Kohti Kreikkaa kolme kiloa kevyempänä

(Ensimmäinen huomio: uskomaton K-otsikko!)

Sisar hentoinen pätkäsi eilen valtavan tukkansa lyhyeksi. Nips, naps vaan lähti minun arvioni mukaan noin kolme kiloa hiusta.

Pian päästä leikatut letit ovat jo matkalla hyväntekeväisyysjärjestön kautta peruukkimateriaaliksi, kun me taas suuntaamme huomattavasti kevyemmän lastin kanssa kaksin Kreikkaan.

Minulla on mieletön hiuskateus. Roosaliinan hiukset ovat freshit ja näyttävät koko ajan hyvältä. Kuin koko nainen olisi saanut kosolti itsevarmuutta ja aurinkoenergiaa. Itse könötän vieressä vanhan, vaalean lettini kanssa ja mietin, korostuuko sen elottomuus Kreikan auringon alla. Luultavasti.

Täytyykin ostaa heti tänä iltana joku ihana hattu, jonka voi pitää sitten päässä koko viikon, kotiin saapumiseen saakka.

Emme ole olleet aikoihin reissussa kahdestaan. Niin ihanaa! Ideoita palloteltiin suuntaan ja toiseen, mutta lopulta päädyimme viikon island-hoppingiin ja muutamaan eri Kreikan saareen.

Valkoisten talojen katveeseen, sinisen meren ääreen. Oijoi.

-Henriikka

Kategoriat: matkustus, sisko Avainsanat: , 5 kommenttia

Kohti Kreikkaa kolme kiloa kevyempänä

5 kommenttia

  • Ansku sanoo:

    Henriikka mä niin tykkään susta ja sun jutuista! <3

  • riiri sanoo:

    Ihanat!!

  • J sanoo:

    En tiedä oliko se tämä postaus vai mikä, mutta kun luin tämän aloin pohtia omaa tyyliä ja muutosta. Minulla on takut päässä ja lävistyksiä, en meikkaa tai värjää hiuksia. Joskus meikkasin ja värjäsin tukkaani. Nykyään on kyllä tarjolla luonnonkosmetiikkaa joka olisi minulle oikea vaihtoehto, mutta yksi huulipunakin jonka omistan on kaapissa vailla käyttäjää. En tiedä voiko tätä kriisiksi kutsua, mutta jollain tasolla aloin haaveilla tavanomaisemmasta tyylistä. Katsoin eräs päivä kuvia, kun minulla oli vielä vuosi sitten hetken suora tukka ja ei lävistyksiä. Näytin mielestäni hyvältä. Mietin jopa, että olisinko helpommin lähestyttävissä suoralla tukalla ja ilman lävistyksiä. Ja miltähän tuntuisi meikata? Ei paljoa, mutta jonkin verran. Elämäni on muuttunut ja koen parantuneeni sairaudestani. Ehkä toivoisin sen muutoksen ilmenevän myös jotenkin ulkoisesti. Luen jonkin verran päivittäin blogeja jotka ovat yleensä hyvin erityylisiä kuin itse olen. Se ei ole ongelma, mutta olen siksikin varmaan tässä tilanteessa etten tiedä miltä minä näytän tai haluan näyttää. Ilmentääkö ulkoinen olemus sisäistä maailmaani. Toivottavasti ei haittaa tämä pitkä syväluotaava teksti. On myös jonkin verran seikkoja elämäntavoissani joita olen kyseenalaistanut. En ehkä ole se tavanomaisin kulkuri täällä pallon päällä. Olen hyvin taiteellinen ja luonnonläheinen, mutta jotenkin tunnen, että nyt voisi olla aika jollekkin uudelle. En ala kuormittamaan kehoani kemikaaleilla, mutta voisin panostaa ulkonäkööni jotenkin uudella tavalla. Oli aikoja esim. Lukiossa, kun laittauduin päivittäin. Jotain on tehtävä, tapahduttava. Tunnen identiteettini ja minuuteni murenevan ja jotain uutta on syntymässä. Katsotaan mitä tästä kehkeytyy.

    Hyvää matkaa teille pikkusysterisi näyttää hyvältä.

  • Hanna sanoo:

    Hei,
    Olisin kysynyt minkä hyväntekeväisyysjärjestön kautta siskosi hiukset lähtivät peruukeiksi? Minulla on kolme tytärtä ja heillä valtava määrä hiuksia. Olisi ihanaa, jos kampaajakäynnistä olisi iloa ja hyötyä sitä tarvitseville.

    Kiitos jo etukäteen!

  • pasi sanoo:

    Minullekkin moni on yllytellyt letin leikkuuta, viime mittauksessa pituus oli 39cm. Mutta jotenkin se kuuluu jo hapitukseen. Minun lettini on kasvanut pään läpi leukaan : D)). Joskus käynynnä mieleen, joskos jotenkin leikkimielisesti voisi järjestää hyvään tekeväisyyteen liittyvän tempauksen. Jotta pääsisi siitä eroon : ). Mutta aika hankala yksityisen tallaajan järjestää sellaista, pykälä viidakon takia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *