Kettukarkkityttö

Hassuin asia josta minulle ollaan kateellisia, on se, että rakastan kettukarkkeja. Olen elämässäni kuullut niin koomisen monesti, minäkin tahtoisin pitää kettukarkeista, ne on niin kauniita. Olen aina ollut sokerihiiri, niin kuin vaarikin aina sanoi. Herkkupeppu, killivatsa. Ja kettukarkit menee todellakin, mmmmm, ne ihanat suloiset sokeriklöntit. Jotka maistuu hyvin vähän pihlajalle, hyvin paljon sokeripalalle ja jotka rapisevat joka puraisulla hampaissa. Ja jotka sulavat suloisesti koristeina kermakakun päällä.

Tämä maanantai kaipasi kettukarkkeja. Kaipasi todella. Ja suloisen ryppyisiä, harmaita lakanoita. Ja sympatiaa. Sitä kaikkein eniten. Mutta missä kettunamuja, siellä sympatiaa.

IMG_8626 (kopio) IMG_8635 (kopio)IMG_8643 (kopio) IMG_8663 (kopio)

Listaihminen rentoutui kirjansa ääressä, karkkia mussuttaen: 642 things to write about. Punainen puuvärikynä käteen ja vastaamaan…

”Describe heaven.”
”5 things you wish you had asked your grandmother or grandfather?”
”Write a script to give telemarketers to solocit donations for starving children in Africa.”
Write 10 new cheers for a high-school cheerleading squad.”
”You are living in Atlanta in 1864. Atlanta is burning. What do you do?”

-Henriikka

Kategoriat: ruoka ja juoma, sisustus 20 kommenttia

Kettukarkkityttö

20 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *