Voi kultaista lapsuutta, voi kultaista nuoruutta! Oli ystäväkirjat ja sitäkin riipaisevammat päiväkirjat. Kirjoitin päiväkirjaa päivittäin 12-vuotiaasta 18-vuotiaaksi ja kotona minulla on suuri arkku täynnä täyteen kirjoitettuja vihkoja ja kirjasia. Iloa, hämmennystä, ihastusta, nuoruuden paloa ja tuskaa. Kumma kyllä, ettei yhdessäkään ole lukkoa.
Ja auta armias millaisia rakkauskirjeitä ja muita kirjeitä olen lähettänyt! Eivätkä ne ole enää edes omissa käsissäni. Ja nämä ystäväkirjat ovat ihan oma juttunsa. Mielestäni näissä skannatuissa sivuissa parasta on:
– Ihailemani henkilö, jonka olen sutannut yli kuulakärkikynällä myöhemmin. Muistan kyllä hyvin, kuka tämä kyseinen henkilö oli. Hän oli luokkamme nopein juoksija.
– Pyyhekumilla on yritetty poistaa alkuperäiset lempibändit ja -artistit: Arja Koriseva on vaihtunut Mel C:ksi ja Fröbelin palikat Spaissareiksi.
– Mites tuo syntymäpaikka? Kuusankosken aluesairaala, tarkkaa on.
– Kaiken kruununa ylevä tavoite: oppia lukemaan hyvin.
Korjaamolla on jo jonkun aikaa järjestetty klubia, jossa jaetaan noloimmat päiväkirjamuistot julkisesti mikrofoniin. Suomeen menestyksekkäästi rantautunut Päiväkirjaklubi, kuvailee osuvasti teiniaikojen päiväkirjoja:
”Jokainen meistä on ollut nuorena nolo. Kaikkein noloimmat meistä eivät koskaan voi unohtaa nolouttaan, sillä he kirjoittivat päiväkirjaa, eivätkä tajunneet hävittää sitä ennen kuin sille kertyi tunnearvoa.
Päiväkirjaklubi on myötähäpeää, naurua ja ennen kaikkea tunnistettavia tunteita siltä ajalta, kun kuvittelit, että olet ajatuksiesi kanssa täysin yksin – mutta kyllä me olimme kaikki siellä. Klubilla luetaan paitsi päiväkirjamerkintöjä myös rakkauskirjeitä ja kouluaineita. Mitä nolompaa, sen parempi.”
Päiväkirjaklubin innoittamana aloitan nyt uuden postaussarjan: päiväkirjapaljastukset. Julkaisen noloja hetkiä kaiken kansan viihteeksi tasaisin väliajoin täällä blogissani. Ehkä se innostaa myös teitä jakamaan omia noloja tekstejänne kommenttipoksissa ja nauramaan itsellenne?
Jokainen meistä on ollut nuorena nolo. Jokainen meistä on aika nolo edelleen.
-Henriikka