“Aamukahvilla poikaystävä”

Eilinen oli jännittävä päivä. Blogissa oli ollut hurja kävijäpiikki, vaikken kirjoittanut mitään. Hah.

Epäilen, että uteliaisuus oli saanut aika monen sunnuntaita viettävän kurkkaamaan, jos täältä löytyisi rakkauskirjeitä. Romantiikan etsinnän syynä oli tietysti se, että julkaisin yhteiskuvan uuden poikaystävän kanssa Instagramissa.

Poikaystävän. Voi juku. Sellainen minulla tosiaan on.

Rakkautta ja hyviä uutisia tähän koronakevään keskelle on taidettu kaivatatakin. Vastapainoa kaikesta. Jotain aivan muuta. Sen huomasi viestien ja sydämien määrästä.

Kiitos. Miten isosti liikutunkaan, kun elätte mukana.

Niin kuin sanoin, jännittää. Sydän on pelissä. Tämä on ihana asia, mutta silti iso asia elämässäni. Aion ottaa ajatuksilleni ja tunteilleni aikaa, hyristellä tyytyväisenä. Kätkeä sisimpääni, kantaa sydämelläni.

Ja vaikka tiedän, etten ole mikään maailmannapa, on teitä seuraajia kuitenkin jo useita kymmeniä tuhansia. Ja vaikka hyvää haluavat kaikki, tai ainakin valtaosa, niin silti määrä on suuri. Se jännittää myös.  Olen herkkä ja imen rajusti muiden tunnetiloja ja ajatuksia itseeni. Jännittää ihan oikeasti ja aidosti tosi paljon.

Mutta vähän poikaystävästä! Hän on sellainen luonnonystävä, iloinen partasuu. Aurinko. Menninkäiseltä näyttävä päivänsäde. Hyvää keskusteluseuraa, hyvää vapaalaskuseuraa – erinomainen hybridi siis. Ja kuinka kivaa, että saan lainata hänen flanellipaitojaan.

Eikä hän ole somessa, miten mainiota. Voimme siis keskittyä ihan live-elämään tämän ammattini vastapainoksi. Seikkailemaan ja juttelemaan. (Pussailemaan!)

Siinäpä kaikki, mitä haluan tässä vaiheessa kirjoittaa ja olen tosi iloinen, jos kunnioitatte sitä. Voi olla, etten koskaan halua kirjoittaa enempää – en vielä tiedä. Otan ainakin aikaa asioille, vaikka onkin kivaa, että nyt tiedätte kenen kanssa saatan tulevia retkiäni taittaa. On hullu ristiriita, kun toisaalta tekisi mieli kuorruttaa koko maailma vaaleanpunaiseksi, toisaalta olla ihan hipihiljaa kaikesta ja ilakoida itsekseen.

Tuntuu siltä, kuin olisi koko ajan synttärit sisimmässä.

Poikaystävä. Voi juku.

-Henriikka

Kuvat: Dorit Salutskij