Joskus perinteitä syntyy nopeastikin. Tällainen pikatahdilla syntynyt perinne on meidän perheen naisjoukon tammikuinen päiväretki Viroon, Tallinnaan. Tämä oli toinen laatuaan, ja tulevaisuus näyttää jatkuuko perinne yhä vielä. Länsisatamasta starttasi parin tunnin kestoinen laivamatka eilen klo 07.30. Aamupalabuffet oli joululoman unirytmiin tottuneelle kolmikolle suuri ilonaihe, riitti kun ehti raahautua paattiin, syöminen hoitui laineilla keinuen. Muutenkin pidänLue lisää

Aivan uskomattoman vähän sanottavaa. Aivan älyttömän vähän kirjoitettavaa. Pää on tyhjä ja käteni ovat levänneet näppäimistöllä ihan liian kauan. Mikään ei ole typerämpää kuin istua turhaan koneella. Joulu alkaa olla hiljalleen ohi ja Janne huusi juuri viereiseltä sohvalta: ”Ylihuomenna alkaa terveelliset elämäntavat!” Täytyy varmaan nauhoittaa ja kuunteluttaa, kun kaipaan lenkkiseuraa. Olen sentään päässyt sängystä ylös, vaikkaLue lisää

Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen, hohde määrätön siitä lähti, viel´ on auvona ihmisten; kun se loistavi lasten teille, päilyy järvet ja kukkii haat, kuusen kirkkahan luona heille siintää onnelan kaukomaat. Ihanaa Tapaninpäivää kaikille, ehkä viilettättekin jo Tapanin tansseissa. Minä kiskotellen hiljalleen jouluruokien ja pyhäpäivien jälkeen takaisin päiviin, jolloin kaupat on auki ja päivien päätarkoitusLue lisää

Kahdeskymmenesneljäs joulukuuta, jouluaatto 2014. Kylmä pakkaspäivä ja jouluntuoksuinen anoppila. Ihanaa, taas kerran yhtä ihanaa. Ylläolevassa kuvassa on muisto lapsuudesta, 90-luvun puolesta välistä. Paimen, nuori neitsyt Maria sylissään Jeesus-vauva, haudanvakava kertoja (kädessä Raamattu, ei clutch) ja riemukas viestinviejä-enkeli. Esitimme joka joulu sisarusparven voimin jouluevankeliumin isovanhemmille. Ilmeestäni päätellen näyttelijänhomma ei kiinnostanut yhtä paljon kuin odottavat lahjapaketit. MeidätLue lisää

Tosiaan, tajusin että tähänkin kesään on mahtunut niin monet häät, että näiden lauantain häiden kohdalla voidaan puhua ”kesän viimeisistä häistä”. Minkäs minä sille voin, jos ympäriltäni vain porukkaa pariutuu ja lempi leiskuu. En kai minä nyt huuda, että nyt riittää, kahdet häät kesässä on aivan ehdoton maksimi. No, ei viime kesänä loppujen lopuksi juhlittu kuinLue lisää

Voi miten paljon innostusta herättikään unelma kesäleiristä! Kommentteja tuli pilvin pimein, ja monilla vaikutti ihan oikeasti olevan leirin mentävä aukko sydämessä ja ehkä aikatauluissakin. Mutta hei, ajatus omajärjestämästäni leiristä oli vain heitto ilmoille. En usko, että pystyn teille leiriä tässä elämäntilanteessa järjestämään. Koska jos sen tekisin, niin tekisin sen hyvin. Ja siihenhän tarvittaisiin aika paljonLue lisää

Korkeasaari, vähintään kerran kahteen vuoteen, mieluummin kerran vuodessa. Tänä kesänä se päivä oli eilen. Paahtava helle ja mangomelonijätskiä. Rentoilevat, nauravat karhut ja lämmöstä uupuneet apinat. Sanon aina, että voin kääntyä kotiin, kun olen nähnyt tiikerin. Mutta tänä vuonna jaksoin vielä pari tuntia sen jälkeenkin. Pikkupanda oli suloinen, samoin leijonanpennut. Nalletikkarit jäivät odottamaan viileämpiä säitä. EikäLue lisää

En voi väittää, että mieheni tyyli olisi minulle yhdentekevä seikka. En halua kuitenkaan olla yksi niistä naisista, jotka vaatettavat siippansa päästä varpaisiin. Minusta ei kertakaikkiaan ole valitsemaan Jannelle vaatteita aamuisin, saati edellisiltana. Pahinta on nähdä pariskuntia kulkemassa selkeästi huomaten, että mies ei viihdy vaatteissaan, jotka kauniimpi puolisko on hänelle valinnut. Toki toisen pukeminen on kerrassaanLue lisää

Kuhmo, oi Kuhmo. Neljän päivä mökkiloma jäi taakse, ja juna kuljettaa kohti etelää ja kotia. Vanhempani huvittuneesti väittävät minua citykaniksi aina, kun astelen Vogue kainalossa, puiset aurinkolasit nenällä mökkitontillemme. Mutta ihan ihka oikeasti voin sanoa, että on minussa kunnon metsäjänistäkin. Se on jonnekkin sisään iskostettu lapsuuden metsälomilla, kanoottiretkillä ja vaelluksilla. Suo tuntuu tutulta ja karussaLue lisää

Vedin viikonloppuna syvään henkeä. Olin arkea paossa anoppilassa, rakkauden järven äärellä. Syötiin hyvin ja kahviteltiin usein. Katsottiin elokuvaa 12 vuoden orjuudesta ja syötiin irtokarkkia vähintään samaisen kilomäärän edestä. Lauantaina rakkaiden ihmisten yo:t ja valmistujaiset ja illaksi takaisin levon tyyssijaan. Olin ensi kertaa nurmella paljain varpain ja mietin, mitä hetkiä tallentaisin filmikamerallani. Olin vain ja hengitin.Lue lisää

Vaput oli ja meni. Ihmeellinen juhla, joka vain tulee ja menee sormia napsauttamalla. En lähtenyt hillumaan kaupungille, pukenut yo-lakkia tai ostanut foliopalloa. En lähtenyt edes Senaatintorilla käväisemään, vaikka kuulin siellä olevan pomppulinnan. Sen sijaan vietin vappuaattoa naapurissa ysävien juhlissa, ihmisten keskellä ja vappupäivää sisäpiknikin merkeissä meillä kotona. Huomattava määrä ruokaa, ekat paistamani munkit kymmeneen vuoteenLue lisää

”Tänään on legendaarinen päivä. Aion julkaista pilkkijutun blogissa. Käykää siis noin tunnin päästä tsekkaamassa.” ”The Day. Aloitan uuden ajanlaskun tästä päivästä. Huomenna on 1jPp, jälkeen pilkkipostauksen.”  On yksi ainoa blogikirjoitus, jota perheeni on odottanut palavammin kuin kukaan teini taas kerran tulevaa rakkaudenkesää. Kyseessä on viime pääsiäisen pilkkijuttu. Meillä on perheessä perinteenä pitää pääsiäisenä pilkkikisat. PerinneLue lisää

Spontaani mieli vei eilen päiväretkelle Tallinnaan. Edelleen tuntuu hassulta, että Tallinnan reissu on yhtä helppo heittää kuin retki Kouvolaan. Kaksi tuntia laivassa ja perillä ollaan. Aikaa jää päivän aikana vaikka mihin. Meillä oli ostoslistalla Roosaliinan talvikengät, juoksutakki ja miljoona muuta asiaa. On aina rennompaa, kun itsellä ei ole minkäänlaisia tavoitteita. Itse sain vain kuljeskella jaLue lisää

Tiedän, ettei huomenna kukaan enää jaksa puhua joulusta. Kaikki ryntäävät alennusmyynteihin, töihin ja lenkkeilemään. Siksi pinnistin lösöpäiväni viimeisistä tunneista ja kokosin kuvakollaasin joulunpyhiltä. Kaikki meni tutuksi todetun kaavan mukaan. Myöhäinen herätys, joulupuuro, jouluhartaus, sauna, päivällinen, joululaulut, lahjat ja jouluyön kirkko. Hyväksi (miltei täydelliseksi) todettua ei kannata turhaan muuttaa. Olemme sellainen perhe, joka tönöttää joka ikinenLue lisää

Meillä on perheessä vähän sellaisia hassuja naisia. Minä, joka hekotan alituiseen ja juttelen kassahenkilökunnalle mukavia aina vartin liian pitkään. Sitten on siskoni Roosaliina, joka laulaa ja hyräilee taukoamatta arkipuuhia tehdessään. Biisit vaihtelevat virsistä Good Charloten vanhaan tuotantoon, eikä hän muista koskaan kappaleista kuin muutaman lauseen, korkeintaan yhden säkeistön. Sitten on vielä äiti, joka näkee elämässäLue lisää