Olen varmaan aiemminkin kirjoittanut, kuinka minulla on tapana antaa kaikille vaatteille viimeinen mahdollisuus. Se on sellainen tuomion päivä, jolloin otetaan luulot pois. Joku vaate on mietityttänyt ja pohdituttanut: ”Pitäisiköhän tämä myydä pois… ehkä tälle ei ole enää käyttöä…” Sellaiset vaatteet saavat vielä viimeisen kierroksen, jolloin jyvät erotetaan akanoista. Usein päivän jälkeen on sellainen tunne, että yhteiselommeLue lisää

”Tämä Nissan on Sunny.” ”Ai, onks se mun ny?” Yltä voit lukea isäpappani hauskimman vitsin. On se kuultukin, arviolta kolmesataa kertaa. Ja naurua päälle. Kuvista voit nähdä Nissanin vuodelta 1990. Se on ukkini vanha ja minulle niin kovin rakas. En ole mikään uskomaton autokuski, mutta tuota harmaata kaunotarta ajan samettisesti.    Maailma olisi parempi paikka,Lue lisää

”Mua ei nyt huvittaisi olla näissä kuvissa.” ”Äläs nyt. Sulla on jäätävän hieno paita ja näytät just sopivasti mieheltä.”  Lönnrotinkadun Fida, vanha salarakkaani, tarjoili second hand -antiaan pari viikkoa sitten, kun kävin nopealla pyrähdyksellä. Entinen kirppissekoilija selasi tällä kertaa löyhästi rekkejä ja astiahyllyjä. Työpaikkapukeutumisen myötä räikeimpiä retrohelyjä ja yllätysvaatteita ei voi virka-aikoina pitää, ja siksiLue lisää

Sellainen mukava kaveri myi facebook-kirppiksellä minulle lakkinsa. L-kokoinen pääni löytää usein parhaimpia asusteita miesmyyjiltä. Haku sovittiin Hakaniemen kulmille, ympyrätalon eteen, ja myyjä sai viisi euroa puhtaana käteen. Lippahattu on Fredriksonin, tummansininen ja villainen. Erittäin hyvässä kunnossa ja viimapäiviä varten lakki piilottelee sisällään korvaläppiä. Fredriksonia olen käyttänyt elämässäni ennen kerran, omissa ylioppilasjuhlissani yo-lakin muodossa. Tässä sittenLue lisää

Täs on onni, eikö juu? Ihan katsos olla vaan, muina  miehinä  naisina lappuhaalareissa. Aamulla järkytyin luettuani uutisen, jossa kerrottiin suomalaisia pörssiyhtiöitä johtavan useammin Juha kuin nainen. Naisten yhteenlasketun poppoon ohi kiilaavat myös Heikit, Matit, Pekat, Jarit ja Karit, kuin myös Mikat, Timot, Artot, Jukat ja Vesat. Suomessa on isojen yritysten johdossa enemmän miehiä, joilla on SAMA ETU- JA SUKUNIMI kuinLue lisää

”Hei, pitäiskö koittaa jotain uutta? Etten aina pönöttäisi kuvissa niin perinteisesti.” ”Joo, anna mennä vaan.” ”Mä voisin vaikka hypätä ketterästi tuohon betonireunalle. Erittäin hyvä idea.” Joskus hyvätkin ideat ovat tuomittuja tuhoon. Kerrassaan typerältähän tuo orrella keikkuminen näyttää. Halusin mageilla Palmrothin popoillani ja täydellisellä kameralaukullani, mutta jäävät kyllä noiden klovniliikkeiden varjoon. Jos ensi kerralla mentäisiin ihanLue lisää

Sunnuntai, sunnuntai. Talvikauden viimeinen laskupäivä Messilässä, toimivilla tykkilumilla, kelpo seurassa. Nyt istun koneen ääreessä ystäväni liian iso trikoinen poolopaita päällä ja kuuntelen Spotifystä fiilismusiikkia. Mainoksetkaan eivät lannista, paitsi vähän. Etenkin Canesten Kombi. Sam Smith soi ja antaa elämänohjeita. Aina toisinaan pitää nostaa kädet näppiksiltä ja nostaa ne ylös ilmaan heilumaan. Etenkin C-osa kaipaa käsiäni. Keittiönpöydällä raakasuklaavermeetLue lisää

Ne ovat täällä taas: nahkatakkikelit. Keskiviikko 11.3. oli ensimmäinen päivä, jolloin viittasin kintaalla talvelle ja puin päälleni talvitakin sijaan mustan nahkarotsin. Sain parahimman takinretaleen Jannelta lahjaksi viime keväänä, kun olin saanut opinnäytetyöni valmiiksi. Viime vuonna moiset säät alkoivat vasta maaliskuun lopussa (pelottavaa, että sen voi tarkistaa viime vuoden arkistoista), joten tänä vuonna voi nauttia vieläLue lisää

Tänään olen herännyt kiukkuisesti, kääriytynyt tiukempaakin tiukemmin leopardikuvioiseen aamutakkiin ja vetänyt villasukat jalkaan, jotta varpaat olisivat visusti turvassa. Olen syönyt aamupalan, jossa oli ainakin Suomen oloihin verrattuna yllättävän kypsää mangoa. Muuta en muista. Ainiin! Tyrnishotin join keltaisesta espressokupistani, niinkuin joka aamu. Kannoin roskat katokseen. Siirtelin naapurien roskia jäteasiasta toiseen. Ei biojätteet kuulu lasiastiaan tai pitsalaatikotLue lisää

Olin tänään Image-lehden kirjoittamiskurssilla. Olisi pitänyt oppia aloittamaan ja lopettamaan ja keksimään vielä naseva kirjoituksen keskikohtakin. En ole vielä oppinut, mutta harjoittelen. Kehotettiin kirjoittamaan rehellisesti. Totta. Kehotettin kirjoittamaan tosin lause, jonka tietää. Tällä hetkellä se on ”minua paleltaa”, nimittäin tärisen fleecekankaisen leopardiaamutakkini alla kuin kinokseen pyllähtänyt. Mutta yleisesti ajatellen mielestäni tosin lause taitaa olla ”rakkausLue lisää

Tampereella oli vielä lunta jäljellä (tai vähintään loskaa). Kangasalla vielä sitäkin enemmän, kunnon kasoja ja valkea lumipeite. Ei mitään kuivaa puuterilunta vaan keväistä ja litimärkää, mutta lumesta voidaan joka tapauksessa puhua. Helsingissä ei enää lunta näy ja onkin kiva käydä heittämässä heipat talvelle useammassa paikassa. Minä vähän luulen, ettei lunta ole enää pääkaupunkiseudulle tulossa, eikäLue lisää

Eilisissä brunssikuvissa näkyi uusi mekko, jota ajattelin vilauttaa hivenen kauluksia enemmän näiden kuvien myötä. Jannelta joululahjaksi saatu Poola Katarynan lintumekko on uusia suosikkeja. Kengännauhamainen vyönaru herättää hilpeyttä itsessänikin, mutta vaaleanpunainen yksityiskohta toimii violettia vasten. Kokeilin kyseistä mekkoa ennen joulua Kaapelitehtaan joulumarkkinoilla, ja ystäväni huudahti minut nähdessään: ”Haluisin mennä sun kanssa naimisiin, kun sulla on tuoLue lisää

Väitän olevani aika sinut itseni kanssa ja etenkin kameran kanssa. Olen tottunut näiden vaatehommien myötä olemaan niin paljon kuvattavana, että tietokoneen ruudulta on tullut nähtyä itsestä jos jonkinmoista kuvaa. En ole mallinpituinen, -levyinen saati -oloinen (jos heidät näin tökerösti niputtaa), mutta kameran edessä kekkuloin useita kertoja viikossa. Silti se fakta toisinaan lävähtää päin naamaa, että enLue lisää

Eilen tuuli ja pakasti. Pienikokoisimmat lähtivät puhurin mukana lentoon, ja vahingossa kädestä livenneen nenäliinan perässä oli turha juosta. Meinasi takkinikin ottaa tuulta purjeisiin niin, että olisin näyttänyt Hemulilta Muumipeikossa ja Pyrstötähdessä. Eilen tuntui, että kaikki oli jään peitossa. Liukastelin itsekin meren ääreen, hiukset sotkussa ja hampaat hymyssä. Eivät olleet nuo puukengät ihan parhaimmat jään päällä,Lue lisää

Minä rakastan mummoja ja pappoja. Jos joku tuosta yleistyksestä mielensä pahoittaa, niin minä kyllä tuhahdan ja olen piittaamaton. Mutta pappahattuiset ukit ja mummukorkkikiharaiset mummit, kyllä minä niistä niin välitän. Ja arvaattekos, mummot ovat lähiaikoina myös alkaneet pitää minusta erityisen paljon. Syy siihen on selvä ja yksinkertainen: vihreä villakangastakkini. Jostain syystä sellaiset lähempänä 80 tai 90Lue lisää

Kirppikset, i’m back. Pitkästä aikaa kiertelin ihan oikeaa kirpputoria, kun vein ystäväni synttärikakulle ja -kirppiskierrokselle Kaivarin Kanuunaan, Kaivopuistoon. Ja onhan todelliset kirput nyt aivan totisen eri asia kuin facebook-kierrätysryhmät. Olen vain viime aikoina niin jumittunut kaupunginosien fb-ryhmien valtaan, ettei takataskussa ole ollut käyttörahaa livekirppiksille. Mutta kun tuhlaajapoika tuli takaisin reissulta ja heitti onkensa veteen, niiinLue lisää

No, mites viikonloppu? Varsin hyvin, kiitos kysymästä. Näimme pitkästä aikaa hyviä ystäviä Turusta. Mikä energiapommin räjähdys se onkaan, kun pääsee tärkeiden tyyppien käsikynkkään koko viikonlopuksi. Voin kertoa, että punottiin sellaisia matkasuunnitelmia, että risut pois. Mutta en uskalla vielä hiiskua, koska sitä pelkää aina innostuessaan luulevansa liikaa kaikista mahdollisista resursseista. Pukeutumisen suhteen mentiin sopivan rosoisissa jaLue lisää

Törmäsinpä kerran internetin lumoavassa maailmassa erääseen kaunottareen nimeltä Dora. Tähän törmäämiseen päädyttiin, kun haimme molemmat miestemme kanssa Lilyn interrail-bloggaajiksi vuonna 2013. Heidän hakemuksensa oli ensimmäisten joukossa ja mietin, että nyt on kyllä sellaiset kilpakumppanit kyseessä, että paras olisi pistää parastaan. Niin kuin ehkä muistatte, pääsimme kuin pääsimmekin sille unelmareissulle, vaikka olin loppuun saakka varma ettäLue lisää

Tänään alkoi työt loman jälkeen, enkä muista koska olisi ollut yhtä hankala kammeta itsensä ylös sängystä. 06:30, time to get up tiger! Torkku kävi ja jännästi ylhäällä oltiin vasta hetkeä yli seitsemän. Meinasin lannistua jo siinä vaiheessa, kun en osannut käyttää uuden herätyskellon torkkua. Raitiovaunussa oli tunnelmaa yhtä paljon ja vähän kuin aina. En muistanutLue lisää

Täällä minttulakkinen sieni hei! Olin tänään äitin ja pikkusisaren kanssa Tallinnassa retkellä. Oli kerrassaan kylmää mutta mukavaa. Yhteen päivään mahtuu kymmeniä pikkuputiikkeja, pellavakankaita, virolaista käsityöosaamista, keramiikkaa, pari kuppia teetä ja ihanan halpa taksimatka. Yhteen suureen, mintunvihreään pipoon mahtuu ainakin yksi paleleva pää. Tallinnasta postikorttikuvia huomenissa, sitä ennen suurensuuri kaakao ja purkkikermavaahtoa päälle. Herkuton tammikuu jätti minun pysäkkiniLue lisää