Turha lähteä kauppoihin etsimään villapaitoja ja neuletta. Minulla on ne kaikki. Viime talvena en yllättävien iho-ongelmien vuoksi voinut käyttää villapaitoja, -käsineitä, -huiveja, -sukkia tai mitään muutakaan villaista, ja nyt otan kaiken vähintään tuplana takaisin. Luultavasti triplana. Aion hautautua villaan. Kasata päälleni mielettömän neulosvuoren. Aion kulkea villoissa kuin muumio konsanaan ja kääriä aina vielä yhden huivinLue lisää

Kai itsestäsikin tuntuisi turvalliselta näin pyhissä housuissa? Pyhimykset mukana minne ikinä kuljeskelenkaan. Kaikki mukanakuljetettavat onnenamuletit ovat so last season. Ovatko nämä kiiltäväpintaiset kuviopöksyt sitten toimistokelpoiset? Siitä voi olla montaa mieltä, onhan toimistojakin moneen junaan. Itse puin nämä duuniin kuvien mukaisesti, maltillisesti yhdistellen. Joku tykkäsi, toinen inhosi. Mutta kyllähän sitä moni inhoaa jakkukansaakin. Legginssit löytyivät KallionLue lisää

Minttu on ollut kova juttu tänä lempeänä loppukesänä. Vastahan sain seinän maalattua, kun jo heti olen vuorautumassa mokkatakkiin. Tuttu toimittajanainen ei kokenut väriä omakseen ja se oli minun onneni. Minttu takkini on se, jota työkaverit käyvät hipelöimässä, ja johon ystäväni kertovat olevansa ensimmäisenä jonossa. Se on kevyen pirskahteleva kuin kesäinen kuohuviini, mutta ei kiinnitä liikaaLue lisää

Voi vaahteranlehdet, voi pihlajanmarjat, voi villapaidat. Lempivuodenaikani on ovella. Olin kerran syksyn pois Suomesta ja haikailin sen perään alati. Pihlajanmarjoja on tänä vuonna ennätysmäärä. Ne olisivat juuri sellaisia marjoja, joita kuvaisi reissuillaan, jos ne eivät olisi kotimaasta niin tuttuja. Voi viikonloppu. Sekin saapui, kaiken kukkuraksi. Kävin eilen Taiteiden yön (minun tapauksessani illan), Muotiratikan ja TeurastamonLue lisää

Farkut, jamekset, farmarit. Minulla useimmiten Levikset. Ne ovat täällä taas, pitkän, kuuman ja farkuttoman kesän jälkeen. Keväällä, kun on käyttänyt farkkuja melkein joka päivä noin kymmeen kuukauden ajan, on vaikea kuvitella farkutonta kesää. Niin se kuitenkin taas meni, en käyttänyt edes 501:siä kertaakaan koko kesänä. Yhdet revityt pöksyt ja toiset löysät boyfriendit olivat jalassa paristi,Lue lisää

yhteistyössä Nouseva Myrsky Minulla on vain muutamia uskollisia koruystäviä. Ystäviä, jotka eivät petä hädän tullen ja joihin voi aina luottaa. Ystäviä jotka eivät muutu liikaa maailman myllertäessä, vuosien kuluessa, mutta jotka kuitenkin uudistuvat yhtä tahtia kanssani. Yksi sellainen on Nouseva Myrsky. Ostin ensimmäiset korut Nousevalta Myrskyltä kesällä 2012, merkin alkutaipaleella. Parin kuukauden päästä siitä olinLue lisää

Kiire ei hellitä, mutta hymy on herkässä. Näistä kuvista ei sitten meinannut tulla mitään, koska repeilin niin pahasti. Muutenkin naurattaa, kun usein ihmisten ollessa kuvissa, heidän pitää pakottaa itsensä hymyilemään. Minä taas yritän naurun keskellä ryhdistäytyä kuvissa astetta vakavammaksi. Joskus se onnistuu, tällä kertaa ei. Olimme Jennin kanssa kuvaamassa Töölössä ja ilmeisesti tavallista aikaisempi aamuherätys laittoiLue lisää

Jos ei eilinen ollut syksyn ensimmäinen, niin viimeistään tämä päivä. Olen koko kesän meikannut parvekkeen ovemme vieressä lattialla, suuren peilin edessä. Tänä aamuna istahdin samaan paikkaan ja totesin palelevani kuin pieni, karvaton kissa. Ovi kiinni, osto lämmin. Syksy on tullut. Joka tuutista sitä nyt kuulutetaan, syyssäät sitä ja tätä. Mutta tottahan se on, että kylläLue lisää

Halusin saada sortsini rimmaamaan tähän blogin ulkoasuun. Niinpä puin nuo mustavalkoiset ruutusortsit jalkaan. Ruutukuosi on lyönyt läpi viimeisen vuoden sisään ja tämän kesän ja tulevan syksyn mallistoissa sitä on hurjan paljon. On aina hippasen huvittavaa, kun joku tuikitavallinen asia tekee tuloaan. On se outoa, jos joku ruudun kaltainen perusasia voi olla trendi. En jaksaisi senLue lisää

Korkeasaari, vähintään kerran kahteen vuoteen, mieluummin kerran vuodessa. Tänä kesänä se päivä oli eilen. Paahtava helle ja mangomelonijätskiä. Rentoilevat, nauravat karhut ja lämmöstä uupuneet apinat. Sanon aina, että voin kääntyä kotiin, kun olen nähnyt tiikerin. Mutta tänä vuonna jaksoin vielä pari tuntia sen jälkeenkin. Pikkupanda oli suloinen, samoin leijonanpennut. Nalletikkarit jäivät odottamaan viileämpiä säitä. EikäLue lisää

Kuka tarvitsisi kesällä housuja? Ei tämä muija ainakaan. Olen unohtunut pöksyt monena päivänä ja on ollut niin ihanan vilpoisaa. Tänäänkin viiletin luonnonlapsena sinisessä kukkamekossa. Pakarat vain iloisesti hymyilivät vilkkuessaan helman alta. Ei sentään ei. Tajusin vain luomani illuusion tänään, kun ystäväni nähdessään minut hihkaisi: ”Nainen, missä ihmeessä on sun housut!” Mutta kyllä, alla piileksivät farkkusortsit, jotkaLue lisää

Lapsena halusin ympärilleni kolmea asiaa: rakkautta, Nalle Puh -roinaa ja sinistä. Viimeistä halusin vaatteisiin, kalusteisiin, huoneen seiniin ja tapettiin. Meni muutama vuosi, tuli ähky. Sininen heitettiin sen kummempia säälimättä perimmäiseen nurkkaan odottamaan uutta tuloaan. Odotusta kesti noin 10 vuotta. Sininen hiipi sydämeeni, teki sinne sopivan kokoisen pesän. Ei liian suurta, mutta pienen ja kutkuttavan. EttäLue lisää

Asioihin havahtuu aina vähän myöhässä. Viime viikon lopussa tajusin, että olen käyttänyt melkein kaksi kolmesta lomaviikostani liian tasaisissa vaatteissa. Minähän rakastan Mikki Hiiri –collegeja, farkkuhaalareita, NHL-paitoja ja muita hullutuksia. Olen kuitenkin tietoisesti päättänyt pukeutua työpäivinä siistimmin ja asiallisemmin, vaikka pukukoodeja ei olekaan. Itselläänkin on varmempi olo, kun on palaverissa kauniissa kauluspaidassa reikäisen Turhapuro-hihattoman sijaan. MuttaLue lisää

Kävelimme keskiviikko-iltana Helsingin katuja kuin turistit konsanaan. Olen ennenkin kuuluttanut sen perään, että joskus avaa silmiä esittää tyhmempää kuin on. Hypätä hop-on-hop-off-bussiin ja nostaa katse kävellessä mukulakivistä katonrajaan. Arkkitehtuuri avautuu, mieli lepää ja tulee nähtyä asioita uudesta näkökulmasta. Jos näin helposti voi huijata itselleen uusia kokemuksia ja ajatuksia, ei mahdollisuutta kannata hukata. Käytin hyväkseni myös toisenLue lisää

Keväällä kukki kirsikkapuut ja kerrankin ne on tallennettu muistikortille muistelua varten. Kaisu kuvasi toukokuussa minua vaaleanpunaisten oksien katveessa ja sain äsken muutaman kuvan nähtäväksi. Ensimmäinen reaktioni oli vau. Ei siksi, että olisin itse ollut niin lumoava, vaan koska kuvat olivat niin upeita. Ivana Helsingin mekko toimi vihreine sävyineen täydellisesti vaaleanpunaista vasten ja kuvat ovat kuinLue lisää

Arvatkaa mitä immeiset! Lauantaina paistaa. Aurinko! Se valoisa möhkäle, maailmankaikkeuden napa, ikuinen onni. En kestä pilvien mahdollista siirtymistä, sillä tunnelin päässä pilkottaa valoa. Voi, saatan jopa päästä kesäisestä alakulostani, kun lämpö vain pääsee iholleni. Parasta tässä on, että ihan itse tilasin auringon kylään. Perjantai on viimeinen työpäiväni, ja olen niin tiukasti pusertanut käsiä ristiin jaLue lisää

Tänä viikonloppuna on juhlittu rakkautta rankalla kädellä ja taidetaan juhlia vieläkin. Otsikon perusteella moni olettaa näkevänsä kulkue-kuvia, mutta Priden sijaan olin kuitenkin ihan ”tavallisissa häissä”. Ihan mielettömän kivoissa häissä Kulosaaren kirkossa ja Casinolla. Hääpari oli upein, sulhasen henkselit viimeistä huutoa ja morsian kuin nostalginen filmitähti. Totesin olevani usein häissä. Ystäväpiirini tiputtelee hääuutisia vähän väliä jaLue lisää

Kun talouden toinen asustaja aloittaa työt second hand -liikkeessä, ei tarvitse käydä kahta sanaa siitä, mikä jutussa on parasta. Tuliaiset, tietysti. Työpäivän jälkeen saatan saada pärekorin, verkkatakin tai kaksi halinallea. Kimaltavat vintagekorvikset, nahkanilkkurit tai uuden eteisenpeilin. Liian löyhäksi ei ostomoraali ole laskenut, mutta sopivan löyhät kukkaronnyörit ovat suoraan verrannolliset vaimon tyytyväisyyteen. Uusin ilahduttanut tuliainen onLue lisää

Tiedän, että tulen joskus tulevaisuudessa katsomaan näitä kuvia ainakin kaksi ajatusta mielessäni. Ensimmäinen on ihmetys siitä, miten voikaan olla niin vihreää. Miten voi olla niin kirkkaan vaaleanvihreää, vaikka kuvien värejä ei ole kirkastettu yhtään. Kun talvella katsoo Suomen kesäkuvia, on vaikea uskoa todeksi niitä koivukujia ja puiden katveeseen rakennettuja majoja. Luontohan on uskomaton juuri nyt. ToinenLue lisää