Palkintosaldosta sanattomana

_mg_1031-kopio

Olin eilen juhlimassa The Blog Awards Finland -gaalassa. En ollut tänä vuonna edes ehdolla, mutta koska olen ylpeä työstäni, ajattelin antaa itse itselleni seuraavat palkinnot:

Vuoden veturinkuljettajan tytär, vuoden kyykyillä kasvatettu hauis, vuoden metsästä gaalavalmiiksi tunnissa, vuoden aviomiehen kuvauskykyjen häikäilemätön hyväksikäyttäjä ja vuoden kouvolalaislähtöinen bloggaaja. Erityismaininnan annan itselleni korkeimmasta määrästä repeilykuvia kuluneena vuonna ja siitä, että minulla on jo 25-vuotiaana syviä otsaryppyjä, koska ihmettelen aina ja kaikkea.

Onneksi olkoon! Kiitos, kiitos!

_mg_1014-kopio _mg_1099-kopio

Koska palkintoja ropisi niin suuresti, kannatti tyyliinkin panostaa.

Laitoin päälleni kuusi vuotta sitten ensimmäiseltä interraililtani ostamani harmaanvihertävän mekon. Muistan edelleen kirkkaasti, kun olimme Roomassa, ja vastaan käveli kaunis linnunluinen nainen päällään upea kukkamekko. Sanoin Jannelle ääneen, että mekko on täydellinen.

Nainen meni menojaan, ja jäin luuloon, että mekko on monien satojen eurojen panostus, kunnes törmäsin samaan mekkoon paikallisessa Zarassa. Ostin mekon ja kannoin sitä läpi Euroopan. Kiitos avoselän ja lyhen mitan, taakka ei ollut raskas kantaa.

Näytän mekko päälläni täysin eriltä, kuin se 180-senttinen roomalaiskaunotar. Mutta eikö se ole vain hyvä, ettemme ole kaikki samasta muotista?

_mg_1075-kopio_mg_1153-kopio

Hiukset taikoi taas kerran ystäväni Elina, NAPS Elieliltä. Pelasin kortit hyvin ja varasin normikampaajan eiliselle. Sain Honolulun kellastamat ja kullastamat hiukset takaisin hopeanhohtoisiksi ja kaiken päälle upean kampauksen.

Hykertelin useamman tuntin kampaamonpenkissä ja mietin, mitä palkintoja itselleni jakaisin. Ja ennen kaikkea mitkä ovat runsaat palkinnot!

_mg_1139-kopio _mg_1023-kopio

Jos totta puhutaan, niin en jaksanut juhlia kovin kauan. Sujautin narikassa farkut jalkaan, vaihdoin korkkarit herrainkenkiin ja kävelin Kulosaaren metroasemalle oranssia kyytiä odottamaan. Kymmenen maissa olin jo kotona kahvinkeitossa.

Ilta oli siitäkin huolimatta mukava, ja kävin sanattomana nukkumaan, sillä on tälläisen palkintosaldon eteen tehty töitäkin. Onneksi olkoon vielä! Kiitos, kiitos.

-Henriikka

Ps. Suurkiitos kaikista jaoista, tuesta ja keskustelusta eilisen postauksen ympärillä. En edes kuvitella, millaisen huomion kirjoitus ja aihe saavuttaisi päivän aikana. Teille ojennan kollektiivisesti palkinnon ”vuoden välittävin ja sydämellisin seuraajajoukko.”

Kategoriat: juhlat, muoti, oma tyyli Avainsanat: , , 6 kommenttia

Palkintosaldosta sanattomana

6 kommenttia

  • Mekko näyttää päälläsi todella hyvältä. Ja hauis varsin kiinteältä ;)

  • Tuulia Talvio sanoo:

    Kaunis sinä! <3

  • Rege sanoo:

    En todellakaan tiedä miksi oon ikinä pitänyt sun blogista taukoa! Löysin sen nyt uudelleen ja napostelen tekstin sieltä toisen täältä. Tästä vaan tulee tosi hyvä mieli ja olo tästä sun blogista. Ja tän kirjoituksen kuvat on aivan äärettömän kauniita tahtoo sanoa sinä olet hirveän kaunis ja tuo mekko. Kiitos, jään seurailemaan ja viihtymään 😊

    • Henriikka sanoo:

      Niin ihana kommentti. Kiitos, että palasit. Se jollain tapaa on jopa merkityksellisempää kuin se, ettet olisi koskaan minnekään karannutkaan. Tuhlaajapojan paluu ;) Täällä otetaan avosylin vastaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *