Ei mitenkään erityisen ihmeellinen viikonloppu.
Nahkatakkikelit. Siihen sanaan liittyy niin paljon, että se tuntuu riittävältä yksinään kirjoitettuna. (Joku miettii tässä vaiheessa, että älä sitten kirjoita, mutta kirjoitanpas, koska höpöttäminen on mun juttu. Joku kommentoikin viime viikolla blogini sisältöä ”sopivan haksahtaneiksi löpinöiksi”.) Nahkatakin tuoksu, rennosti kaulaan heitetty huivi, nenäonteloissa ja aivoissa saakka tuntuva katupöly. Mukaan napattu kahvi, kuiva asvaltti ja hymy,Lue lisää






