että tänä keväänä olen saanut uudet silmät. Kahdetkin. Ensimmäisillä, ihkaomillani, maailmaa ja ympäristöään on pitänyt katsoa uudella tavalla pandemian valloittaessa lähes kaikki maapallon kolkat. Toiset ovat apusilmät: uusi kamera linsseineen onLue lisää

On vuoden ensimmäinen päivä – se on totaalisen hullua. Viime vuosi vaan vilahti ohi, kuin se olisi kestänyt puolet vuoden mitasta. Kai se aikuisuus sitten on sitä, että aika juoksee eteenpäin ja on yritettävä nauttia lennosta. Olen minä nauttinutkin. Uuden vuoden aatto meni villasukissa ja -paidassa kyhnöttäen, kulunutta vuotta muistellen ja vihreitä ruokia mussuttaen: hernekeittoaLue lisää

Alkaako Instagram best 9 -kollaasit tulla korvista ulos? Minulla ei! On ihana katsoa, mitkä ovat olleet tykätyimpiä kuvia ja hetkiä. Tapani mukaan olen myös analysoinut noita yhdeksän kuvan sarjoja aika lailla. Valokuvaajien tykätyimmät ovat hienoimpia valokuvia, ystävien elämän huippuhetkiä ja bloggaajakollegoiden kuvat jotain näiden kahden väliltä. Myös omien kuvien kohdalla on tapahtunut muutosta vuosien varrella:Lue lisää

Kaupallinen yhteistyö: Olympus Palasimme Trans-Siperian junamatkalta noin kaksi kuukautta sitten. Palaan reissuun ajatuksissani viikottain. Miten uskomattomalta kaikki tuntuukaan ja miten absurdeja nämä hetket jälkikäteen ovatkaan. Matka on tietysti itsessään jo elämys. Juna kuljetti meitä 10 000 kilometriä halki Siperian – ensin Helsingistä Moskovaan, siitä Irkutskin kautta Mongoliaan ja taas Ulan Udden kautta takaisin Venäjälle jaLue lisää

Vuosi 2018 rullaa jo hyvää vauhtia eteenpäin, mutta itse olen edelleen vuodenvaihteen tunnelmissa. En ole siirtynyt henkisesti vielä uuteen, sillä uuden vuoden aatto ei tuntunut tuttuun tapaan uuden alulta, kun vietin sitä Sansibarilla. Johtui varmaan siitä, että perunasalaatti ja Pommac puuttuivat. Joulukuussa Instagramin viime vuoden 9 parasta kuvaa tarinoideen jakoivat ainakin Elisa ja Sara. LuinLue lisää

Yllä oleva kuva on ehkä tunnelmallisin minusta koskaan otettu. Vaihdoin sen eilen Facebookin profiilikuvakseni kuvatekstillä: “Jos olisin artisti, tästä tulisi ehdottomasti levynkansikuva.” Yksi ystävä kommentoi heti: “Teetä omat levynkannet ihan muuten vaan.” Toinen oli jo passittamassa levyntekoon, kun artistilook löytyy jo. Kolmas kirjoitti: “Ostaisin levyn kansikuvan perusteella!” Minun naamallani ei tässä ole juuri osaa eikäLue lisää

Toissapäivänä, torstai-aamuna, olin laittanut kellon herättämään 04:15. Olimme päättäneet Joonaksen kanssa lähteä kuvaamaan keltaista sadetakkia turkoosin veden äärelle, ja aamuvalo on aina kaikista kaunein. Kampesin itseni viiden junaan, hyppäsin Ainolassa pois ja jatkoimme siitä vielä eteenpäin. En ollut vastuussa kartasta, joten en edes tiedä minne. Hoidin eväsvastaavan rooliani kuitenkin kunnialla – eväsleipiä, omenaa ja kahvia.Lue lisää

Kirjoitin ensimmäisessä Rajala Ambassador -valokuvauskilpailun kirjoituksessani, että toivon kilpailun myötä pääseväni kliseistä. Vedän sanani heti takaisin, sillä minähän pidän kliseistä! On yksi klisee, joka on taatusti suosikkini: keltaiset sadetakit. Toisen kierrokseen haasteet kulkevat seuraavilla otsikoilla: Nauru & pitkä valotusaika. Koska vanha second hand -takkini on ollut tavaramerkkini pitkään, päätin ottaa sen elementiksi molempiin kuviin. JosLue lisää

Pysähdyn katsomaan valokuvia, joissa nään tarinan. Pysähdyn lukemaan tarinat, jotka näen valokuvina. Itse osaan paremmin jälkimmäisen, tarinankerronnan. Tarve valokuvaamiselle on tullut sen myötä, kun olen halunnut vahvistaa tekstejäni visuaalisin ottein. Varmistaa, että lukijalla on edes pieniä mahdollisuuksia ymmärtää teksti niin kuin olen sen alunperin tarkoittanut. Kirjoitan yleensä blogiartikkelin kuudesti viikossa, ja kuvat tahdittavat tarinoitani. TyöskentelenLue lisää

Pitää olla tavoitettavissa. Pitää olla blogissa, pitää olla instassa, pitää olla snäpissä ja tuuttaa videoita tubessa. Pitää olla somessa, diginatiivin pitää olla langan päässä. Pitää luoda digipersoona ja brändätä itsensä sosiaalisessa mediassa just eikä melkein. Pitää heittää nasevat twiitit ja kerätä pisteet työpaikan yritysblogissa. Pitää tarkistaa face ja tsekata Tinderin uudet mätsit ja supermätsit. WhatsupissaLue lisää

Ei ole totta millainen kuvasarja. Niin käsinkosketeltava tunnelma ja upeat sävyt, valot ja 70-luku. Voi miksi en ollut silloin laudan kanssa rullailemassa noita samaisia katuja? Miksi en ole siellä nyt? Olisihan Lords of Dogtownin pitänyt jo ajaa minut Yhdysvaltain skeittiparkeille ja tyhjien uima-altaiden reunoille. Katsomaan ja hurraamaan ainakin, jos ei temppuilemaan. Jäbät vetää rennosti paljainLue lisää

Tiistain kunniaksi muutama oma IG-suosikkini. Olen aina pitänyt Instagramista ja seurattujen listalle on kertynyt monenlaisia tilejä: Ystäviä, joita seuraan lähinnä sen vuoksi, että haluan tietää mitä heille kuuluu. Tuntemattomia, joiden visuaalista näkemystä maailmasta arvostan ja ihailen. Yrityksiä, joiden perässä haluan pysyä. Henkilöitä, joilla on kuviensa kautta jotain sanottavaa. Seuraavat kuusi instaajaa ovat tehneet minuun vaikutuksen.Lue lisää

Janne tässä moi. Kirjoitin hetki sitten kamerakamoistamme ja totesin ohimennen kameralaukkumme olevan tarpeisiimme liian pieni. Kamera muutaman putken ja oheissälän kanssa ei sovi, saati jos mukaan ilmestyy joskus lisäputki(a) tai jos mukana haluaisi pitää muutakin tavaraa. Ongelma on se, että käytännöllisyyden lisäksi haluaisin kameralaukkuni tai -reppuni oikeasti näyttävän hyvältä. Vaikka olkalaukku on kameran käyttämisen kannalta kätevä,Lue lisää

Janne tässä moi. Kirjoitin puolitoista vuotta sitten kamerakalustostamme, mutta nyt on päivityksen aika. Kameralaukkumme sisältö on nimittäin hiljalleen kehittynyt ja kehittynyt. Tahtoisin uskoa, että se on kehittynyt kuvaajan mukana. Taustatiedoksi kerrottakoon taas, että ilman tätä blogia en välttämättä olisi ikinä kiinnostunut valokuvauksesta. Asukuvanälkäinen Henriikka iski neljä vuotta sitten järjestelmäkameransa käteeni ja käski ottaa ”hienoja kuvia”.  Sittemmin kamera jaLue lisää

Törmäsinpä kerran internetin lumoavassa maailmassa erääseen kaunottareen nimeltä Dora. Tähän törmäämiseen päädyttiin, kun haimme molemmat miestemme kanssa Lilyn interrail-bloggaajiksi vuonna 2013. Heidän hakemuksensa oli ensimmäisten joukossa ja mietin, että nyt on kyllä sellaiset kilpakumppanit kyseessä, että paras olisi pistää parastaan. Niin kuin ehkä muistatte, pääsimme kuin pääsimmekin sille unelmareissulle, vaikka olin loppuun saakka varma ettäLue lisää

Kaisu Jouppi se on killeri. Kiva ja douppi ja kätevä kameransa kanssa. Kaisu otti minusta tällaisia kuvia pari viikkoa sitten studiossaan. Sainpa samalla käytyä elämäni ensi kerran Järvenpäässä (tai no, vähintään siinä asemalla…). Halusin uuden kuvan tuohon blogin sivupalkkiin (Karoliinakin ehti kommentoida, ettei se vanha ole hääppoinen) ja tiesin Kaisulla olevan homma hanskassa. Näytän näissäLue lisää

Elämässä riittää niitä hetkiä, kun miettii: “Ei ehkä pitäisi enää näin vanhana, vaikka olisi kyllä kiva.” Ei ehkä viitsi, kehtaa, uskalla. Heittäytyä ja nauraa, pelleillä ja hassutella. On huomattavan paljon vaikeampaa asettaa itseään naurunalaiseksi ja olla piittaamatta ympärillä möllöttävistä silmäpareista. Ihan niin kuin ketään oikeasti kiinnostaisi juuri sinun tekemisesi. Yksi sellainen hetki koitti Wienissä, OlympuksenLue lisää

Muutama viikko sitten hain blogissani malleja stailattavakseni Olympus-kampanjan merkeissä. Kampanjassa kuusi bloggaajaa stailasivat lukijat PEN E-PL7-kameroiden mukaan. Hakemuksia oli reilusti yli 200, joten valitettavasti vain muutama hakijoista mahtui mukaan. Nyt olisi aika julkistaa lopputulos ja aloittaa äänestys! En itse joutunut päättämään stailattavaani, mistä olin helpottunut. Mutta mikä mainio yllätys olikaan, että sain stailattavakseni pitkäaikaisen lukijani, maailman suloisimmanLue lisää

Eräs tuttuni postasi tänään facebook-seinälleen Rob Hill Sr:n lainauksen: “My goal is to build a life I don’t need a vacation from“. Sitä ajatusta minä olen tässä lähinnä pyörittänyt päässäni. Sehän on vallan hieno ajatus. Epäilemättä minunkin tavoitteeni. Mutta lähiaikoina olen ollut myös vähän huolissani siitä, miten voimalauseet ja sitaatit tuntuvat koskevan vain murto-osaa ihmisistä.Lue lisää