On se sumuinen aika vuodesta. Aamulla herätessä ei näe parvekkeelta lähitietä pidemmälle, ja vastapäisiä taloja ei ole olemassakaan. Ilma on hämyinen ja kirpeä, kaikkialla on savunharmaata ja utuisen sinistä. Koko Arabianranta on pelkkää sumumassaa. Salaperäinen aika vuodesta, ihana aika vuodesta. Tulee väkisinkin selvitettyä ajatuksiaan, kun jää sumun sekaan yksin niiden kanssa. On ollut poikkeuksellinen syksy.Lue lisää

Onks hän maailman söpöin? Hän varmasti on. Tiedättekö, tuo ystäväni Bea on sellainen nainen ettei toista löydy. Juuri sellainen nainen, kenen kanssa aloitetaan elämäntaparemontti (vaikka ei edes olla kovin pohjalla), ja kuitenkin lipitetään vaaleanpunaista pommacia yhteistuumin. Kenen kanssa aloitetaan katsomaan perjantai-illan elokuvaksi jotain uskottavaa draamaa tai palkittua dokumenttia ja kuitenkin 10 minuutin jälkeen vaihdetaan roskaleffaanLue lisää

Viime kevääni joulusta kesään saakka toi uuden asian mukanaan. Olen kirjoittanut eläneeni tietyllä tavalla rankkaa aikaa. Nyt kun tutkimukset ovat vihdoin loppuneet, kirjoitan teille asiasta joka tämän aiheutti: sairastuin keliakiaan. Tarkemmin sanottuna ihokeliakiaan. Tämä elämänmuutos on tuonut paljon uutta ajateltavaa ja läpikäytävää ja väkisinkin vaikuttaa ruokatottumuksiin vahvasti koko loppuelämän ajan. Kaikki alkoi joululomalla, kun kyynärpäihinLue lisää

Kyllä hymyilyttää katsoa matkakuvia, vaikka itse matkasta olisikin vain muutama päivä aikaa. Kööpenhaminassa sai sopivasti kesän hännästä kiinni. Tuntui, että siellä eletään pari viikkoa Helsinkiä jäljessä. Sain vielä nauttia takittomista päivistä ja ilman sukkahousuja olisi voinut viilettää, jos olisi ollut raju muija. Oli ihana kulkea kaikki päivät tennarit tai lenkkarit jalassa. Tuntui niin hyvältä, kunLue lisää

Napakka Google Translate -otsikko on saatu paikoilleen. Toivottavasti meni edes vähän oikein. Tämä olisi kai sellainen juttu, jonka voisi otsikoida ”postikortteja Kööpenhaminasta”, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miksi virtuaalisia valokuvia kutsutaan postikorteiksi. Köpis on taputeltu toistamiseen ja naamalle jäi typerän näköinen hymy, selkään 5 kiloa menomatkaa painavampi rinkka. Tuntuu, että matkustamisesta kirjoittaessani jauhan aina samojaLue lisää

”Kellohameenhelmat heilumaan ja pirtelöt pyörimään, nyt juhlitaan 50-luvun teemalla!” Kai muistatte 20-luvun juhlat? Samaiset upeat neidot löivät jälleen hynttyyt yhteen ja järjestivät kekkerit fiftari-hurmoksessa. Lauantaina riitti riemua, kun oli hampurilaisiksi naamioituja macaron-leivoksia, biljardipallon näköisiä cakepopseja ja universumin älyttömin fiftari-visa. Oli kauniita kellohameita ja etenkin kauniita hymyjä. Miehet oli komeita kuin Dean aikoinaan, ja Jamekset olivatLue lisää

Olipa päivä. Huh huh. Minun on yksinkertaisesti pakko laittaa jakoon kuvia tästä aamupäivästä. Muutamia kuvia tiputinkin jo Instagramiin (@aamukahvilla), mutta nyt pesee lisää. Armeijahenkeä, asennetta, sisua. Rakkauteni jäänmurtajiin leimahti viime kesänä. Rakkauteni urheiluun nousi taas pintaan tänä keväänä juoksun myötä. Nyt oli treeni ja jäänmurtaja samassa tiiviissä paketissa nimeltä Sisu-Bootcamp. Homman pohjalla oli siis ReebokinLue lisää

Voi miten paljon innostusta herättikään unelma kesäleiristä! Kommentteja tuli pilvin pimein, ja monilla vaikutti ihan oikeasti olevan leirin mentävä aukko sydämessä ja ehkä aikatauluissakin. Mutta hei, ajatus omajärjestämästäni leiristä oli vain heitto ilmoille. En usko, että pystyn teille leiriä tässä elämäntilanteessa järjestämään. Koska jos sen tekisin, niin tekisin sen hyvin. Ja siihenhän tarvittaisiin aika paljonLue lisää

Jos ei eilinen ollut syksyn ensimmäinen, niin viimeistään tämä päivä. Olen koko kesän meikannut parvekkeen ovemme vieressä lattialla, suuren peilin edessä. Tänä aamuna istahdin samaan paikkaan ja totesin palelevani kuin pieni, karvaton kissa. Ovi kiinni, osto lämmin. Syksy on tullut. Joka tuutista sitä nyt kuulutetaan, syyssäät sitä ja tätä. Mutta tottahan se on, että kylläLue lisää

Olen yrittänyt aloittaa kirjoittamisen vaikka kuinka monesti. Ei tästä tule mitään. Aihe, josta on niin paljon sanottavaa, mutta ei kuitenkaan yhtään mitään. Jos vaikka aloitan kertomalla, että hain joskus pimeän viime talven heikkona hetkenä mukaan juoksukouluun. Olin seurannut saman promoporukan, adidasheimon, touhuja edellisen ja ensimmäisen juoksukoulun yhteydessä ja kiehutellut päässäni ajatusta hakemisesta. Olen entinen urheilija.Lue lisää

Korkeasaari, vähintään kerran kahteen vuoteen, mieluummin kerran vuodessa. Tänä kesänä se päivä oli eilen. Paahtava helle ja mangomelonijätskiä. Rentoilevat, nauravat karhut ja lämmöstä uupuneet apinat. Sanon aina, että voin kääntyä kotiin, kun olen nähnyt tiikerin. Mutta tänä vuonna jaksoin vielä pari tuntia sen jälkeenkin. Pikkupanda oli suloinen, samoin leijonanpennut. Nalletikkarit jäivät odottamaan viileämpiä säitä. EikäLue lisää

Jotkut asiat vaan yhtäkkiä rantautuvat ja jäävät katukuvaan. Tässä tapauksessa todella rantautuvat, eivätkä oikeastaan ole kaduilla vaan vesireiteillä. Yhtäkkiä tuli SUP, suppaus, supping, supittelu ja villitsi kansan. Tiedättehän lajin, jossa porukka on vastoin kaikkia sääntöjä kääntynyt surffilaudalle seisomaan katse eteenpäin? Ja kaiken lisäksi mukana on mela. Se on SUP ja se on nyt POP, joten täytyihänLue lisää

Elokuustahan ne laulaa siinä biisissä. Senhän te jo tiesittekin. Pian se alkaa, ilma elokuussa. Illat elokuussa, illat elokuussa. Varmaan jaan tätä Reginan biisin sanoja joka ainoa vuosi. Mutta syyttäkää biisin tekijää, joka saa sanat tuntumaan yhtä neitseellisiltä joka vuosi. Siihen melkein pakahtuu. Vaikka ei ole suruja. Vaikka kaikki on kunnossa. Ihmiset ovat levänneita ja näyttävät kauniiltaLue lisää

Kuhmo, oi Kuhmo. Neljän päivä mökkiloma jäi taakse, ja juna kuljettaa kohti etelää ja kotia. Vanhempani huvittuneesti väittävät minua citykaniksi aina, kun astelen Vogue kainalossa, puiset aurinkolasit nenällä mökkitontillemme. Mutta ihan ihka oikeasti voin sanoa, että on minussa kunnon metsäjänistäkin. Se on jonnekkin sisään iskostettu lapsuuden metsälomilla, kanoottiretkillä ja vaelluksilla. Suo tuntuu tutulta ja karussaLue lisää

Ai ai ai, mökkielämää! Kainuun korpien kuiskintaa, hiekkateitä ja karhujen hellää varjelusta. Tropiikki se on ollut täällä itärajallakin. Ei auttanut kuin maata kumipatjalla ja ajelehtia pitkin järvenselkää. Kolmekymmentä astetta ja vesikin reilusti yli kahdenkymmenen. Mitä tämä on? Voisiko tällaisena päivänä olla parempaa tapaa illastaa kuin tehdä muurinpohjalettuja? Lähisuolta itsekerättyjä lakkoja ja kunnolla kermavaahtoa päälle. JaksoinLue lisää

Eilen illalla palasin Porista takaisin Helsinkiin. Vähän siinä kesämielellä, ilosta pirskahdellen aloin käydä kuvia läpi. Valokuvissa on aina se sama hyvä puoli, että voi kerrata tapahtumia ja hetkiä ja palata niihin. Kikatutti ihan kamalasti, meillä oli niin mahtava Jazz-reissu. Neljän naisen porukka, keistä tunsin entuudestaan yhden. Lyötiin keinuvat lanteet ja hulluttelevat mielet yhteen ja pidettiinLue lisää

Suomimatkailu kunniaan. Haaveena on ollut monta vuotta lähteä teltan kanssa kiertämään Suomea moneksi viikoksi tai jopa pariksi kuukaudeksi. Tähän mennessä olen kuitenkin päässyt vain pikavisiitille kotimaan helmiin. Sivistykseni ammoinen aukko on ollut jo pidempään (koko elämäni) Porvoo ja sen suloiset mukulakivikadut ja rantabulevardi. Hääpäivän kunniaksi viime viikolla hyppäsimme sitten spontaanisti bussiin ja körötimme perille Porvooseen.Lue lisää

Takaisin Lahteen ja kesäteatteriin. Teatteri on joka kesän must. Pitää olla kunnon eväät (mieluiten korissa), termarikahvia, kesäillan hämärä ja paksu viltti. Onneksemme olemme saaneet lähes joka kesä nauttia kaiken lisäksi ystävien taidonnäytteistä, sillä sukuun on siunautunut lahjakasta teatterikansaa. Lauantain teatterishow oli Lahden Uuden Kesäteatterin ”Pieni lemmenleikki” Messilässä. Nelihenkiseen näyttelijäkaartiin mahtui kaksi sukulaista: Minun kikkarapäinen kälyni jaLue lisää

Mikä kesä! Sydän pakahtuen kuljen päiviä eteenpäin. Ja mikä loma. Lauantaina hyrrätiin Lahteen ja tänään spontaanilla pyöräretkellä Oulunkylän rautakauppaan. Ensin saatiin surkeaa asiakaspalvelua, sitten hyvää ja humoristista. Teki mieli lyödä ensimmäistä miestä tuolilla naamaan. Mutta en sortunut, sillä olin ostanut muumilimua ja pari vanhaa autoa, ja kesä hymyili leveintä hymyään. Riisuin myös talviturkkini, sillä hyppäsimme pyöräretken alkajaisiksiLue lisää

Totta vie käytän Yhdysvaltain kansallispäivänä tilaisuuden hyväkseni ja käytän tällaista kuvaa kuvaamaan päivää kahdessa merkityksessä. Ensimmäinen on se juhlapäivä ja toinen (se tärkeämpi) on lomani alku. Kyllä, kyllä, kyllä! Kolme viikkoa silkkaa vapautta! Mökkeilyä, reivejä, kirsikoita, mättäällä makaamista, katukorista, yöuinteja, kesäkukkia, patikointia villissä luonnossa ja kirmaamista kesälaitumilla. Nukkumista myöhään, heräämistä aikaisin, ystäviä käsipuolessa, juoksulenkkejä Kaivarissa,Lue lisää