arkisto:

helmikuu 2015

Täysin turhaa ja aivan ihanaa

_MG_1388 kopio

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on esitellä taloutemme turhimpia tavaroita. Olen viime päivinä käynyt läpi laatikostoja ja kirjahyllyjä ja yrittänyt puhdistaa kotia (lue: sielua) kaikesta turhasta omaisuudesta. Voi kuinka hyvältä tuntuukaan pinota paperinkeräykseen vanhoja luentomuistiinpanoja ja myydä vähälle käytölle jääneet vaatteet naapurin mukaville naisille.

Turhan ja turhan välillä on kuitenkin vissi ero. On turhaa, niin kuin vanhat luentomuistiinpanot kahvitahroin varustelluilla luentolehtiöillä. Sitten on turhaa, niin kuin legopalikan muotoinen lounasrasia. Jälkimmäisen kategorian asiat säästän harkitsematta.

Joskus luin jostain aikakauslehdestä, että kaikilla tavaroilla tulisi olla selkeä funktio. Yritin toteuttaa tätä ajatusmallia hetken aikaa. Ei onnistunut minun kohdallani. Nykyään antaudun suosiolla aina välillä, kun joku vähän vähemmän käytännöllinen, mutta sitäkin hyväntuulisempi esine saa minut ihastumaan.

Näissä kuvissa esillä siis taloutemme turhimpia ja aivan ihania asioita.

_MG_1421 kopio

1. Kuva:
– Turtles-figuurit / Kirpputori
– Peltinen robotti / Berliinin tuliainen
– Pyörä-klemmarit / Tiger
– Lego-eväsrasia / Lego-nettikauppa, joululahja
– Krusifiksi ilman ristiä / Kirpputori
– Björkin C-kasetti / Berliinin tuliainen
– Kuminen robotti-säästöpankki / Joululahja

2. Kuva:
– Satapäin Pantone-postikortteja / Rosebud-kirjakauppa, Kaapelitehdas

3. Kuva:
– Ponit / Jannen tuliaisia Fidalta
– Prinsessakruunu / H&M Kids
– Maailman kaunein vodkapullo / Berliinin tuliainen
– Toy Story -figuuri / Saatu mäkkäristä, kun eka Toy Story tuli 90-luvulla
– Espresso Keep Cup / Kaffecentralen
– My Little Pony -muki / Urban Outfitters

_MG_1425 kopio

Pärjäisin aivan hyvin ilman kaikkea tätä. En tarvitse näistä mitään, yhtää ainutta. Toki juon kahvia mieluummin ponimukista kuin Ikean kömökupposesta ja laitan kernaasti lounasleipäni legorasiaan (Hurraa! Käytin juuri pakottamatta sanaa ”kernaasti”). Mutta tarvitsemisesta on turha puhua, niin kuin usein vääristyneesti monista turhakkeista puhutaan.

No no no, mikä vei turhimman tittelin näistä asioista?

– Henriikka

Ps. Nyt tulisi spotaani tempaus!

Lähetä minulle kuva turhakkeestasi, joka kuitenkin tuo hyvää mieltä arkeen ja josta et malta luopua. Kuvat koostetaan kollaasiksi blogiin myöhemmin. Laitathan kuvan tulemaan maililla sivupalkissa näkyvään osoitteeseen viimeistään 22.helmikuuta. Voit laittaa tahtoessasi mukaan nimesi, nimimerkkisi tai blogisi osoitteen. Kaikkien kuvan lähettäneiden kesken arvotaan jotain täysin turhaa ja aivan ihanaa.

Mummojen suosiossa

_MG_9918 copy kopio

Minä rakastan mummoja ja pappoja. Jos joku tuosta yleistyksestä mielensä pahoittaa, niin minä kyllä tuhahdan ja olen piittaamaton. Mutta pappahattuiset ukit ja mummukorkkikiharaiset mummit, kyllä minä niistä niin välitän. Ja arvaattekos, mummot ovat lähiaikoina myös alkaneet pitää minusta erityisen paljon. Syy siihen on selvä ja yksinkertainen: vihreä villakangastakkini.

Jostain syystä sellaiset lähempänä 80 tai 90 ikävuotta olevat herrasnaiset rakastavat kahta väriä: syvää, Soneran violettia sekä kirkasta tummanvihreää. Kun olen pukeutunut näihin kahteen väriin yhdessä tai erikseen, saan aina juttuseuraa julkisissa liikennevälineissä. Tuntuu, että kulmakunnan kaikilla mummoilla on nostalgisia kertomuksia vihreistä ja violeteista leningeistä, paitapuseroista tai päällystakeista. Kyynel silmässä he kertovat, kuinka vihreä takkini tuo heidän mieleensä nuoruusvuosien kepeyden.

_MG_9906 copy kopio
_MG_9923 kopio_MG_9935 copy kopio

Vihreä takki löytyi kaverin kirpputorikasasta syksyllä. Se oli sellainen lempeä luovutus: ”En kuitenkaan itse käytä sitä, mutta tahtoisin että se löytää hyvän ja arvostavan kodin…” Ja lauloin jo sisäisesti halleluujaa, kun hipelöin takin päällistä ja vakuutin, että olen oikea valinta.

Onhan se minulle suuri. Mutta mahtuupa kaikki korttelin mummot takkini suojiin, kylkeeni kiinni jakamaan elämää ja nostalgiatarinoita.

_MG_9913 copy kopio_MG_9931 kopio_MG_9925 kopio

Ja kuulkas, nämä kuvat otti taas se tuntematon Dora, joka ei enää ole niin tuntematon. Huhu kertoo, että hänen ja ystävänsä blogia taas päivitetään. Käykääpä lukemassa, jos olisi saapunut lisää sunnuntaipostia.

Ja mummoista vielä. Haluaisin mummoystävän. Ajattelin soittaa alueemme seurakuntaan ja kysellä, jos löytyisi joku vihreää ja syvää violettia rakastava mummukainen minulle? Joku yksinäinen, kenen kanssa voisin jakaa elämää palasen tai pari.

– Henriikka

takki, kengät/second hand, farkut/Levi’s, huivi/Weekday

Kuvat: Dora Dalila / Tumblr / Blogi

Lounastaukoa ilahduttamaan: salaatti lasipurkkiin

6a00d8358081ff69e201b7c73825bd970b-800wi

Joskus parempi päivä syntyy ihan pienelläkin asialla. Tuntuu, että netin myötä näitä asioita ja ideoita tulee esiin joka päivä enemmän ja enemmän. Harva idea kuitenkaan enää sytyttää oikein kunnolla, ideoita kun löytyy nykyisin joka lähtöön.

Eilen luin kuitenkin jonkun kekseliään artikkelin lasipurkkiin pakattavista salaateista, ja konseptihan on enemmän kuin briljantti!

6a00d8358081ff69e201bb07dbf331970d-800wi6a00d8358081ff69e201b7c73825e4970b-800wi6a00d8358081ff69e201bb07dbf35f970d-800wi 6a00d8358081ff69e201b8d0c1bb2b970c-800wi

Olen töissä yliopistossa ja vielä tämän kevään saan onnekkaasti pitää opiskelijakorttia ennen valmistumistani. Näin ollen käytän siis työpaikan opiskelijaravintolaa hyödyksi lounasaikaan. Lounassalaatti on kuitenkin niiden päivien ateria, jolloin on kiire töissä, tai teen töitä muualla kuin työhuoneellamme.

Usein ostan salaattitarpeet itse, mutta toisinaan kaupasta tarttuun mukaan myös valmissalaatti. Niistä tuleva muoviroska on kertakaikkisen sietämätöntä, eikä makukaan usein ole kummoinen. Tätä lasipurkkitaidetta katsoessa tekisi mieli vannoa, etten enää koskaan kajoa valmissalaattiin.

6a00d8358081ff69e201b8d0c1baf8970c-800wi  
6a00d8358081ff69e201b7c7382695970b-800wi 6a00d8358081ff69e201bb07dbf351970d-800wi

 Kaunista, ekologista, helppoa, hyvin säilyvää. Miinuksena tietenkin paino, joka voi nousta jonkun verran korkeammaksi kuin muovirasioissa. Olen valmis kantamaan valintani.

Ihanaa sunnuntaita. Täällä vielä sairastetaan, mutta yritän ottaa levon kannalta. Pyjamahousuissa koko päivä.

– Henriikka

Kuvat: A Beatiful Mess