Omatekemä ovikranssi

Tein ennen joulua elämäni ensimmäiset kranssit. Toisen vein tuparilahjaksi, ja toinen, jonka kuva on seuraavana, on roikkunut siitä lähtien ulko-ovessamme.

Olen aina vähän kummeksunut sellaista kranssipuuhastelua. Ajatellut, etten itse nauttisi siitä. Vielä mitä! Niin minä vain taivuttelin kehikkoja ja kiinnitin rautalangalla lehtiä, havuja ja muuta rompetta.

Ja vaikka ovemme kranssista törröttää vähän humoristisesti pitkänhuiskea eukalyptus, niin kranssi on kuitenkin omatekemäni.

Miksi löysin itseni kranssien parista? Bo LKV järjesti ennen joulua lempeän (ja erityisen visuaalisen) brunssin, jonka yhteydessä Hey Look piti kranssiworkshopin.

Oli mukavaa vaihtelua, kun vieraslistassa oli lähinnä sisustusbloggaajia, joiden kanssa valitettavan harvoin osun samoihin tilaisuuksiin. Tunsin myös suurta kiitollisuutta, kun olin vaihtanut viime hetkellä kanariankeltaisen mekkoni harmaa-mustaan; olisin voinut sekoittaa tyylikkään lauman väriharmonian.

Olin Bo:n toimistolla monta tuntia. Ympäristö oli niin valoisa, energisoiva ja raikas. Ympärillä syntyi upeita kransseja, toiset vaikuttivat olevan touhussa täysiä konkareita. Glögilasit tyhjenivät, mutta minä keskityin kahviin ja askarteluun. Tajusin jälkikäteen, etten juuri jutellut kenellekään ollessani niin uppoutunut.

Kranssin perusaskeleet kulkivat suunnilleen seuraavasti: rakenna kehikko, kiinnitä suuria elementtejä kehikkoon, kiinnitä pienempiä elementtejä ja yksityiskohtia kehikkoon, viimeistele. Kaikki hoidettiin rautalanganpätkillä.

Valmiita kranssejani katsoessa tuli olo, että olisinpa tehnyt valtavat viidakkokranssin. Jostain sitä on kuitenkin aloitettava.

Olen aina ajatellut, että niihin koteihin murtaudutaan todennäköisemmin, joissa on ovikoriste. Otin kuitenkin riskin ja voi veljet, miten se ilahduttaakaan. Edelleen, kuukaudenkin jälkeen.

Meillä on kotona vielä jouluvalot ja joulua ajatellen rakennettu kranssikin. Ehkä voisin kaivaa tonttulakit takaisin laatikoistaan.

-Henriikka

8 kommenttia

  1. Avatar Tiina 11.1.2017

    Vau! Onpa makeita kransseja! Mistä materiaalista kehikko on? T.Tiina

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 13.1.2017

      Heippa Tiina,

      Ja kiitos kovasti. Mäkin hullaannuin näihin kransseihin aivan täysin. En oo aivan varma, mitä materiaalia kehikko on, olisikohan koivua. Kaikki taipuva puu sopii hommaan, mutta paju on tietysti paras. Sen verran tiedän, että tämä, josta me tehtiin ei ollut pajua.

      Vastaa
  2. Avatar Sirpale 12.1.2017

    Onpas kaunis! Odotin jotain pallokranssia :DDD (en siis pidä niistä)

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 13.1.2017

      Hahaha, joo tällä kertaa ei tehty pallokransseja. Kiitos sulle :-)

      Vastaa
  3. Avatar Santtu 12.1.2017

    ”Olen aina ajatellut, että niihin koteihin murtaudutaan todennäköisemmin, joissa on ovikoriste.” Tämä lause sai suupielet ylöspäin! Mutta myönnettäköön, että jos olisin murtomies, niin murtautuisin todennäköisesti sinne, missä on kaunein kranssi ovessa. ;)

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 13.1.2017

      No eikö! Minäkin mieluummin kävisin katsomassa sellaisen talon, jonka ovessa on kaunis koriste. Kai se kranssikin kertoo jotain asukkaista.

      Vastaa
  4. Avatar Kaina 12.1.2017

    Olisipa meilläkin yhtä kaunis ulko-ovi <3

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 13.1.2017

      Voi kiitos kiitos. Kieltämättä tekee ihan kauhean paljon, kun ripustaa pari oksaa ja lehteä oveen.

      Siitä vain kransseja askartelemaan. Voin lämmöllä suositella.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.