Sellainen mukava kaveri myi facebook-kirppiksellä minulle lakkinsa. L-kokoinen pääni löytää usein parhaimpia asusteita miesmyyjiltä. Haku sovittiin Hakaniemen kulmille, ympyrätalon eteen, ja myyjä sai viisi euroa puhtaana käteen.
Lippahattu on Fredriksonin, tummansininen ja villainen. Erittäin hyvässä kunnossa ja viimapäiviä varten lakki piilottelee sisällään korvaläppiä. Fredriksonia olen käyttänyt elämässäni ennen kerran, omissa ylioppilasjuhlissani yo-lakin muodossa.
Tässä sitten pääsiäissunnuntaina istutiin vanhempien olohuoneessa ja tuijotetaan lipan alta tyytyväisenä pihalle. Mieli on kevyt ja vatsa pääsiäisruoan täyttämä. Perhe piirittää, ja voitin juuri Monopolyn toistamiseen. Family is family but business is business.
En voisi enempää hehkuttaa pääsiäistä. Tunnit vaan vyöryy rauhallisen tasaisesti eikä Helsingin elämää ja menoa ajatella sekuntiakaan. Kindereitä on kadonnut napaan puoli tusinaa, Kinderjuustokakkua muutama mukava pala. Kello viiden pääsiäisateria maistui paremmalta kuin koskaan ennen ja viime yön pääsiäiskirkossa oli nostalgisia Kouvolan tuttuja. Olen juossut kahteen otteeseen teini-iästä tuttuja lenkkipolkuja, hiekkateitä ja asvalttiteitä. Lankalauantain alennusmyynneistä löytyi kesämakuupussit tulevia retkiä varten.
Ikkunan takana istuu lakkipäinen, seesteinen muija. Syvät sisään- ja uloshengitykset tekevät eetvarttia ja huomenna on mukava palata omiin, pölyisiin nurkkiin. Jäi tosin biojäte viemättä ennen lähtöä, joten vastassa voi olla banaanikärpäsarmeija. Parempi olla ajattelematta liikaa, sillä nyt mennään vielä leväten.
Rauhaa.
– Henriikka
