Kolme asiaa -blogihaaste

_mg_2741-kopio

Nyt tulisi ystäväkirjasisältöä uteliaille. Sain Idalta kolme asiaa -blogihaasteen ja näitä saikin toden teolla pohtia.

Sitä huomaa ymmärtävänsä itsestään uusia asioita, kun istuu alas miettimään tällaisia kevyitäkin kysymyksiä. Luulen, että lapsuuden slämärit ja ystäväkirjat olivatkin monen pikkutytön ja -pojan elämän ensimmäistä itsetutkiskelua ja terapiaa.

3 asiaa, joista pidän…

Kun ulkona on niin raikas ilma, että kun vetää nenällä ilmaa sisään, niin nenää kipristää.

Kun näkee sisaruksia pitkästä aikaa ja näkee heissä aidon ilahtumisen näkemisestä.

Matkustaa. Kaikkialle. Lähimetsään tai kaukomaille.

_mg_2694-kopio

3 asiaa, joista en pidä…

Feidaamisesta. Kun joku yksinkertaisesti lopettaa vastaamaan puheluihin, viesteihin tai ei peruuta tapaamista, ja joudut itse odottamaan.

Kun löytää käytetyn nuuskamällin, purkan tai kondomin tahtomattaan paikasta, johon se ei kuuluisi.

Tiskaamisesta. Onneksi on tiskikone.

3 asiaa, joita tein viikonloppuna…

Hyvästelin rakkaan ihmisen haudan lepoon.

Vietin kaksi yötä hotellissa.

Vietin ihanan paljon aikaa toisen sukuni kanssa.

_mg_2777-kopio

3 asiaa, jotka osaan…

Olettaakseni osaan puhua melko hyvin. Löydän sanat ja tavat kertoa tarkoittamani.

Olettaakseni osaan myös kirjoittaa melko hyvin. Löydän sanat ja tavat kertoa tarinani.

Olen hyvä löytämään ongelmia ja ratkaisuja niihin. Mieleni kela pyörii koko ajan vinhaa.

3 asiaa, joita en osaa…

Kuunnella tai havannoida mitään, mitä ympärilläni tapahtuu, jos keskityn.

Avata skumppapulloa ilman, että pulssini on vähän normaalia korkeampi.

Piilottaa tunteitani tai mielipiteitäni ja olla diplomaattinen kaikissa hetkissä, joissa se ehkä olisi tarpeen.

_mg_2765-kopio

3 asiaa, jotka haluaisin osata…

Takaperinvoltin niin, että voisin heittää sen koska vain missä vain.

Olisi hienoa, jos osaisi jättää epäolennaisia asioita sikseen, jos ne vievät liikaa energiaa ja aikaa.

Haluaisin osata kuunnella ymmärtääkseni, en vastatakseni.

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä…

Siivota koti. Nostaa lattialla lojuvat vaatteet kaappiin, pestä pyykit, laittaa astiat astianpesukoneeseen…

Sisustaa koti. Löytää vihdoin puuttuvat huonekalut ja panostaa ajan kanssa.

Nähdä rakasta kummityttöäni. Ei pitäisi, mutta haluaisin!

_mg_2775-kopio

3 asiaa, joista stressaan…

Etten vietä riittävästi aikaa perheeni ja ystävieni kanssa, vaikka he ovat niitä elämäni ihmisiä.

Liiasta kiireestä, jota pyrin välttämään.

Vastaamattomista sähköposteista, viesteistä sekä asioista, joita en muista, mutta jotka olen ehkä unohtanut tehdä.

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan…

Sylissä olo, jos saan itse valita, milloin kömmin sinne.

Tehdyt asiat, jonka jälkeen voi keittää kahvit ja olla rauhassa.

ASMR-videot.

_mg_2783-kopio

3 asiaa, joista puhun usein…

Blogista. Bloggaamisesta. Kirjoittamisesta. Kuvaamisesta. Somesta. Viestinnästä. Markkinoinnista. Vaikuttajamarkkinoinnista. Koko kentästä.

Janne.

Sä puhut herkuista, koska sä et saa syödä niitä.” –Ulla

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle…

Kissaemojikuvioiset yöhousut, koska ne tarkoittavat rentoilua.

Retki- tai urheiluvaatteet, joiden ei tarvitse pelätä likaantuvan.

Kunnon juhla-asu, johon saa panostaa hiuksia ja meikkiä myöten.

_mg_2794-kopio

3 asiaa, joita en pue päälleni…

Korkkarisniikkerit.

Kireä haalariasu.

Mitään liian läpinäkyvää.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia…

Siivoojan, mutta en ole vielä koskaan edes harkinnut.

Lentoliput.

Muutaman sellaisen heijastimen lisää, jotka rullautuvat käden ympärille, kun ne iskee käsivartta vasten.

3 asiaa, joista unelmoin…

Turvallisuuden ja vapauden hyvästä tasapainosta.

Elinikäisestä parisuhteesta, jota kaikki eivät kaipaa, mutta joka on kyllä itselleni iso unelma.

Rakkaudesta. Toivosta. Hyväksynnästä. Suvaitsevaisuudesta. Rauhasta.

_mg_2706-kopio

3 asiaa, joita pelkään…

Hyvällä hetkellä en pelkää mitään, mutta huonoina hetkinä:

Järkeni menettämistä.

Liikunta- tai toimintakykyni menettämistä.

Läheisteni menettämistä.

3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa…

Saisin nukuttua pitkiä, pitkiä, pitkiä yöunia. Siinä olikikin kolme pitkää toivetta.

Sellaista tänään.
Nautitaan viikonlopusta.

Terveisin,
Henriikka

Jenni, Uusi Muusa ja Hanne, otatteko blogihaasteen vastaan? Kertokaahan:

3 asiaa, joista pidän…3 asiaa, joista en pidä…3 asiaa, joita tein viikonloppuna…3 asiaa, jotka osaan…3 asiaa, joita en osaa…3 asiaa, jotka haluaisin osata…3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä…3 asiaa, joista stressaan…3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan…3 asiaa, joista puhun usein…3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle…3 asiaa, joita en pue päälleni…3 asiaa, jotka haluaisin hankkia…3 asiaa, joista unelmoin…3 asiaa, joita pelkään…3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa…

Saako näin onnellinen edes olla?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähiaikoina on tuntunut, että kaikki ovet avautuvat. Ne ovat avautuneet sepposen selälleen ja pysyneet auki. Mikään ovi ei tunnu sulkeutuvan, ja maailma on pelkkiä mahdollisuuksia täynnä. Ympärillä olevat ihmiset auttavat jo toteuttamaan unelmiani, kun en edes vielä tiedä niiden olevan olemassa. Kuljen harhaisen epäuskoisena enkä saa sanoiksi purettua miten ihmeissäni olen.

Piti kirjoittaa jotain ihan muuta, mutta olen tänä iltana niin epäilyttävän onnellinen, että halusinkin keskittyä vain siihen. Sillä keskittymällä johonkin tunteeseen, saa sen helposti voimistumaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen sellainen, että hyvien asioiden tapahtuessa rytäkällä, alan huolestua. Vaikka en todellakaan usko, että kaikille olisi kiintiö sontaa varastossa, niin alitajuntaisesti alan odottaa paluuta maan päälle.

Iloitsen kyllä, voi miten paljon iloitsenkaan, mutta yritän myös antaa omaan otsaani luunappeja pilvien keskellä: ”Nyt kyllä rauhoitut, kyllä sinunkin kohdallesi vielä onnettomuus osuu.

Niin kuin muka heikkoon elämänhetkeen voisi koskaan kunnolla valmistautua.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pitäisi oppia siitä eroon. Onnellisuus ja kiitollisuus voivat rauhassa nousta päähäni.

Esimerkiksi tänään kroppaani sattuu fyysisesti, kun olen niin täynnä syvää intoa elämää kohtaan. Moni haaveilemani asia on toteutunut, jonka lisäksi on tapahtunut hienoja asioita, joita en ole ehtinyt vielä edes ajatella ennen niiden tapahtumista.

Olen saanut tehdä syksyn nelipäiväistä viikkoa, olen saanut tehdä innostavia työtehtäviä, saan toteuttaa tulevaisuudessa useita blogiyhteistöitä hyväntekeväisyyttä harjoittavien tai muuten inspiroivien tahojen kanssa. Tänään sain kuulla, että minut on hakuvideoni perusteella valittu erääseen projektiin, joka saa sydämen hakkamaan innosta ja pelosta samanaikaisesti, vaikkei se olekaan mitään elämää suurempaa.

Sekin on toisinaan konstikasta. Että innostuu yhtä suurella volyymilla jostain aivan pienestä kuin elämänkokoisesta asiasta. On ihana tietää, että saan huomenna nousta syysväsymyksestä huolimatta sängystä ja juoda valtava aamutakki päällä rauhassa kahvia. Saako näin onnellinen edes olla?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toivon, ettei kukaan koskaan kuvaa minua ylipirteäksi tai teennäisen iloiseksi, sillä sellaistan ihmisten kanssa on raskas olla. Hermostun itsekin yltiöoptimistisuudesta tai päälleliimatusta positiivisuudesta. Synkistelyllekin on aikansa.

Mutta ehkä marraskuun tulo saa minut palaamaan näihin aiheisiin. Huomasin nimittäin, että olen uinut samanhenkisissä vesissä viimekin vuonna. Keskityn edelleen vuosi sitten ylös kirjoittamiini ystävän sanoihin:

On onnellisuutta, joka tulee ulkoa päin ja muuttuu itsekkyydeksi.
Sitten on onnellisuutta, joka tulee sisältä päin ja muuttuu kiitollisuudeksi.

-Henriikka

Stressikössi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen niin puhki. Istun ystävän luona, keittiön pöydän ääressä, ja odotan saunan lämpenevän. Bea pilkkoo juuri hedelmiä iltapalaksi; hunajamelonia, banaania, päärynää ja sen sellaista. Toivon, että on avokadojakin.

Pian sauna on lämmin. Aion pötköttää lauteilla ikuisuuden ja laittaa suihkumyssyn alle hiusnaamion. Sitten syömme yhdessä, keitämme kahvit ja haemme halpalentoja, jos onni kävisi.

Tämä on todellista keskiviikko-illan hyrinää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olimme juuri pelaamassa kössiä. Huijasin! Tänäänhän pelasimme squashin henkistä racket ballia, sillä oikkuillut selkäni ei olisi ehkä kestänyt kössipallon lyömistä. Saimme varattua vain 30 minuutin vuoron, mutta ilman juomataukoja se oli ihan riittävästi.

Palloilu teki niin hyvää. Unohtaa urheilevansa, kun on niin kivaa. Töissä oli aivan yllättäen erittäin kiire päivä, ja löin kaiken stressin ja paineen kumiseen palloon.

Kerran vahingossa naapurinkin puolelle, mikä nolotti vähän.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lapsena ja teininä nauratti, kun vanhemmat lähtivät palloiluhallille pelaamaan kössiä. Jo sana ”kössi” toivat mielikuvat retroista hikipannoista ja 80-luvun mailoista mieleeni. Ajattelin, että äiti ja isä saavat toki nauttia vanhusten lajistaan, mutta itse en moiseen hommaan aio kajota.

Ja mitä on tapahtunut? Hikoilen työpäivän päätteeksi palloiluhallilla, joka on täynnä hikipantaisia miehiä ja jonka kioskilla myydään suolapähkinöitä ja itsekoottuja euron irtokarkkipusseja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Stressikössi. 

Suosittelen kaikille.

Nyt saunaan.

-Henriikka