Nappisilmät

Aloitin tänään 40 gigan kuvasaldon purkamisen Tansanian matkastani. Mielettömiä muistoja, hienoja kokemuksia ja huvittavinta on, että kahden viikon aikana on unohtunut useita juttuja ensimmäisiltä päiviltä. Ihan sentään nostalgisia tunnelmia ei nouse pintaan, mutta kuvia selatessa saa aina elää hetken toisen kerran.
Olin aivan solmussa kuvien kanssa: mistä alottaisin, mitä kertoisin? Millaisia kuvia laittaisin ensimmäiseksi? Lopulta päädyin siihen, että jaan ensimmäiseksi muistot ja hetket, jotka sykähdyttävät itseäni eniten. Mafingan orpolapset.

Mun sydämessä on ihan erityinen lokero näille talleroille. Ansaitsevat varmasti paikan ensimmäisinä matkakuvista. Luoja siunatkoon kaikkia yhdessä ja erikseen.
Henriikka
Kategoriat: matkustus 18 kommenttia

Nappisilmät

18 kommenttia

  • Jenni sanoo:

    Hei, olisiko sinulle mahdollista lähettää ihan paperista kirjetervehdystä?

    • Henriikka sanoo:

      Heippa, vastaan tähän nyt vaikka muihin kommentteihin vastaaminen on vielä vaiheessa. Siis on todellakin mahdollista, laitapa mulle mailia, niin vaihdellaan osoitteita.

  • Roosa sanoo:

    ihan mielettömän hienoja kuvia ja mielettömän suloisia nappisilmiä! sulla tuntuu olevan suuri ja lämmin sydän, vaali sitä :-)

  • Crystal sanoo:

    Itku tuli. Ihania kullan arvoisia lapsia!

  • Anonymous sanoo:

    Upeita. Kuva 2 on erityisen pysäyttävä. Ne silmät.
    -Helma-

  • julia sanoo:

    Niin kauniita kuvia, että vähän kuivailen poskiani nyt :’) Sulla on ollut varmaan ihan mieletön matka.

  • ida sanoo:

    Veti hiljaiseksi. <3

  • Anonymous sanoo:

    Moni lapsi maailmalla
    nukkuu pilvipeiton alla,
    näkee unta auringosta
    herää harmauteen.
    Taivaan Isä suojaa heitä
    miljoonia nääntyneitä,
    enkeleiden siivin peitä
    heidät nukkumaan,
    nukkumaan.

    Uneen heille toivo anna.
    Pehmein siivin kauas kanna
    unten taikaan uuteen aikaa
    kotiin parempaan.
    Anna kerran aamun koittaa
    rakkauden ja lämmön voittaa.
    Herätä saa silmin kirkkain
    päivään kauneinpaan.

    Jossain pilvipeiton alla
    moni lapsi maailmalla
    yksin nukkuu taivasalla.
    Jossain pilvipeiton alla
    maalla tuntemattomalla,
    moni nukkuu taivasalla

    (Iina Kangasharju:Pilvipeiton alla )

    ihania kuvia olet ottanut <3

  • AINO sanoo:

    Noiden lapsien silmissä asuu kauneus. Ihania!

  • Anonymous sanoo:

    Tekisi niin mieli rutistaa kaikki yhteen isoon halaukseen. Kauniita, kauniita kuvia.

  • MariWLZ sanoo:

    Voi ei, miten tuli itsellä ikävä omaa Afrikan reissua:( Nuo lapset on jotenkin aina niin sympaattisia

  • Anonymous sanoo:

    Ei tämmöisiä kuvia, tulee ihan tippa linssiin ja meikit leviää..sniif <3

  • Anna sanoo:

    Noiden lapsien silmissä on niin paljon potentiaalia….

  • Anonymous sanoo:

    Upeita kuvia! Niin koskettavia, samalla kuitenkin noiden pikku murujen silmistä paistaa toivo. Omilla reissuilla on tullut muutamissa orpokodeissa käytyä eikä niistä koskaan ihan kuivin silmin poistunut..

    Tellu

  • roosaliina. sanoo:

    mulla on vähän ikävä noita !

  • Anonymous sanoo:

    Voi rakkaus sentää <3

  • Henriikka sanoo:

    Voi että teitä kaikkia. Jos minulla on suuri sydän, niin kuin joku sanoi, niin on varmasti teilläkin. Kovasti on ikävä sitä, että voi kaapata pikkukaverin syliin ja rutistaa.

    Me voidaan auttaa niin monin tavoin. Ja nämä pikkuiset ilmeisesti voivat auttaa meitä, vähintään kaivamaan niitä sydämiä sieltä kaiken epämääräisen saastan ja materian alta ymmärtämään elämän olennaisimmat seikat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *