Festari-iltojen tunnelmasta tehdään aivan liian vähän lauluja. Ylipäänsä kaikesta, mikä ei suoraan liity rakkauteen, tehdään liian vähän lauluja. Kaipaisin suomalaisia lauluja, jotka pukisivat ajatuksiani sanoiksi. Ja niiden seassa pitäisi olla myös ilottelua eikä sitä iankaikkista melankoliaa, josta myös totisesti pidän ja jota saisi kyllä heittämällä olla enemmistö. Luulen, että festivaalien iltahämyistä saisi hyviä lauseita. SaisiLue lisää

Kiva, kun tänä vuonna kesä sattui viikonlopulle. Tänään saatiin kuitenkin extrapäivä kaiken huipuksi. Piknik-karavaani kulki kohti Koffin puistoa ja oli todellista piknik-henkeä, kun puisto oli tupaten täynnä. Oli rentoilevaa parikymppistä jäbää ja polttareita juhlivaa naisseuruetta. Oli vanhempaa pariskuntaa ja lapsiperhettä. Koko väestön leikkaus. Tämänpäiväiset kuvat ovat vielä visusti muistikortilla, vastahan äsken saavuimme. Mutta muita kesäkuviaLue lisää

Joskus juhlat ei tarvitse sen kummempia. Omat valmistujais-valmisteluni jäivät minimiin. Leivottiin kaksi kakkua ja imuroitiin talo, ostettiin kuohuvaa niin että kaikille riittää kippistellä. Siinäpä se sitten olikin. Käytettin nolo nyyttärikortti ja jätettiin ikkunatkin pesemättä. Ja tiedättekö, meidän ystävät onkin siitä parhaita, että ne tuli silti. Ne tuli niin kauniina ja iloisina ja kantoivat vieläpä ihan mielettömät ruoatLue lisää

Ja otsikossa puhutaan tietysti ilon itkuista, eikä mistään muusta. Pari Suomi-viikkoa on saanut minut ihan onnen kukkuloille. Vaikka matkustus onkin blogin ohella harrastuksista rakkain, niin kotimaa on kietonut minut nyt kesäisen pikkusormensa ympärille kovin tiukasti. Heti kun heinäkuu saapui, saapuivat helteetkin. Kotona on vähän liian lämmin ja yöunet jäävät lyhyemmiksi, kun aurinko paistaa sisään. MuttaLue lisää

Viimeistä viedään kaverit. Samalla käsitellään vihoviimeinen kokonainen matkapäivä, joka oli todellinen loppuhuipennus upealle matkalle: Kiinan muurin katsastus. Kiinan muuria on alettu rakentaa jo 700-luvulla ekr., mutta miljoonista kivenmurikoista koostuva pötkö oli nykyisessä muodossaan valmis vasta pari vuosituhatta myöhemmin. Muuria voi käydä ihailemassa todella monessa eri paikassa, joista itse valitsimme Mutianyu-nimisen spotin. Se on reittinä melkoLue lisää

Jaksattekos roikkua vielä siellä ruudun toisella puolella? Matkajuttuja on vielä kaksi jäljellä – nyt tullaan jo Kiinaan. Olin kuullut ennakkoon Kiinasta pelkkää huonoa. Siis Peking on yksi niistä harvoista paikoista, joista olen kuullut lähinnä pelkkää kehnoa. Olimme käyneet Jannen kanssa molemmat Taiwanissa ja Hong Kongia moni on kehunut, varsinaisen Kiinan ennakko-oletukset olivat kuitenkin niin alhaallaLue lisää

Selvisimme maaseutuseikkailulta takaisin Mongolian pääkaupunkiin, Ulan Batoriin, ehjin nahoin. Ulan Batorissa vilisee asukkaita reilun 1,3 miljoonan verran, mikä on huima määrä maan 80 000:n asukkaan toisiksi suurimpaan verrattuna. Silti se on sopivan kompakti pääkaupunki. Kaupunki on oikeastaan melko ruma, mutta aika mahtava silti. Olen kuullut Ulan Batorissa vierailleilta tutuiltani todella ristiriitaisia mielipiteitä paikasta. Toiset ovat ihastuneetLue lisää

Jos johonkin näistä teksteistä kannattaa keskittyä, niin tähän. Matkatarinat jatkuvat Venäjältä Mongoliaan. Kun saavuimme perille, Ulan Batorin linja-autoasema oli täynnä turistiopasta ja taksikuskia tarjoamassa majoituksia, kyytejä ja kiertomatkoja. Nämä tyypit tulivat oikeasti iholle, hyvä kun pääsi eteenpäin kulkemaan rinkkansa kanssa. Reissuhermostuminen hiipi luihin ja ytimiin, tuollaisissa tuntemattoman kulttuurin ruuhkapaikoissa on vaikea tietää, kehen voi luottaa.Lue lisää

Baikalin rannoille olisi tehnyt mieli jäädä löllimään, mutta aika juoksi ja eteenpäin oli taas mentävä. Kuski kaahasi minibussillamme takaisin Irkutskiin painavalla kaasujalalla ja matkaan kului tunti vähemmän aikaa kuin tullessa. Perillä täydensimme ruokavarojamme ja vaelsimme kaupungin halki sen toisella puolella sijaitsevalle juna-asemalle. Juuso etsi mustaa mätiään vaan sitä ei hänelle suotu hanakasta etsinnästä huolimatta. KylläLue lisää

Baikalilla vietimme vain kaksi päivää. Niiden ajan majapaikkana Khuzhirin kylässä toimi Nikita’s homestead –niminen reissaajien majatalo. Hinta oli parikymppiä vuorokaudesta mukavasta huoneesta ja kahdesta ateriasta päivittäin. Lonely Planetin mukaan omistajapariskunnan panostus matkailijoihin on suurin syy tämän saaren kävijöiden suureen kasvuun. Ei ihme, paikka oli todella viihtyisä ja henkilökunta ystävällistä. Silti fiilis oli reppureissaajamaisen down toLue lisää

Kukapa olisi uskonut, että tänä vuonna talviturkki tippuisi Baikal-järveen? Fiilistelin koko pitkän junamatkan, kuinka sitten kirmaisen Baikaliin kuin pieni gaselli konsanaan. Järkytys oli suuri, kun sain viime metreillä tietää, ettei lämpötila nouse koskaan yli viidentoista. Älytöntä huijausta koko universumi. Minun sivistykseni taso ei kuulu tähän asiaan mitenkään. En tietenkään jättänyt pulahtamatta, lämmöstä (tai kylmyydestä) viis. VaikkaLue lisää

Juna kaartoi Irkutskiin kahdeksalta sunnuntaiaamuna. Lähellä massivista Baikal-järveä sijaitsevaa suurkaupunkia kutsutaan Siperian Pariisiksi. Syy jäi tosin meille tuntemattomaksi, riemukaaria ei näkynyt eikä kukaan ylipäänsä tuntunut pitävän sitä aivan kedon kauneimpana kukkana. Osittain siksi, osin aikataulullisten syiden takia olimme päättäneet ohittaa kaupunkiturismin ja jatkaa samantien matkaa kohti Baikalin rantoja. Sitä paitsi neljän yön junakukkumisen jälkeen houkutteliLue lisää

Kun kulki usean päivän ajan junalla, ajantaju hävisi. Omasta punkasta muodostui pieni pesä, josta seuraili ohikiitäviä maisemia ja kyliä ja syventyi kirjoihin. Avoimesta ikkunasta pieksi pientä tuulenpuuskaa. Ei ollut mihinkään kiire eikä mikään velvoittanut. Nukahtaa sai kun siltä tuntui ja aktivoitua taas kun koki tarpeelliseksi. Välillä joku paikallinen istui sängylläsi, ihan noin vaan lupaa kysymättä.Lue lisää

Moskovasta starttasi reissumme pisin yhtäkestoinen junarutistus: lähtö neljän yön ja 5200 kilometrin päähän Irkutskiin, Baikaljärven eteläpäähän. Näiden väliin mahtuu lukemattomia hehtaareja villiä luontoa ja muutama täysin tuntematon neuvostohenkinen miljoonakaupunki. Rakastin junassa oloa. En olisi halunnut sen millään loppuvan. Tavallinen päivälämpötila sisällä oli +33 astetta, mutta kun yläpetiin puski avonaisesta ikkunasta viileää ilmaa, ei rentoutumiselle ollutLue lisää

Trans-Siperian matkamme alkoi sunnuntaina, toukokuun viimeisenä päivänä. Edeltävä hektinen viikko oli ollut täynnä töitä ja valmisteluja viikonlopun valmistujaisiin. Kaiken lomassa hoidimme vielä viimeisiä matkavalmisteluita ja ostoksia. Sunnuntai-aamuun jäi ainoastaan pakkaaminen. Hermot kireänä kiskoimme rinkkoihin tavaraa ja yritimme muistaa välttämättömän. Samalla iski se fiilis, joka niin usein tulee ennen matkaan lähtemistä: kun niin moni muu asiaLue lisää

Hyvät naiset ja herranlaiset. Olisi aika paljastaa kesän reissu, jota niin hartaasti mutta suhteellisen nopealla aikataululla on kyhätty kasaan. Kaikki tuli jotenkin niin yllättäen. Yhtäkkiä oli jo reissu tiedossa ja viikot varattu kalenterista. Kesäkuun kolme ensimmäistä viikkoa tulevat olemaan yhtä seikkailua. Passissa komeilee Venäjän ja Kiinan viisumit. Tattadadaadadaa, lähdemme Siperiaan. Transsiperian juna kuljettaa meidät MoskovastaLue lisää

Vappu, juhlista turhin, juhlittu. Tai ei aivan, vielä on punaista kuohuvaa jemmassa ja anopin juustokakku uunissa odottamassa. Aaton vietimme koto-Helsingissä, rakkaan ystävän tupaantuliaisia juhlien ja tänään pakenimme päiväsaikaan Tampereelle, sillä täällä oli viisi astetta lämpimämpää. Ä-hä-hää. Vappu tuntuu vähän turhalta, mutta kaikesta huolimatta ihan rennolta. Iltapäivän myöhäinen brunssi oli herkku, ja on ihana unohtaa jaLue lisää

All these diamonds, trips around the world. Don’t mean a thing if I ain’t your girl. A little party never killed nobody. So we gon’ dance until we drop, drop. What do you think GoonRock? Are you ready? A little party never killed nobody. So we gon’ dance until we drop, drop. A little partyLue lisää

Miten mahtava onkaan jämäbrunssien konsepti. Edellisillan juhlista jäänyt ruoka mielettömänä (tai joskus vähemmän mielettömänä) kattauksena tarjoiltuna yökylään jääneiden uusien ja vanhojen ystävien seurassa. Usein astiat ovat herttaisesti eriparia ja kaikkia ruokia ei riitä aivan kaikille. Mutta juhlien vuoksi lyhyiksi jääneiden yöunien jälkeen kelpaa kaikki, kunhan on kunnon kuppi kahvia ja sopivan rauhallista musiikkia. Jäimme perjantaistenLue lisää

Eksyin tänään selailemaan vanhoja kuvia. Vanhoja ja ihan hassuja kuvia. Kuvat on napattu askartelun ja maalailun lomasta, luultavasti keväällä 2012, kun pidimme Annan kanssa taidekerhoa. Anna halusi Taideteolliseen korkeakouluun ja oli kuullut, että edellisvuoden pääsykokeissa piti maalata vesiväreillä. Niinpä hän kerta toisensa jälkeen maalasi appelsiinia posliinilautasella. Minä olin juuri aloittanut kulttuurituotannon opinnot ja paperinpyörittäjän tulevaisuudestaLue lisää