Piti tulla laittamaan tänne iloisia terveisiä, vaan tuulipa päätti muuttaa yllättäen suuntaa. Viimeisen, valtavalla mutkalla nukutun yön jälkeen hartiani ja niskani olivat niin lukossa, että tuskin pääsin sängystä. Sinnittelin työpäivän, sillä päänsärkyä ei ollut. Äsken treeneissä huomasin venytellessäni, että orastava pääkipu koputtelee. Yhteisten alkulämmittelyn jälkeen sanoin valmentajalle poistuvani takavasemmalle ja pyöräilin kotiin itkua tuhertamaan. PääkipuLue lisää

Paras paikka kotona/Helsingissä/maailmalla? Paras paikka kotona on olohuoneen pyöreän pöydän ympärillä, kun on ystäviä kylässä. Helsingin parhaita löytyy liikaa: Pikkukoski, Johan & Nyströmin kahvila Katajanokalla, Puu-Vallila kaikkinensa… Maailmalla eniten kotonani olen ollut Kööpenhaminassa, mutta New Yorkista en olisi halunnut millään lähteä. Luonnonhelmassa on aina hyvä, Suomessa ja ulkomailla. Mikä on sinun lempi runo/lainaus/viisaus? ”Ei seLue lisää

Puhutko stadin slangia? En puhu. Joitain sanoja on tosin tarttunut, joista isoveljeni huomauttavat: tsygä, steissi, spora, hima, frendi… Kuinka vanha olet? 24 vuotta Mistä olet kotoisin? Kouvolasta, tuosta kauniista betonikaupungista. Keräiletkö jotain? Mitä? Jos keräilet, missä säilytät niitä? Olen keräillyt lähiaikoina kauniita pieniä rasioita, joihin voi säilöä kaikkea. En kyllä tiedä voiko varsinaisesta keräilystä siltiLue lisää

Varoitus! Ei kannata kulkea kanssani, jos et halua ruskettua. Tässä takissa olen sellainen aurinkopaneeli, ettei kesämökille tarvitse muuta. Kesällä kuuluukin kilpailla auringon kanssa. Pyrkiä nauttimaan, rentoutumaan, loistamaan. Napata kaikki auringonenergia ja D-vitamiini ja paistatella päivää silloinkin, kun ei paista. Jos minuun kohdistaa suurennuslasin, pystyy käristämään paperiakin. Verestää hyvin muistia ala-asteen tiedekerhosta. Juhannus on viikon päästäLue lisää

Missä opiskelet? Valmistuin toukokuun lopussa kulttuurituottajaksi Metropolia AMK:sta enkä siis tällä hetkellä opiskele mitään. Kulttuurituotannon opintojen lisäksi luin Jyväskylän yliopistossa suomen kielen, kirjallisuuden ja kasvatustieteiden perusopinnot. Mitä kaikkia vaihtoehtoja mietit sillon aikoinaan kun jouduit miettimään näitä? Lukion jälkeen hain ensimmäisenä vaihtoehtona liikuntatieteelliseen, sillä olin luullut koko elämäni haluavani liikunnanopettajaksi. Sen lisäksi hain opiskelemaan kulttuurituottajaksi ja äidinkielenopettajaksi.Lue lisää

”Maailmassa on vielä hyvyyttä”, ajattelin minä, kun näin nämä kaverukset. Syöksyn harvemmin kirjoittamaan tai jakamaan sisältöä samantien, mutta nyt se oli tehtävä. Jos näin yksinkertainen idea kutittaa näin paljon jalkapohjista ja vääntää kasvoille tiukan U:n muotoisen hymyn, niin se on kyllä laitettava kiertoon. Pehmoavikset ovat ukrainalaisen Anna Dovganin käsialaa. En tiedä mikä hänet on laittanutLue lisää

Nepalin maanjäristyksen todelliset tuhot ja sen vaikutukset ovat vasta paljastumassa. Nepalin viranomaiset ja avustusjärjestöt ovat varoittaneet, että kulkutaudit alkavat pian levitä, jos vedenjakelua ja jätehuoltoa ei pian saada kuntoon. Unicefin tietojen mukaan taas lähes miljoonaa lasta kärsii vakavasti maanjäristyksen seurauksista. Suurin huoli on nimeomaan puhtaan veden ja ruoan riittävyys. Virallinen uhriluku nousi eilen 3 200:n, tänäänLue lisää

Minulla on salainen pahe: haluan mieluummin tietää monesta asiasta vähän kuin yhdestä tai parista paljon. Haluan mieluummin kerätä kasapäin kaikenlaista tietoa kaikenmoisista asioista kuin kehittyä ammattilaiseksi yhdessäkään. Tiedän tiedän, sellaista on tämä nykyajan nuoriso. Mihinkään ei keskitytä, kaikkeen kyllästytään hetkessä ja yrittämään lähdetään ennen todellista tietotaitoa. Mutta kyllä, sellainen minä vain olen. Luonteelleni loistava tapahtumaLue lisää

Hyvät kanssaeläjät, blogiani lukevat henkilöt. Kaipaisin teidän apuanne. Teen ensimmäistä kertaa lukijatutkimusta blogistani ja toivoisin kovasti, että kävisitte vastaamassa siihen. Haluaisin tietää, millaisia ihmisiä siellä puolen ruutua on: mikä teitä kiinnostaa. Haluaisin ymmärtää paremmin, millaista sisältöä kaivataan ja minkä voi suosiolla jättää blogin ulkopuolelle. Samalla voin miettiä, millaisia yhteistyöehdotuksia kannattaa ottaa vastaan ja etenkin millaisia ei.Lue lisää

Onko Kysy!-kirjoitukset vähän 2011? Ehkä 2012? Minusta sopivasta myös 2015, joten ajattelin nyt julkaista sellaisen. Viimeksi annoin teidän horista, jorista ja kysellä kummia syyskuussa pari vuotta sitten, jonka seurauksena jengi sai tietää esimerkiksi pidänkö delfiineistä ja olenko jo täysin pro longboardauksessa. Myös salaiset hyveet kiinnostivat, ja olenko pessyt hiuksiani sadevesiämpärissä (vastauksia kysymyksiin osa 1, 2Lue lisää

Tässä olisi teille pari pientä perjantaipähkinää purtavaksi. Oikein vastanneille glitteriä ja glooriaa! Tehtävä 1: Mikä kuvista ei kuulu joukkoon? Tehtävä 2: Tunnista perjantaihymy. Ei muuta tällä haavaa. Se olisi tervetuloa viikonloppua! Adios adios. -Henriikka

Siinä se nyt on, rakas orkideani. Juuri kun kuukausi takaperin leijuin, että kerrankin onnistuu kukkien kasvatus ja elossapito. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Olisi pitänyt muistaa. Olisi pitänyt pysyä nöyränä ja keskittyä siihen, että kasvi pysyy virkeänä ja elinvoimaisena. Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin. Ei olisi pitänyt ylpeillä, että tässäLue lisää

Täällä sitä vaan ollaan, Tampereen korvessa. Joskus parasta on viheltää pilliin ja ottaa elämä aikalisälle, pakata auto kavereita ja ruokaa täyteen ja huristaa metsään. Jos siellä metsässä vielä on asumiskelpoinen mökki, niin ei mene suotta liian eräilyksi. Kurjet vähän kiljuu (ovatkohan edes kurkia?), ja kahvipannu porisee sopivin väliajoin. Joku uhkarohkea on vielä pilkillä lammen keskellä,Lue lisää

Maaliskuussa mennään jo, buddies! Muistan lapsena talven turhauttamana ajatelleeni, että maaliskuussa alkaa kevät. Silloin riitti lumikinoksia vielä helmikuun jälkeenkin, mutta nyt todella tuntuu siltä. Maaliskuun alun kunniaksi lykätään jakoon lukijoiden lähettämiä kuvia ihanista, mutta täysin turhista tavaroista. Omien turhien härpäkkeiden inspiroimana pyysin teitä laittamaan virtuaaliteitä kuvia omista turhakkeistanne ja tarinoista niiden takana. Lohdullista tietää, etten oleLue lisää

Huomenta kuomat (en tiedä, miksi kutsun teitä aina kuomiksi. Jotenkin en oikein välitä kutsua teitä muruiksi tai muilla liian intiimeillä nimillä. ”Lukija” taas kuulostaa aivan liian tekniseltä ja siltä, etten itse saisi vuorovaikutuksellisesti mitään takaisin. Kuoma siis olkoon käytössä tästäkin edespäin. Joskin esimerkiksi ”toveri” on eri hyvä myös) ja terveisiä Tampereelta. Istun läppäri sylissä HotelliLue lisää

Siellä minä nyt vihdoin olen, Twitterissä.  Olen pitkään seurannut Twitterin menoa duunista käsin, työpaikkojen tileiltä. Olen näinkin pitkään ollut itse liittymättä juttuun mukaan. Sairaslomat ovat kuitenkin antoisaa aikaa: joskus neljä vuotta sitten perustin blogin ollessani vatsataudissa anoppilassa, nyt viikon flunssailun jälkeen oli Twitter-ajatus kypsynyt valmiiksi. Siinä missä Facebookiin nostan uusimmat blogiartikkelit ja hassuja eläinvideoita jaLue lisää

Sain tänään postikortin maailmalta. Ihan oikean kortin (kamalaa, että nykyään korttiakin pitää sanoa ”oikeaksi”, ihan kuin se ei olisi sitä jo automaattisesti). Minulla ei ole hajuakaan, keneltä sen sain. Enkä oikeastaan tahdo tietääkään. Hetken arvailin ja totesin, että se ilahduttaa silti yhtä paljon. Avasin ruskean kirjekuoren paperiveitsellä olettaen, että saisin selville kuka ystävistäni on minuaLue lisää

Armollista lauantaita itse kullekin. Nyt tulisi pala realismia eiliseltä. Jostain syystä ihmisiä kiinnostaa blogeissa ja sosiaalisessa mediassa kaikista eniten ihmisten elämä ”kulissien takana”. Jostain syystä sellainen realismi, jopa paikoitellen inhorealismi, rauhoittuu ihmisten mieliä: ”Ai, heilläkin eletään kuitenkin normaalia elämää. Niilläkään ei onneksi ole aina siistiä”. Jostain syystä edes tavalliset hetket eivät kelpaa, vaan moni toivoisi näkevänsäLue lisää

Mitäs pidätte ylläolevasta kuvasta? Parkkosen Pete käveli sattumalta kuvanoton hetkellä ohitse, päätin pistää flirtiksi ja iskin silmää. Ei lähtenyt Petsku mukaan, vaikka laitoin parastani. Ihmettelen miksi. Jos tosissaan ollaan, tämä on kolmas ”Kun kamera ei rakasta” -kirjoitukseni, jotka syntyivät alunperin todisteena henkilöille, jotka kommentoivat kuviini: ”Sä onnistut aina kuvissa! Susta ei saa huonoa kuvaa!”. EnsimmäinenLue lisää