Kaupallinen yhteistyö: WSOY
Syyllistyin siihen itsekin: nimesin otsikon niin, että Lisa Brennan-Jobs ei saanut edes omaa nimeään elämänkertaansa. Leimasin itsekin kirjailijan ensisijaisesti isänsä, Steve Jobsin, tyttäreksi, enkä omaa nimeään kantavaksi.
En varmasti ole tai ole ollut ainoa, joka ajattelee näin. On aikamoista, kun kaikki tuntevat isän, vaikkei tytär itsekään oikein tunne häntä.
Kun luin Lisa Brennan-Jobsin elämänkerran Pikkusintti, päällimmäinen ajatukseni olikin: onneksi en ole Steve Jobsin tytär. Ja että onneksi olen maailman ihanimman isäni tytär.
Kun sain kuulla, että Lisa Brennan-Jobsilta julkaistaan elämänkerta, kiinnostuin heti. En tiennyt ihmissuhteesta mitään, mutta ristiriitainen ja kompleksinen isä-tytär-suhde aiheena tuntui äärimmäisen mielenkiintoiselle ylipäänsäkin, mutta eritoten nyt, kun isänä on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.
Applen perustaja Steve Jobs on herättänyt minussa aina kaiken lisäksi jotain outoa ärsytystä. Tuntui oudolta saada jotain kavalaa henkistä mielihyvää siitä, että tiesi nyt ärsytykselle olleen uutta syvää syytäkin. (Ihan kuin minä muka asiasta jotain ihan oikeasti tietäisin.) (Sitä paitsi syntisestä sisimmästäni viis, niin olisi tietysti niin paljon hienompaa lukea, että Jobs oli menestyksestä huolimatta uskomaton faija.)
Englanniksi Small Fry julkaistiin jo viime syyskuussa. Suomeksi vasta tällä viikolla sekä fyysisenä kirjana että äänikirjana Bookbeatiin. Itse sain kirjan ennakkoon luettavaksi.
”Kolme kuukautta ennen isäni kuolemaa aloin varastella tavaroita hänen talostaan. Hiippailin talossa paljasjaloin ja sujauttelin esineitä taskuihini. – – Aina esineen pihistettyäni tunsin tyydytystä. Lupasin itselleni, että tämä olisi viimeinen kerta. Mutta pian varastamisen halu valtasi minut taas kuin jano.”
Pikkusintin alku kuuluu näin. On hauskaa, että vaikka olin niin sanotusti valinnut puoleni, niin ärsyynnyin alussa kirjailijaan. Varastaminen, plääh. Tuli sellainen olo, että olisit nyt taistellut jollain kypsemmällä keinolla kuin syöpää sairastavalta isältä näpistämällä. Alkukantaiset ajatukseni valitsivat mielessäni puolia isän ja tyttären välillä, ja nyt molemmat vaikuttivat pahiksilta.
Pidemmälle lukiessani ajatukseni pääsivät, onneksi, syvenemään, ja kirja löysi mustan ja valkoisen rinnalle reilusti harmaata. Pikkusintti särkee sydämen – sen sivuilta paistaa rakkautta kaipaavan tyttären järkimuotoon puristettu suuri huuto ja kokoaikainen hämmennys kaikkea ympärillä ollutta kohtaan.
Jobs kielsi tyttärensä dna-testistä huolimatta monta kertaa ja tunnusti tämän lopulta tyttärekseen paljon myöhemmin. Toisaalta Lisan äiti huusi naama punaisena lapselleen, ettei hänen olisi koskaan pitänyt synnyttää tytärtään. Ja kun Lisa muutti lopulta isänsä luokseen asumaan 14-vuotiaana, ehtona oli, että tytär valitsisi ehdottomasti isänsä ja äitinsä väliltä. Hän ei voinut saada elämäänsä molempia. Kuulostaa uskomattomilta elämän eväiltä.
Kirjaa lukiessa tuli olo, ettei oikein koskaan voinut tietää, mitä kukin seuraavaksi tekee tai ajattelee. Että mitä kukin sisimmässään haluaa ja mitkä olisivat esimerkiksi isän ja äidin elämänkerrat ja tarinat samoista hetkistä.
Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Se koukuttaa, vaikka surettaa samalla suuresti. Sen rinnalla, että ajattelin huojentuneena omaa isäsuhdettani, se sai minut pohtimaan, vaatiiko Steve Jobsin kaltaiset mahtimenestykset, multipotentiaalit aina kaiken hapen ja tilan ympäriltään. Kirjan henkilöitä tulee väkisinkin verrattua muihin ihmisiin, läheisempiin ja kaukaisempiin. Onnistuuko maailmanvalloitus inhimilliseltä, hyväkäytöksiseltä ja klassisten standardien mukaan tavalliselta? Tarvitaanko aina ihmishirviöitä?
En osaa vastata. Enkä siihenkään, onko kaikkien hirviöidenkin sisällä kuitenkin aina inhimillisyyttä, jonka elämä ja sen antamat pelikortit tuo tai on tuomatta esiin. Huomaan itse aina kaivavani esiin jotain sellaista, antavani uusia mahdollisuuksia. Mutta on varmasti helppo antaa mahdollisuuksia, kun on sivusta seuraaja.
Tiedoksi fyysisten kirjojen ystäville: Pikkusintti on julkaistu tällä viikolla ja odottaa kaupoissa lukemistaan.
Äänikirjojen ystäville on myös erinomaisia uutisia: Pikkusintti on kunneltavissa äänikirjapalvelu BookBeatista, joka on varmasti jo teille monille tuttu. Ja niille uusille, jotka haluavat tutustua siihen nyt: BookBeat tarjoaa lukijoilleni kuukauden ilmaisen kokeilujakson, jonka avulla voi käydä kuuntelemassa esimerkiksi juuri Lisa Brennan-Jobsin elämänkerran tai tuhansia muita äänikirjoja. Nappaa ilmainen kokeilujakso täältä viimeistään 30.4. (huom! Koodi on vain uusille asiakkaille.)
—
Täällä Lapin reissussa olen ollut aktiivinen äänikirjojen kuuntelija, kun ajoaikaa on riittänyt. Odotan kuitenkin kovasti myös sitä, että pääsen tuonne Kalevankadun Gran Delicaton vakiopöytään, turkoosin seinän läheisyyteen, fyysisen kirjan kanssa uppoutumaan hetkeen, tekstiin ja hyvään salaattiin.
Alan pikkuhiljaa kaivata jopa tuota mattapunaista huulipunaani – mutta en sentään niin paljon kuin ihanaa isääni.
-Henriikka