Joskus sitä joku saattaa kutsua kotiinsa yökylään, vaikka ei olisi koskaan nähnyt toista. Joskus se koti sijaitsee Paimiossa. Sellaiseen kutsuun on paras vastata myöntävästi (huom! selvitä kuitenkin vähän taustoja). Onhan seikkailu aina seikkailu ja junassa istumessa aina oma viehätyksensä. Harvoin se koti on täydellisen ihana, tunnelmallinen ja täynnä rakkautta, mutta toisinaan niinkin. Sitä saattaa huomataLue lisää

Hassuin asia josta minulle ollaan kateellisia, on se, että rakastan kettukarkkeja. Olen elämässäni kuullut niin koomisen monesti, minäkin tahtoisin pitää kettukarkeista, ne on niin kauniita. Olen aina ollut sokerihiiri, niin kuin vaarikin aina sanoi. Herkkupeppu, killivatsa. Ja kettukarkit menee todellakin, mmmmm, ne ihanat suloiset sokeriklöntit. Jotka maistuu hyvin vähän pihlajalle, hyvin paljon sokeripalalle ja jotka rapisevatLue lisää

Tattadadaadadaaa! Uudet kirjahyllyt. Niin ne ääneenlausutut, lyhyen tähtäimen unelmat vaan tuppaavat toisinaan toteutumaan. Ei mennytkään kuin kolmisen kuukautta, että sain siskolle myydyn kirjahyllyn tilalle uudet. Olin ollut nokkela ja miettinyt, että jos myyn vanhani pois, löydän varmasti motivaation hankkia nopeasti uudet. Vaan kuinka kävikään, kirjat seisoivat pinoissaan lattialla ympäri taloa useamman kuukauden. Mutta nyt neLue lisää

Rakastin ala- ja yläasteikäisenä sinistä. Halusin kaiken olevan sinistä, sinistä, sinistä aina vaan. Kun huoneeni remontoitiin, en suostunut edes harkitsemaan muita värejä, vaan porskutin suunnitelmaani eteenpäin sinisin unelmin. Yläasteen loppupuolella tuli eteen totaalinen kyllästyminen, ähky koko värille ja kaikille sen sävyille. Väri katosi sisustuksesta, vaatteista, ja mielellään olisin poistanut sen mielestänikin. Mutta nyt. Vuosikymmenen jälkeenLue lisää

Muutimme nykyiseen kotiimme viime vuonna, huhtikuun alussa. Lunta oli vielä vähän jäljellä, ja hiihtolatu kulki kotimme vierestä. Meri oli vielä jäässä. Tuntuu, että se oli ihan vasta ja yhtäkkiä tajuan, että siitä on vierähtänyt miltei vuosi. Se on pitkä aika siihen nähden, miten vähän sisustusvisioitani olen toteuttanut. Monet asiat ovat vähän sinne päin, ja muovimattoonLue lisää

Tänään olisi tammikuun viimeinen päivä. Kuinka voi olla mahdollista, että siirrytään jo helmikuuhun vaikka talvi vasta alkoi? Toivottelen ihmisille vieläkin hyvää uutta vuotta, onko se enää edes ajankohtaista? Kalentereitakaan en ole vielä ehtinyt esitellä. Minulla on totuttuun tapaan Frankien seinäkalenteri, Moleskinen ”Planner” ja sitten on yksi, joka kuvissakin esitellään: söpö pupuaiheinen seinäkalenteri alkaneelle vuodelle. LukijaniLue lisää

Ensimmäinen lomapäivä ja yritän saada sormeni kirjoittamaan, vaikka mieleni tekisi nukkua. Pötkötän hotellin sängyssä ja annan toiselle silmälle luvan olla levossa, jos toinen pysyy auki. Aiheenani on eräs totaali friikkaus, joka tapahtui yllättäen muutama viikko sitten. Lähdin extempore Balmuirin ystävämyynteihin, enkä suinkaan palannut kotiin tyhjin käsin. Yhtäkkiä omistinkin kolme huivia, kaksi keittiöpyyhettä ja kaksi käsipyyhettäLue lisää

Laatu. Design. Kestävyys -kolme kovaa, eikö? Olen seurannut tässä muutaman kuukauden ajan nettikauppa Weecosin puuhia ja tämä kirjoitus on toteutettu yhteistyössä heidän kanssaan. Weecos on nettikauppa, joka kokoaa ekologista designia eri brändeiltä saman nettisivun alle. On ihan mahtavaa, että jo nettikaupan valinnalla pystyy tietämään, onko kantamassa kortensa kekoon kestävän kehityksen puolesta. Minäkin olen sellainen laiskanpulskeaLue lisää