Joskus muutaman minuutin kampaus on kymmenesti kivempi kuin useamman tunnin. Ystäväni Mira kiepautti niskaani ranskanletin parissa hassussa hetkessä, taitava kun on, ja kiinnitti sen ponnarilla (päätä roikutetaan alaspäin ja letti aloitetaan tekemään niskasta kohti päälakea, ikään kuin väärinpäin). Tupeerasin jääneen hiuskasan sotkuun ja kiinnitin pinneillä nutturaksi.
Tämä kampaushetki oli lauantaiaamuna (ennen kuin lähdimme viettämään lämpöistä kesäpäivää päämäärättömästi Punavuoressa vaellellen, syöden pistaasijätskiä, lounaaksi Fafa’sin falafelejä ja bataattiranskiksia, nauttien kesästä ja puhuen pojista ja kahvia tietysti kaiken päälle mmmmm) ja nyt mennään jo maanantai-illassa. Tulin äsken treeneistä ja Janne nappasi kuvat. Voiko olla huolettomampaa kampausta, kun sillä voi hyrräillä helposti useamman päivän? Minullehan tämä ei ole mikään parin minuutin kampaus, pikemminkin muutaman vuoden. Tällainen tumpelo voi kuitenkin hyväksikäyttää osaavia ystäviään aina tilaisuuden antaessa periksi.
Pihalla paistaa aurinko, dippadappadaa dippadappadii. Ehkä voisin vielä suihkauttaa etuhiuksiin kuivashampoota ja mennä heittelemään katukorista.
Toiset käyttää sanontaa ”samoilla silmillä”, minun omani kuuluu ”samoilla suortuvilla”.
Iloa kaverit!
– Henriikka
