Kiva, kun tänä vuonna kesä sattui viikonlopulle. Tänään saatiin kuitenkin extrapäivä kaiken huipuksi. Piknik-karavaani kulki kohti Koffin puistoa ja oli todellista piknik-henkeä, kun puisto oli tupaten täynnä. Oli rentoilevaa parikymppistä jäbää ja polttareita juhlivaa naisseuruetta. Oli vanhempaa pariskuntaa ja lapsiperhettä. Koko väestön leikkaus. Tämänpäiväiset kuvat ovat vielä visusti muistikortilla, vastahan äsken saavuimme. Mutta muita kesäkuviaLue lisää

Joskus juhlat ei tarvitse sen kummempia. Omat valmistujais-valmisteluni jäivät minimiin. Leivottiin kaksi kakkua ja imuroitiin talo, ostettiin kuohuvaa niin että kaikille riittää kippistellä. Siinäpä se sitten olikin. Käytettin nolo nyyttärikortti ja jätettiin ikkunatkin pesemättä. Ja tiedättekö, meidän ystävät onkin siitä parhaita, että ne tuli silti. Ne tuli niin kauniina ja iloisina ja kantoivat vieläpä ihan mielettömät ruoatLue lisää

Ja otsikossa puhutaan tietysti ilon itkuista, eikä mistään muusta. Pari Suomi-viikkoa on saanut minut ihan onnen kukkuloille. Vaikka matkustus onkin blogin ohella harrastuksista rakkain, niin kotimaa on kietonut minut nyt kesäisen pikkusormensa ympärille kovin tiukasti. Heti kun heinäkuu saapui, saapuivat helteetkin. Kotona on vähän liian lämmin ja yöunet jäävät lyhyemmiksi, kun aurinko paistaa sisään. MuttaLue lisää

Voimakolmikko teki pyrähdyksen Tukholmassa toukokuun alussa. Oli eri hyvä äitienpäiväreissu: äiti kainalossa ja sisko toisessa. Matkakuviin ei välttämättä kannata palata heti matkan jälkeen, joskus muistojen verestämistä kannattaa hieman venyttää. Nyt parin viikon kuluttua reissun saa elää uudestaan. Voin kertoa, että pillahdin melkein itkuun, kun katsoin kuvia minusta ja Roosaliinasta. Siinä on niin tärkeä tyyppi, että nyrkkiäLue lisää

Sain sunnuntaina FilmTownista viestiä. Irtokarkkitoiveita kyseli. Ajattelin laittaa muutamat ehdottomat lempparit paluuviestinä, niin en joutuisi pettymään. Mutta kieltämättä näin jälkikäteen viestin luettuani suhtautumiseni irtokarkkeihin vaikuttaa lievästi fanaattiselta. Olen yrittänyt vähentää karkin syöntiä roimasti (ja olen siinä ihan hyvin onnistunutkin), mutta ilmeisesti kiintymykseni irttareihin on vielä aika roihuvaa. Minulla oli ennen tapana ostaa torstai- tai perjantai-iltanaLue lisää

H: Janne, tuuppa tänne niin mä läksytän. J: Houkutteleva tarjous, kiitos siitä. –> Tulee makuu-/työhuoneeseen. H: Tsekkaapa. Mitä ihmettä noi on? –> Osoittaa valmiiksi hypättäviä housuja, tyhjiä muovipulloja, käytettyjä vaatteita ja epämääräisiä pinoja monistepapereita ja koulukirjoja joka puolella huonetta. J: Joo, joo. H: Et sä voi jättää kaikkea noin. (HUOM! kirjoittajan puolustus. Pinnani on pitkä.Lue lisää

Vappu, juhlista turhin, juhlittu. Tai ei aivan, vielä on punaista kuohuvaa jemmassa ja anopin juustokakku uunissa odottamassa. Aaton vietimme koto-Helsingissä, rakkaan ystävän tupaantuliaisia juhlien ja tänään pakenimme päiväsaikaan Tampereelle, sillä täällä oli viisi astetta lämpimämpää. Ä-hä-hää. Vappu tuntuu vähän turhalta, mutta kaikesta huolimatta ihan rennolta. Iltapäivän myöhäinen brunssi oli herkku, ja on ihana unohtaa jaLue lisää

Nukuttu on, sydämen kyllyydestä, ja vielä menisi helposti tuplat lisää. Parempi oli kuitenkin pyrähtää heti aamusta hereille ja hilautua kelposeuraan. Meillä on sellainen hyvä rentokerho, johon kuuluu lisäkseni Janne ja siskoni Roosaliina. Rentokerho voi tavata koska vain, missä vain ja eritoten millaisella tuulella vain. Tänään satoi, mutta meininki oli hyvä. Istuimme Kluuvikadun Fazerissa ja mietimme,Lue lisää

Moi tässä Janne. Tää on ensimmäinen kerta kun kaappaan Henriikan blogin, mutta halusin kirjoittaa teille tänään yhdestä asiasta. Mulla on hulvaton vaimo, elämä on välillä pelkkää nauramista. Huumorintaju välittyy paikoitellen tekstiinkin, mutta etenkin kasvokkaisessa keskustelussa tuo nainen on välillä liekeissä. Se menee välillä ikään kuin skannausmoodiin, jossa se etsii keskustelukumppaniltaan hyviä kommentteja, joihin voi iskeäLue lisää

”You don’t have to see the whole staircase, just take the first step.”  Eilen oli viimeinen työpäiväni tutussa ja turvallisessa työpaikassani. Niin kuin moni teistä tietää, tämä työpaikka oli Taideyliopiston Kuvataideakatemia, missä tein opiskelun ohessa duunia kaksi kevättä harjoittelijana, jonka jälkeen jäin ”viralliseksi” työntekijäksi tuottajan nimikkeellä syksystä 2013 lähtien. Ennen pääsiäistä päätin ottaa pelottavaltakin tuntuvan askeleen jaLue lisää

Hej alla och häslingar från Skövde. Onnen kaupungissa ollaan ja yritetään olla muistamatta, että huomenna lähdetään kotiin päin. Tuntuu kuin ei olisi koskaan lähdettykään. Kaikki tuntuu niin kotoisalta, on niin mysigt ja isäntäperheen koira Tiger juoksi heti saavuttuamme hälsaamaan. Heilutti häntää iloisesi ja unohti saman tien kuluneet viisi vuotta. Katti on yhtä ovela kuin ennenkin,Lue lisää

Olipa kerran vuosi 2009, jolloin asuin Etiopiassa, Addis Abebassa kolmen kuukauden ajan. Afrikan tantereen jälkeen kaipasin lisää matkustusta ja eloa ulkomailla, mutta vähän tutummilla vesillä. Muutin Vänernin ja Vätternin väliin Skövdeen. Kuukauden siellä oltuani silloinen poikaystäväni sai tarpeekseen alati reissaavasta tyttöystävästä. Olin puolivuotisesta seurusteluajasta hurvitellut yli puolet maailmalla. Hän muutti perässäni Ruotsiin. Asuimme Skövdessä autuaanLue lisää

Minne se kevät karkasi? Näiden kuvien maaliskuun viikko oli yhtä aurinkoa ja autuutta, nyt piiskaa räntää ja rakeita taivaalta minkä ehtii. Yritin tänään käydä juoksulenkillä ja sen aikana päälleni vihmoi varmaan neljää erilaista räntää. Miten niitä voi olla edes niin eri tekstuureissa ja tiheysasteissa? Antaisi nyt auringon tulla, tulisi kepeys samalla. Olen jättänyt tällä viikollaLue lisää

Eksyin tänään selailemaan vanhoja kuvia. Vanhoja ja ihan hassuja kuvia. Kuvat on napattu askartelun ja maalailun lomasta, luultavasti keväällä 2012, kun pidimme Annan kanssa taidekerhoa. Anna halusi Taideteolliseen korkeakouluun ja oli kuullut, että edellisvuoden pääsykokeissa piti maalata vesiväreillä. Niinpä hän kerta toisensa jälkeen maalasi appelsiinia posliinilautasella. Minä olin juuri aloittanut kulttuurituotannon opinnot ja paperinpyörittäjän tulevaisuudestaLue lisää

Eilen nousi kuume. Olin töissä ja päättänyt mennä duunipäivän jälkeen treeneihin ja siskon kanssa juoksemaan. Taistelin kuumeen tuntua vastaan. Vastahan olin tammikuun lopussa pienessä kuumeessa, en yksinkertaisesti voisi taas olla! Olen elännyt terveellisemmin kuin koskaan, paastonnut sokerista ja liikkunut paljon. Olen juonut jopa muutaman vihersmoothien! Miettinyt ruokavaliota ja levännyt kunnolla. Kun nuha yltyi, peruin vastahakoisestiLue lisää

Aina naurattaa Virossa: keksiä itse vironkielisiä lauseita (ks. otsikko). Lauantain parasta antia oli esimerkiksi seuraava: ”Mul on kohmistuvad käpäläd, kun ei ole käpälähuppud.” (Käteni ovat kylmät, koska ei ole hanskoja) Keskeisenä vinkkinä Viron kielen opetteluun on ottaa g- ja d-kirjaimet haltuun ja viljellä niitä sopimattomissa paikoissa. Toinen mestarin ja amatöörin erottava piirre on, että viroksiLue lisää

Rakastan istua raitiovaunussa, sekä uusissa että vanhoissa. Vanhoissa, etenkin niissä vanhemmissa ja korkeissa, on ihan oma tunnelmansa. Kellertävän kelmeä valaistus ja kolisevat vaunut. Uudet ratikat on varta vasten valmistettu Helsinkiin ja niihin pääseminen on aikamoista arpapeliä. Ei sillä että kyytiin hyppääminen olisi jotenkin haasteellista, mutta niitä kun kulkee vielä korvin harvakseltaan. Uudet ovat tyylikkäitä jaLue lisää

Olen aamujen suhteen oudolla tavalla mustasukkainen. En sinänsä kenellekään, mutta haluaisin kahmia kaikki aamumomentit itselleni. Minusta tuntuu, että jos missaan auringonnousun, olen jo jättänyt monta hyvää valon hetkeä käyttämättä. Että ne ovat valuneet hukkaan, vaikka ne olisivat olleet siinä ihan otettavissa ja käytettävissä. En halua nukkua silloin, kun vaihtoehtona on valvoa valoisissa usva-aamuissa. Arkisin herätyskelloni soiLue lisää

Piti kuvata vaatteita, joita käytin eniten vuonna 2014. Valo loppui jo ennen ensimmäisen vaatteen ikuistamista. Musta bikertakki ei löytänyt kameran linssin läpi muotoaan ja materiaaliaan, kun valoa ei pystynyt keräämään riittävästi edes koko Arabianrannasta. Syntyi kuitenkin jotain kaunista, pakkaskuvia merenrannalta, paikasta joka kasvaa kesäisin  kirkkaanvihreää nurmea ja jonne laskuvarjohyppääjät laskeutuvat. Twist & Tangon biker eiLue lisää

 Siivouspäivä. Herättiin kellonsoittoon yhdeksän maissa, syötiin aamupala ja sitten siivottiin, siivottiin, siivottiin. Siivous ei kuulu asioihin, joita välttämättä vaalisin elämässäni tällä hetkellä mitenkään ylenpalttisesti. En välttämättä nosta imuria esiin, vaikka huomasin nurkassa pienesti pölyä (tai vähän enemmänkin) tai huiskauta pölyrättiä, jos hyllyllä olevat peltipurkit eivät kiillä puhtauttaan. Mutta rakastan puhtautta ja oikeastaan siivoamistakin, kun on vain kylliksiLue lisää