kategoria

kaverit

Väsynyt nainen, onnellinen Kööpenhamina
Kööpenhaminassa kaikki vaikuttavat onnellisilta. Ihmiset neulovat ulkona lounastaessaan, kaupungin vesireittejä melotaan kanootilla, ja asiakaspalvelijat hymyilevät takuulla niin leveästi, ettei tarvitse miettiä iloisen palvelun aitoutta. Tänään lenkkeillessäni leikkipuiston ohi näin, kun puupöydälle oli levitetty pöytäliina ja kymmeniä viinilaseja. Lapset hyppivät trampoliineilla vieressä, ja vanhemmat kippistelivät keväälle kylmillä valkkarilaseillaan. Ainakin uskon, että viini oli kylmää. Täytynee harkitaLue lisää
Muistan vegaanisen jäätelökesän
Kaupallinen yhteistyö: Ingman & Asennemedia Eräänä kauniina maaliskuun päivänä, jolloin aurinko paistoi ikkunasta kuin kesällä konsanaan, soitin spontaanisti Idalle: “Olisko iltapäivällä jäätelötreffit?” Olin kysynyt muitakin ystäviä mukaan, mutta ilmeisesti kaupunkia lietsoo kiireisten ystävien vitsaus. Ida vastasi parin sekunnin tuumaustauon jälkeen myöntävästi ja lupasi tuoda itsetehtyä granolaa, lakritsi- ja mansikkakastiketta, raakasuklaa ja marjoja mukanaan. I-ha-naa. SiinäLue lisää
Onnellista ystävänpäivää
“Walking with a friend in the dark is better than walking alone in the light.” Helen Keller Kuva: unitedbyblue.com
Suurinta luksusta on kämäily
Tähän on tultu. Kuulun siihen sukupolveen, joka juosta säntäilee suuna päänä sinne ja takaisin. Suoritamme, suoritamme, suoritamme ja sitten masennumme tai kulumme puhki. Ulkoiset paineet ovat sietämättömät, sisäiset paineet potenssiin kymmenen. Keskitymme vain itseemme, emmekä enää ajatella läheisiämme tai tunne empatiaa. Emme edes lue kirjoja! Sus siunakkoon! Eiku. Ehkä kaikki ei ole niin mustavalkoista. MuttaLue lisää
Pahuksen vuodenaikaikävä
Vihoviimeistä hommaa ruveta haikailemaan kesää, kun laahustaa tiistai-illalla töistä kotiin. Kotikatu hohkaa harmaan eri sävyissä. Ei tule kuulonkaan, että 50 eri harmaan astetta riittäisi. Loskaa on vähintään puoleen sääreen saakka ja osa sataa samanaikaisesti niskaan. Mutta niin minä vain haikailin. Kotiin tultuani otin tietokoneelta esiin kansion, jonka nimi on “Vuokatti heinäkuu 2016” ja aloin selataLue lisää
Suomalaisia kahvikuppikuntia
Yhteistyössä Asennemedia ja Arabia Tiesittekö, että Suomi on yhdistysten luvattu maa? Suomessa on enemmän yhdistyksiä kuin lähes missään muualla koko maailmassa. Epämuodollisia yhdistyksiä, kuten harrastekerhoja ja kahviseuroja, on sitäkin enemmän. Yksi näistä epämuodollisista kuppikunnista on on minun ja ystäväni Bean Seikkailukerho. Seikkailukerho aloitettiin kesällä 2014, kun tajusimme, että elämästä on saatava enemmän irti. Halusimme oppiaLue lisää
Syötäisiinkö tänä vuonna enemmän yhdessä?
Yhteistyössä Asennemedia ja Arabia Meillä on matalan kynnyksen koti. Emme hätkähdä, jos joku tulee käymään, vaikkemme ole puunanneet. Siskoni saattaa pikemminkin hätkähtää, jos olemme. Meille saa miltei aina tulla – keitän kahvit ja yritän keksiä jotain syötävää kaapinantimista: pakastinmarjoista, parsakaalista ja kananmunista. En halua, että yhteiset hetket läheisten kanssa harvenevat epäolennaisempien asioiden vuoksi. Esimerkiksi tänäLue lisää
Ruokajuhlaa sydänystävien kesken (+illallisarvonta)
Yhteistyössä Raflaamo & Asennemedia Naurattaa vähän tietää, että moni teistä tunnistaa jo kuvista ystävämme Alinan ja Juuson. Yhtä moni ei ehkä tiedäkään, että heidän elämäänsä ilmaantui Siperian matkamme jälkeen aivan ihana (yli-ihana) pieni ihminen. Vauva-arki on pitänyt ystävämme kiireisinä – tai vähintään vauvanmuotoisessa kuplassa. Joulukuun lopussa saimme kuitenkin tilaisuuden juhlia aikuisporukalla ystävyyttämme hyvän, pitkän illallisenLue lisää
Maailman kauneimpien kakkujen juhlat
Minun oli tarkoitus karata syntymäpäivikseni kauas Helsingistä, kauas Suomesta. Olin puntaroinut Ateenan, Dublinin ja Lissabonin välillä, selaillut jo monta tuntia lentoja ja majoituksia. Äiti ihmetteli, että tarvitseeko sitä aina lähteä. Vastasin, että lähtö on minulle välttämätön (ja erittäin mieluinen) paha, aina jos siihen on mahdollisuuksia. Lykkäsin kuitenkin lentojen ostoa useasti ja yhtäkkiä tuli olo, ettenLue lisää
Kahden hengen pikkujoulut
Olen ennenkin todennut, että jos alkaa kutsua jotain jo ensimmäille kerralla “perinteiseksi”, niin on suurempi mahdollisuus saada se toistumaan tulevaisuudessakin. Tänä viikonloppuna vietämme Idan kanssa perinteisiä kahden hengen pikkujouluja, joita vietimme ensi kerran viime vuonna. Nämä kuvat ovat viime vuodelta, kun kippistelimme ja söimme raakakakkua Halossa, illastimme The Cockissa ja yövyimme Lilla Robertsissa. Teimme vainLue lisää
Rakkautta Turkuun ja 15 minuutin kookos-karri-nuudelikeitto
Vietimme viime viikonlopun Turussa. Turussa aina pohtii, voisiko sinne joskus muuttaa. Kovin vahvaa visiota en ole vielä saanut, enkä keksinyt liiemmin argumenttejakaan. Silti vierailujen aikana ja jälkeen tulee olo, että saatan vielä joskus asua siellä. Keksin kyllä paikkoja ulkomailta, mistä voisin kuvitella löytäväni itseni. Mutta harvoin mietin vakavasti Helsingin ja Lapin tunturien ja erämaiden lisäksiLue lisää
Kuohuva pikkujoulubrunssi ystävien ympäröimänä
Yhteistyössä [ yellow tail ] ja Asennemedia Keep calm and have brunch. Eilisen kiukun jälkeen otetaan täyskäännös takaisin ihanien asioiden pariin: järjestin ystäville kuplivan joulubrunssin ja sain taas tutuksi tulleen lankkupöydän ympärille rakkaita ihmisiä ja herkkuruokaa. Sanoin viikonloppuna ääneen ystävilleni, että yksi elämäni tarkoituksista ja tavoitteista on järjestää mahdollisimman paljon ilahduttavia brunsseja. Ehkä ne ovatLue lisää
Saavathan aikuisetkin yökyläillä?
Vuodet vierii ja elämäntilanteet muuttuu, vaan yhdestä en luovu: yökyläilystä kavereiden kanssa. Olen huomannut ystäväpiirissäni lähivuosina sellaisen selkeän muutoksen entiseen, että yön yli vierailun kynnys on noussut. Nuoruuden spontaanius on karannut, eikä makuupussi enää kelpaa. Aamupalaksi halutaan juuri sitä omaa lempicroissanttia ja kahvi on valmistettava omalla keittimellä, omalla myllyllä jauhetuista pavuista. Voi himputti, minä vainLue lisää
Stressikössi
Olen niin puhki. Istun ystävän luona, keittiön pöydän ääressä, ja odotan saunan lämpenevän. Bea pilkkoo juuri hedelmiä iltapalaksi; hunajamelonia, banaania, päärynää ja sen sellaista. Toivon, että on avokadojakin. Pian sauna on lämmin. Aion pötköttää lauteilla ikuisuuden ja laittaa suihkumyssyn alle hiusnaamion. Sitten syömme yhdessä, keitämme kahvit ja haemme halpalentoja, jos onni kävisi. Tämä on todellistaLue lisää
Haaveitteni sadonkorjuujuhlat kutistuivat lounaaksi
Alkusyksystä minulla oli mielessäni massiivinen tapahtumatuotanto: sadonkorjuujuhlat. Kutsuisin tuvan täyteen tuttuja ja tuntemattomia, paikka olisi koristeltu viljantähkin ja kurpitsoin. Haalisin kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista eriparisia, mutta samanhenkisiä lautasia, violetteja ja smaragdinvihreitä viinilaseja ja ajanpatinoimia kuparilusikoita. Kaikki olisi käsinkosketeltavan rustiikkista ja huolettoman viimeistelemätöntä. Laseja kohoteltaisiin ja kilisteltäisiin, vieraat pitäisivät nauruhermoja koettelevia ja loppumattoman liikuttavia puheita syksystä, onnellisuudestaLue lisää
Syksyn kaunein ja herkullisin brunssi
Yhteistyössä Asennemedia & Risenta Jostain syystä monilla suomalaisilla on tapana lopettaa kaikki illanvietot, yhteiset ravintolaillat ja ihanat aamiaiset ystävien kanssa, kun syksy saapuu. Kaikki lukkiutuvat omiin perhepiireihinsä, ja kun grillikausi taas toukokuussa avataan, alkaa neljän kuukauden ilonpito. Voisiko syksyyn kuulua molemmat? Ei unohdeta perhettä, muttei ystäviäkään. Olen ottanut tavoitteekseni pitää kalenterissa yhteiset kokoontumiset ruoan ääreenLue lisää
Norjan Geiranger (tiivistetysti)
Kun syksy viilentää ilmaa ja pimentää illat, voi muistella vielä kerran kesäistä Norjanmatkaa. Muutenhan reissusta on jo melkoisen perusteellisesti raapustettu reitin ja erinäisten aktiviteettien suhteen (melonta, pyöräily), mutta itse kohdetta, Geirangerin vuonoa ja samannimistä kylää, en ole vielä ehtinyt esitellä. Geiranger on mystinen, 250 asukkaan pikku kylä. Se sijaitsee ikään kuin salaisessa laaksossa vuorten jaLue lisää
Kerrankin voi oikeasti sanoa “intiaanikesä”
Enhän ole aivan väärässä, jos väitän eilistä intiaanikesäpäiväksi?  Kävelin illalla kymmenen jälkeen Töölöstä kotiin ilman takkia ja parin kilometrin matkalla meinasi tulla jo liian lämmin. Olin unohtanut koko Taiteiden yön, ja ihmisiä vilisteli siellä sun täällä. Minulla oli kädessäni lahjaksi saatu parin litran viinitonkka mukana, kuin suloinen käsilaukku, ja näytin varmasti siltä, että olisin suuntaamassaLue lisää
Loppukesän juhlaa ja DIY-drinkkibaari
Yhteistyössä Asennemedia ja SodaStream Flow-festivaalilauantaina meille saapui hallittavissa olevan kokoinen, kolmen hengen ryhmärämä viettämään Flow-etkoja. Ensimmäinen saapui tapansa mukaan ajoissa, toinen sharpisti tasalta ja kolmas sateessa fillariaan fiksattuaan tovin myöhemmin hiukset märkänä ja hymy leveänä. Kaikki saatiin kuitenkin nopeasti ruoan valtaamaan pyötään, kuplivat drinkit kädessään. Olin jännittänyt vähän ennakkoon. En ollut koskaan ennen tehnyt drinkkejäLue lisää
Kesää talteen suuriin säiliöihin
Maanantaina join kesän ensimmäiset kahvit Cafe Regatassa. Miksi en löytänyt sinne aiemmin? Maaliskuun lopussa yritin, mutta puoti oli silloin kiinni, eikä maaliskuuta ehkä olisi kesäksi lasketukaan. Käytin myös yli vuosi sitten valmistujaislahjaksi saamani lahkakortin. SUP Regatan työntekijä naureskeli, kun toin edelliskesäisen lahjakortin kanssa nöyränä kyselemään, vieläkö sillä pääsisi melomaan. Luuli, että saavuimme kaukaakin, kun oliLue lisää