Sipsivaihde päälle!

Terveiset Kreikasta, Naxoksen saarelta.

Aurinkoreissuvaihde on selkestästi mennyt päälle: en juuri koskaan syö kotona sipsiä, mutta aurinkolomilla aina! Parhaita on salt & vinegar -makuiset, tietysti. Myös perinteiset, pelkällä suolalla maustetut sopivat. Ja öö, kaikki muut.

Appelsiinimehu on täällä aivan järkyttävää. Voisi luulla toisin, sillä puissa kasvaa aitoja appelsiineja, mutta kyllä se vain maistuu aivan tiskiaineelta.

Olemme Roosaliinan kanssa viikon Kreikassa saarihyppelemässä. Aloitimme Santorinilta ja siirryimme heti yhden yön jälkeen Naxokselle. Pariksi yöksi ehtii karata vielä yhdelle uudelle saarelle ennen viimeisiä päiviä Santorinilla.

Nämä kuvat ovat kuin jostain luksushetkestä, mutta totuus ei ole aivan näin mustavalkoinen. Vierailimme naapurihotellin uima-altaalla, sillä meillä ei edes ollut sellaista omallamme. Hah. Olimme toki luvan kanssa.

Vaikka teen joitain työjuttujakin täältä käsin, yritän pääosin levätä. Huomasin viimeisenä iltana ennen lähtöä olevani levoton nukkumaan käydessäni. Ajatukset pyörivät päässä ja silmät toljottivat avonaisina. Se oli uutta ja toivon sellaisen pysyvänkin uutena. Tämä loma vieköön levottomuuden mielestä ja kropasta.

Olen seurastani aivan fiiliksissäni. Miten ihanaa on reissata siskon kanssa. Meillä on samanlaisia ajatuksia elämästä ja matkustuksesta, ja homma kulkee helposti.

Aamuyöllä heräsimme valtavaan ukkoseen ja luulin hetken, että pommikoneet ovat valtaneet saaren. En ollut koskaan kokenut vastaavaa. Ymmärrettyäni tilanteen ihailimme salamoita pitkään ja laskimme, miten kaukana myrsky on.

Nyt suuntaamme illalliselle. Yritän metsästää jostain saaren perinteistä perunasalaattia.

αντίο!
-Henriikka

Huom! Reissu on osa momondo ambassador -vuosikumppanuutta, enkä vastaa kaikista kustannnuksista itse.

Kohti Kreikkaa kolme kiloa kevyempänä

(Ensimmäinen huomio: uskomaton K-otsikko!)

Sisar hentoinen pätkäsi eilen valtavan tukkansa lyhyeksi. Nips, naps vaan lähti minun arvioni mukaan noin kolme kiloa hiusta.

Pian päästä leikatut letit ovat jo matkalla hyväntekeväisyysjärjestön kautta peruukkimateriaaliksi, kun me taas suuntaamme huomattavasti kevyemmän lastin kanssa kaksin Kreikkaan.

Minulla on mieletön hiuskateus. Roosaliinan hiukset ovat freshit ja näyttävät koko ajan hyvältä. Kuin koko nainen olisi saanut kosolti itsevarmuutta ja aurinkoenergiaa. Itse könötän vieressä vanhan, vaalean lettini kanssa ja mietin, korostuuko sen elottomuus Kreikan auringon alla. Luultavasti.

Täytyykin ostaa heti tänä iltana joku ihana hattu, jonka voi pitää sitten päässä koko viikon, kotiin saapumiseen saakka.

Emme ole olleet aikoihin reissussa kahdestaan. Niin ihanaa! Ideoita palloteltiin suuntaan ja toiseen, mutta lopulta päädyimme viikon island-hoppingiin ja muutamaan eri Kreikan saareen.

Valkoisten talojen katveeseen, sinisen meren ääreen. Oijoi.

-Henriikka

Valon määrä korreloi kuohuviinin määrään

Kaupallinen yhteistyö: Juoman paikka /AMKA Suomi 

Valon määrä korreloi energiani määrään, mikä korreloi suoraan siihen, miten paljon näen ystäviäni, mikä korreloi kivasti myös kuohuviinin määrään. Toivon, että kevään ylioppilaskirjoitusten pitkän matikan kokeessa laskettiin jotain vastaavanlaista kaavaa.

Mutta asia on ihan tosi: olen ollut niin onnellinen ihmisistä, joita olen viimeisen kuukauden aikana nähnyt. Tuntuu todella siltä, että heitä on enemmän kuin koko talvikautena yhteensä. Tälläkin viikolla kutsuimme ystäviä kylään niin tiistaina kuin keskiviikkonakin, minkä lisäksi sisko tulee ensi yöksi kylään. Talvella se saattaisi tuntua ylimääräiseltä vaivalta, kun taas nyt odotan isolla innolla.

Valon määrä korreloi myös siihen, miten mukava olen. Ja se on tietysti varsin hyvä asia, kun kestitsee.

Tiistaina saimme vieraiksi Bean ja Juhanan. Kevään työt, opiskelut, harjoittelut, matkat ja kaikki on vienyt niin paljon aikaa meiltä jokaiselta, ettei aikaa yhteisille illanvietoille ole yksinkertaisesti ollut tarpeeksi.

Lähetimme viime viikolla vihaista viestiä, että koskas brunssikutsua ilmeistyisi. Malttamattomina ehdotimme kuitenkin heti perään itse rentoa kevyen ruoan iltamaa meillä: Skandinaavinen Italia-ilta meillä tiistaina? Jotain aperitivo-henkistä? Ihanaa after work -ruokaa ja paljon proseccoa kirkkaansinisistä pulloista, sopisko?

Onneksemme saimme myöntävän vastauksen ja mätsäsin ensimmäistä kertaa asuni viinipullon mukaan.

Ruokana oli teidän vinkkienne mukaan sovellettuja salaatteja (kiitos vinkeistä!) ja ciabattaa, juomana italialainen Val d’Oca Millessimato Prosecco Extra Dry. Eihän ciabatan kanssa mitään muuta kuohuvaa soisikaan nautittavan, sillä Prosecco on nimenomaan Italian kuohuviini ja Italian vastine Cavalle, kuoharille ja shampanjalle.

Niin kuin ylempää kuvasta huomaa, laseja ei jätetty puolitiehen. En ollut koskaan ennen maistanut kuoharia Alkon sinisimmästä pullosta, joten täytyihän sitä maistaa kerralla kunnolla. Viini on extra dry, mutta maistuu suussa kuitenkin yllättävän makealta. Bea risti kyseisen kuoharin samantien suosikikseen. Meille muillekin maistui hyvin, mikä oli positiivista, sillä kaunis pullo hämää usein suuresti.

Jälkiruokamme poikkesi sitten italialaishengestä marjojen vuoksi enemmän sinne pohjoismaiden suuntaan. Kuoharin rinnalla tarjoiltu kahvi nautittiin kuitenkin peruskahvina, mikä on sinänsä italialaista: Italia on yksi harvoista Euroopan maista, joissa kahvilaketjut eivät menesty. Kahvi halutaan perinteisin menetelmin valmistettuna, ei maitovaahdoilla, suklaakastikkeilla tai sateenkaariströsseleillä. Olisi vielä pitänyt olla laadukasta espressoa.

Kyllä Italiassa osataaan: laadukasta kahvia, kylmää proseccoa, apertivo-kulttuuri. Hyvä Italia!

Itse jatkan kestitsemistä juhannukseen saakka ja toivottavasti valonhuipun jälkeen vielä samalla draivilla ainakin elokuun loppuun saakka. Ystävien näkeminen korreloi positiivisesti mielenterveyteen.

-Henriikka

Alkoholin kommentointi on kielletty Valviran ohjeistuksen mukaan. Muut kommentit erittäin tervetulleita!